Alaliitteen 5 kokeilumääräyksen mukaista työaikaa voidaan soveltaa ajalla 1.12.2025–28.2.2029.

Alaliitteessä 5 säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, jollei paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sovita 42 tunnin säännöllisestä keskimääräisestä viikkotyöajasta.

1 § Alaliitteen 5 soveltamisala (voimassaolo päättyy 28.2.2029)

1 mom. Alaliitteen 5 soveltamisala

Alaliitteen 5 soveltamisen piiriin voi kuulua vain sellainen viranhaltija/työntekijä, joka kuuluu HYVTESin liitteen 7 alaliitteen 1 (palo- ja pelastuslaitosten työaikajärjestelyjä koskevat erityismääräykset) soveltamisen piiriin.

Alaliitteen 5 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön.

2 § Alaliitteen 5 käyttöönottaminen

1 mom.

Työnantajan on neuvoteltava henkilöstön edustajien kanssa alaliitteen 5 käyttöönottamisesta. Neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen alaliitteen 5 työaikajärjestelmän käyttöönottoa koskevista yleisistä periaatteista ja perusteista. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Työnantajan on käytävä läpi tämän alaliitteen 5 mukaiseen työaikajärjestelmään siirtyminen henkilöstön edustajien kanssa.

Siirtyminen tähän alaliitteen 5 mukaiseen työaikamuotoon tulee hoitaa suunnitelmallisesti ja tarvittavaa siirtymäaikaa noudattaen.

2 mom.

Säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika voi olla 42 tuntia, jos siitä sovitaan paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika on tämän alaliitteen 5 mukaisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona, jollei paikallisella virka- ja työehtosopimuksella sovita 42 tunnin säännöllisestä keskimääräisestä viikkotyöajasta.

3 § Alaliitteen 5 määräykset (voimassaolo päättyy 28.2.2029)

1 mom.    

Alaliitteen 5 määräyksillä on sovittu toisin (työaikalain 34 § 5 mom. perusteella) työaikalain määräyksistä.

Soveltamisohje

Alaliitteen 5 määräyksillä on sovittu työaikalain 34 § 5 momentin mukaisesti poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön. Viranhaltijalle/työntekijälle on turvattava työaikalain 25 §:ää vastaava korvaava lepoaika työaikalain 34 §:n mukaisesti (viittausmääräys).

2 mom.    

Palo- ja pelastuslaitosten viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika on tämän liitteen mukaisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona siten, että työvuoron pituus on enintään 24 tuntia, jollei työvuoron pituudesta ole jäljempänä toisin sovittu.

Paikallisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia siitä, että säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on 42 tuntia.

Työvuorosuunnittelussa työvuorojen lukumäärään ei vaikuta se, onko keskimääräinen säännöllinen työaika 40 tuntia vai 42 tuntia viikossa. Keskimääräinen 40 tunnin viikkotyöaika vaikuttaa siihen, kuinka monta työvuoroista on 24 tunnin työvuoroja ja kuinka monta on 12 tunnin työvuoroja.

Mikäli viranhaltijaan/työntekijään ei enää sovelleta 42 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa, niin 42 tunnin keskimääräisestä viikkotyöajasta mahdollisesti paikallisesti sovittu tai muuten annettu muu korvaus poistuu sen laadusta ja sopimisajankohdasta/myöntöajankohdasta riippumatta.

Soveltamisohje

Näitä 12 tunnin työvuoroja ei voi jakaa useampaan osaan. Työnantaja voi jakaa 24 tunnin työvuoroja 4 momentin mukaisesti.

Jäljempänä tästä työaikamuodosta käytetään muotoa 24 t/40 t tai 42 t.

3 mom.    

24 tunnin työvuorossa saa olla pääsääntöisesti enintään 12 tuntia aktiivityötä. Satunnaiset aktiivityön 12 tunnin ylitykset sallitaan.  

Soveltamisohje

Aktiivityötä muodostuu sekä ennalta suunnitellusta toteutuneesta toiminnasta työvuoron aikana että ennalta suunnittelemattomasta työstä.

Työnantajan on käytävä aktiivityön käsitteen sisältö ja työvuorojen ajalle suunniteltavan toiminnan yleiset periaatteet läpi henkilöstön kanssa.

Alaliitteen 5 määräyksiä voidaan soveltaa työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona viranhaltijan/työntekijän on oltava valmiina työhön.

Työpaikalla sekä työnantajan että viranhaltijan/työntekijän tulee kiinnittää huomiota aktiivityön määrään.

Työnantajan tulee tarkastella yhdessä asianomaisen työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa työvuorojen aikaista keskimääräistä aktiivityön määrää vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa ja työsuojeluvaltuutetun pyynnöstä tarvittaessa tämän lisäksi kaksi kertaa kalenterivuodessa.

Jos tarkastelu osoittaa, että keskimääräinen aktiivityöaika ylittää 3 momentin mukaisen määrän toistuvasti, niin työnantajan on arvioitava, voiko tehdä työjärjestelyjä tilanteen korjaamiseksi.

Työnantajan on neuvoteltava paikallisesti henkilöstön edustajien kanssa mahdollisista toimenpiteistä aktiivityöajan määrän tasoittamiseksi. Neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Mikäli aktiivityön keskimääräinen määrä on niin suuri, että työ ei ole enää tässä alaliitteessä 5 tarkoitetun mukaista työtä, niin työhön ei voida enää soveltaa alaliitteen 5 määräyksiä. Työnantajan tulee tällöin käydä läpi henkilöstön edustajien ja henkilöstön kanssa se, mihin työaikajärjestelmään siirrytään. Siirtyminen toiseen työaikajärjestelmään tulee suorittaa suunnitelmallisesti tarvittavien työaikajärjestelyiden edellyttämää siirtymäaikaa noudattaen. Tällainen siirtymäaika voi olla esimerkiksi 12 viikkoa.

Mikäli todetaan, että työ ei ole alaliitteen 5 mukaista, niin työnantajan tulee soveltaa työhön siirtymäajan jälkeen muuta, työhön soveltuvaa työaikajärjestelmää. Tällainen siirtymäaika voi olla esimerkiksi 12 viikkoa. Alaliitteen 5 työaikamääräysten mukaan suoritetusta työstä ei kuitenkaan tule takautuvasti korvattavaksi ylityö- eikä muitakaan työaikakorvauksia sillä perusteella, että olisi pitänyt soveltaa jotain muuta työaikamuotoa/työaikajärjestelmää.

4 mom.    

Työvuoro (24 tuntia) voidaan jakaa kolmeen tai kahteen osaan. Tällöin kunkin jaetun osan pituuden mukaisen työvuoron tulee kuitenkin olla vähintään 6 tuntia. 52 kalenteriviikon aikana voidaan jakaa enintään neljä 24 tunnin työvuoroa.

Jaettujen vuorojen tunneista vähintään 1/2 on käytettävä koulutuksiin/harjoituksiin.

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia toisin jaettujen työvuorojen määrästä ja käyttämisestä.

5 mom.

Paikallisesti voidaan sopia toisin siitä, mitä 4 momentissa on sovittu jaettavien työvuorojen määrästä ja niiden käytöstä. Myös työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat kaikissa tapauksissa sopia useampienkin työvuorojen jakamisesta koulutuksiin tai harjoituksiin.

6 mom.    

Työvuorot tulee pääsääntöisesti suunnitella siten, että työvuoron (24 tuntia) jälkeen on vähintään 72 tunnin lepoaika.

Esimerkki 1

Jos työvuoro (24 tuntia) suunnitellaan alkamaan maanantaiaamuna klo 9.00 ja seuraava työvuoro suunnitellaan alkamaan perjantaina klo 9.00, niin maanantaina alkavan työvuoron ja perjantaina alkavan työvuoron väliin jää työvuorosuunnittelussa 72 tunnin lepoaika.

Soveltamisohje

Työvuoro voidaan suunnitella myös siten, että työvuoron (24 tuntia) jälkeen on lyhyempi lepoaika kuin 72 tuntia. Työvuoron (24 tuntia) jälkeen tulee suunnitella vähintään 24 tunnin lepoaika.

Ylityö, hätätyö ja 7 momentin mukainen 24 tunnin työvuoron pidentäminen, jaetun vuoron osa, hälytystyöhön osallistuminen suunnitellun lepoajan aikana ja työn tekeminen sopimuksen perusteella suunnitellun lepoajan aikana lyhentävät työvuorojen väliin suunniteltua lepoaikaa.

Työvuoron (24 t) jälkeen heti alkava koulutus

Paikallisessa virka- ja työehtosopimuksessa voidaan sopia siitä, että työvuoron jaetun osan (4 mom.) mukainen työvuoro, joka käytetään koulutukseen, voidaan sijoittaa alkamaan heti työvuoron (24 t) jälkeen.

7 mom.    

Työvuoron aikana työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että kyseistä työvuoroa pidennetään.

Soveltamisohje

Mikäli työvuoroa pidennetään sopien, tulee samalla sopia siitä, maksetaanko työvuoron jälkeisiltä tunneilta ylityökorvaus 10 momentin mukaisesti vai annetaanko vastaava aika vapaana.

8 mom.

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia työvuoron vaihtamisesta. Vaihtaa voidaan koko 24 tunnin työvuoro tai osa siitä.

9 mom. Lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla

Jos täyden työpäivän vapaa-aikahyvitystä ei voida arkipyhäviikolla antaa HYVTESin III luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuilta arkipyhä- ja aattopäiviltä, maksetaan täyttä työaikaa tekevälle kultakin edellä tarkoitetulta arkipyhä- ja aattopäivältä

• 24 t/40 t tai 42 t mukaisessa työajassa lisätyökorvauksena viikon säännöllisen keskimääräisen työajan viidesosan mukainen korottamaton tuntipalkka, jollei alaliitteestä 5 muuta johdu.

Korottamaton tuntipalkka maksetaan myös silloin, kun viranhaltija/työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaan työstä vapaana tai vuosilomalla tai sairauden takia poissa taikka palkallisella raskaus- ja/tai vanhempainvapaalla.

10 mom. Ylityökorvaus

Ylityökorvaus määräytyy 24 t/40 t tai 42 t mukaisessa työajassa siten, että ylityöstä, jota tehdään työvuoron lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje

24 t/ 40 t tai 42 t mukainen työaikajärjestelmä

Työvuorojen välisenä aikana tehty työ muodostuu yleensä ylityöksi. Jos viranhaltija/työntekijä esim. kahden työvuoron välisinä vapaapäivinä kutsutaan kaksi eri kertaa työhön (6 tuntia ja toisella kertaa 4 tuntia), joka muodostuu ylityöksi, molempien työrupeamien työtunnit lasketaan yhteen (6 + 4 = 10 tuntia) ja ylityökorvaus maksetaan yhteenlasketun tuntimäärään mukaan (2 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja 8 tunnilta 100 %:lla korotettu palkka).

11 mom. Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset

Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset määräytyvät HYVTESin III luvun 21 §:n mukaisesti.

12 mom. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen

Työvuorokausi lasketaan alkavaksi 24 t/40 t tai 42 t mukaisen työajan säännöllisenä alkamisaikana ja työviikko maanantaina 24 t/40 t tai 42 t mukaisen työajan säännöllisenä alkamisajankohtana.

13 mom. Vuosiloma

Vuosilomaa annettaessa vuorokauden lasketaan alkavan 12 momentissa tarkoitettuna ajankohtana.

Soveltamisohje 42 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika

1 Vuosiloman antaminen

Vuosiloman antaminen noudatettaessa alaliitteen 5 mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (HYVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 2 mom., pyöristäminen 6 § 4 mom.)

Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 42/24 = 1,75

Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.

Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:
38 vuosilomapäivää = 52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
30 vuosilomapäivää = 42 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
28 vuosilomapäivää = 38 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)

*) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma–pe päiville sattuvat arkipyhät. Katso 3 § 9 mom. (alaliite 5) lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla.

2 Vuosiloman säästäminen

Vuosiloman säästämisestä on määräykset HYVTESin vuosilomaluvun 12 §:ssä. Yleistyöajasta poikkeavia paloalan työaikajärjestelyjä käytettäessä on otettava huomioon seuraavaa:

Alaliitteen 5 mukainen työaika

Keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 42 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Vuosilomasta voidaan säästää 5 työvuoroa ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 työvuoroa. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduuleista, joissa 24 tunnin työvuoroa seuraa 3 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan työvuoroon sisällytettävä myös 3 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Siten lomasta voidaan säästää enintään 8 x 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.

Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduuleina.

3 Lisäohjeita

Edellä esitetyissä tapauksissa myös vuosilomapalkkaa korottavat työaikalisät siirtyvät maksettaviksi myöhemmin säästövapaita pidettäessä.

Soveltamisohje 40 tunnin keskimääräinen viikkotyöaika

1 Vuosiloman antaminen

Vuosiloman antaminen noudatettaessa alaliitteen 5 mukaista työaikaa, jossa keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Vuosilomaoikeuden perusteella lasketaan, montako työvuoroa vuosiloman tulee sisältää. (HYVTES IV luku Vuosiloma: laskentakaava 6 § 2 mom., pyöristäminen 6 § 4 mom.)

Lasketaan kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät: 40/24 = 1,667

Vuosilomaan sisältyvien työvuorojen määrä on vakio. Työvuorojen määrää ei voi muuttaa vuosilomasijoittelulla. Lisäksi on välttämätöntä, että vuosiloma-ajaksi merkitään oikea määrä kalenteripäiviä. Tämä on välttämätöntä mm. sen vuoksi, että säännölliseen työaikaan sisältyvät työaikalisät saadaan lasketuksi vuosilomapalkkaa korotettaessa. Samoin on tarpeen tietää henkilön todellinen vuosiloma-aika.

Kalenteripäiviä tulee sisällyttää vuosilomaan lomaoikeuden perusteella seuraavasti:

38 vuosilomapäivää = 52 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
30 vuosilomapäivää = 42 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)
28 vuosilomapäivää = 38 kalenteripäivän pituinen vuosiloma-aika *)

*) Vuosiloma-aikaan lisätään lomajakson ma–pe päiville sattuvat arkipyhät. Katso 3 § 9 mom. (alaliite 5) lisätyökorvaus arkipyhäviikoilla.

2 Vuosiloman säästäminen

Vuosiloman säästämisestä on määräykset HYVTESin vuosilomaluvun 12 §:ssä. Yleistyöajasta poikkeavia paloalan työaikajärjestelyjä käytettäessä on otettava huomioon seuraavaa:

Alaliitteen 5 mukainen työaika

Keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika on 40 tuntia ja työvuoron pituus 24 tuntia.

Vuosilomasta voidaan säästää 5 työvuoroa ylittävä loman osa, joten lomasta voidaan enimmillään säästää 8 työvuoroa. Kun työvuoroluettelo rakentuu moduuleista, joissa 24 tunnin työvuoroa seuraa 3 vapaapäivää, on yhteen säästövapaana annettavaan työvuoroon sisällytettävä myös 3 vapaapäivää eli yhteensä 4 kalenteripäivää. Siten lomasta voidaan säästää enintään 8 x 4 = 32 kalenteripäivän pituinen loman osa.

Säästövapaita pidettäessä loma annetaan aina ko. moduuleina.

3 Lisäohjeita

Edellä esitetyissä tapauksissa myös vuosilomapalkkaa korottavat työaikalisät siirtyvät maksettaviksi myöhemmin säästövapaita pidettäessä.