Tekoäly tuli töihin – nyt tarvitaan osaamista, pelisääntöjä ja johtamista

Tekoäly ei ole enää kunta- ja hyvinvointialalla tulevaisuuden ilmiö vaan tämän hetken työväline.

KT:n tuoreen tekoälykyselyn mukaan 93 prosenttia työnantajan edustajista kertoo lisänneensä tekoälyn käyttöä työssään viimeisen vuoden aikana. Samalla vain pieni osa arvioi, että tekoäly olisi jo systemaattinen osa organisaation toimintaa ja kehittämistä. Tämä kertoo olennaisen: käyttöönotto etenee nopeasti, mutta rakenteet laahaavat perässä.

Kyselyn perusteella kunta- ja hyvinvointialan työnantajan edustajat hyödyntävät tekoälyä erityisesti tekstien laatimisessa ja muokkaamisessa, tiedonhaussa, raportoinnissa sekä suunnittelussa ja ideoinnissa. Samalla tekoälyn käyttö laajenee nopeasti myös johtamisen, pedagogiikan ja tiedonhallinnan alueille. Tekoäly ei ole enää yksittäinen työkalu, vaan osa työn tekemisen tapaa.

Tekoäly vaikuttaa työmarkkinoihin

Tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin käydään vilkasta keskustelua. Kansainvälisesti on esitetty erityisesti huolta nuorten asemasta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn analyysin mukaan tekoäly ei ole toistaiseksi heikentänyt nuorten työllisyyttä tai palkkakehitystä Suomessa.  

Tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset työmarkkinat pystyvät ainakin toistaiseksi puskuroimaan teknologian vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että muutosta ei tapahtuisi. Päinvastoin: Tekoäly vaikuttaa erityisesti siihen, mitä työssä pitää osata ja miten osaamista kehitetään.

Tämä kytkeytyy suoraan osaamisen johtamiseen. Jos tekoäly muuttaa työn sisältöjä, osaamisen johtaminen ei voi enää tarkoittaa vain yksittäisten koulutusten järjestämistä tai osaamistarpeiden ennakointia. Se tarkoittaa jatkuvaa oppimista työn arjessa, kokeilujen mahdollistamista ja kykyä yhdistää teknologia osaksi asiantuntijatyötä.

Osaamisen johtaminen on murroksessa

Tekoälyn myötä voidaan puhua uudesta osaamisen johtamisen osa-alueesta, tekoälyosaamisen johtamisesta. Kyse ei ole enää vain siitä, että henkilöstö oppii käyttämään uusia työkaluja. Ratkaisevaa on, kuinka organisaatiot rakentavat kyvykkyyttä hyödyntää tekoälyä osana työtä, päätöksentekoa ja asiantuntijuutta.

Tekoälyosaaminen yhdistää teknisen käytön, kriittisen arvioinnin, työn uudelleenmuotoilun sekä eettisen ja juridisen ymmärryksen. Se ei ole yksittäinen taito, vaan kokonaisuus, joka kehittyy vain käytännön tekemisen kautta. Tässä me olemme vielä alussa.

Tekoälyosaamista voidaan jäsentää myös AMO-mallin (ability, motivation, opportunity) kautta. Malli auttaa hahmottamaan, että kyse ei ole vain osaamisesta, vaan siitä, miten osaaminen, motivaatio ja mahdollisuudet kytkeytyvät toisiinsa organisaation arjessa.

Ensinnäkin tarvitaan kyvykkyyttä (ability), esimerkiksi promptaus-osaamista. Toiseksi tarvitaan motivaatiota (motivation). Se tarkoittaa uteliasta asennetta ja kiinnostusta uuteen. Psykologinen turvallisuus ja selkeät pelisäännöt ovat keskeisiä. Työntekijän on voitava kokeilla ilman pelkoa virheistä tai epäonnistumisista.

Kolmanneksi tarvitaan mahdollisuuksia (opportunity). Osaaminen ei kehity, jos tekoälyä ei voi käyttää arjen työssä. Tämä edellyttää aikaa, toimivia työkaluja, selkeitä käyttökohteita ja työn uudelleenmuotoilua. Tekoälyosaaminen syntyy käytännössä tekemällä, ei irrallisissa koulutuksissa.

Jos yksikin näistä kolmesta puuttuu, tekoälyn hyödyntäminen jää väistämättä vajaaksi. Mikä on sinun organisaatiosi kipukohta?

Johtamisen rooli korostuu

Monissa organisaatioissa tekoälyn käyttö on vielä hajanaista ja nojaa yksittäisiin aktiivisiin kokeilijoihin. KT:n tekoälykyselyn mukaan 49 prosentissa organisaatioista tekoälyn käyttö vaihtelee paljon yksiköiden välillä ja 34 prosentissa käyttö on satunnaista. Vain 4 prosentissa käyttö on systemaattinen osa toimintaa. Tämä viittaa siihen, että tekoälyn hyödyntäminen ei vielä ulotu organisaatiotasolle, vaan rakentuu paikallisesti yksittäisten tiimien ja henkilöiden varaan.

Tekoälyn laajempaa hyödyntämistä hidastavat erityisesti ajanpuute (59 %) sekä osaamisen ja tietoisuuden puute (57 %). Samalla tekoälyn potentiaali tunnistetaan organisaatioissa laajasti: 94 prosenttia vastaajista arvioi, että tekoälyn hyödyntäminen lisää julkisen sektorin tuottavuutta, ja 89 prosenttia uskoo, että tekoälyn avulla voidaan parantaa palveluja. Tilanne on jännitteinen.

Organisaatioissa on ratkaistava, missä tekoälyä käytetään ja miten sen käyttöä ohjataan. Eteenpäin voi mennä vaikkapa näiden kolmen kysymyksen avulla:

1. Missä tekoäly tuottaa aidosti arvoa?
2. Mitä osaamista tarvitaan?
3. Miten varmistetaan, että tavoiteltu kehitys etenee koko organisaatiossa?