På svenska

Kunta-alan palkkausrakenne

Palkkauksen rakenne vaihtelee sopimusaloittain. Valtaosa kokonaisansioista muodostuu kuitenkin tehtäväkohtaisesta palkasta tai tasopalkasta. Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin. Tasopalkkamallissa tehtävät on sijoitettu tietyille palkkatasoille tehtävän edellyttämän osaamisen ja vaativuuden mukaan. Kunta-alalla tasopalkkajärjestelmä on käytössä KVTESissä.

Kokonaisansioiden rakenne sopimusaloittain

Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on tehtävien vaativuus. Tasopalkka määräytyy tehtävässä vaaditun osaamisen ja vastuun mukaan. Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan ja palveluaikaan sidotut lisät nimensä mukaisesti työkokemusvuosiin.

Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon.

Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset
KVTES 90,8 5,1 1,9 2,0 0,3
Opetusala 81,1 9,3 1,5 7,7 0,5
Tekniset 84,6 6,2 4,7 1,7 2,9

Tulospalkkiot kunta-alalla vuonna 2025

Tulospalkkiota maksettiin noin 1 298 henkilölle eli 0,9 prosentille kuntatyönantajien henkilöstöstä.

Tulospalkkion suuruus oli keskimäärin 1 322 €/henkilö/vuosi (tulospalkkion saajat).

Tulospalkkiot olivat yhteensä 0,3 % kokoaikaisten ja pääpalvelussuhteessa olevien palkkasummasta.

Mitä eri ansiokäsitteillä tarkoitetaan?

Tehtäväkohtainen palkka / tasopalkka

Tehtäväkohtainen palkka / tasopalkka määräytyy kunkin sopimusalan mukaisten palkkamääräysten perusteella. Se määritetään paikallisesti työn vaativuuden arvioinnin perusteella (OVTES, TS) tai uuden tasopalkkamallin määräysten mukaisesti (KVTES ja OVTES osio G).

Varsinainen palkka

Varsinainen palkka sisältää tehtäväkohtaisen palkan tai tasopalkan lisäksi mahdolliset tasolisät, palvelusaikaan sidotut palkanlisät ja muut henkilökohtaiset lisät. Henkilökohtaisten lisien perusteena ovat henkilökohtaiset työtulokset, ammatinhallinta ja henkilökohtaiset taidot.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan esimerkiksi maksettaessa palkkaa vuosiloman, sairausloman tai vanhempainvapaan ajalta.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan varsinaisen palkan lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat työaikakorvaukset kuten ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhälisät. Opettajille säännöllisesti maksettavat ylituntipalkkiot tilastoidaan myös säännöllisen työajan ansioon.

Tulospalkkio kuuluu säännöllisen työajan ansiokäsitteeseen, mutta jää käytännössä tilastoinnin ulkopuolelle, koska tulospalkkiot maksetaan yleensä vuosittain kertakorvauksena.

Kokonaisansio

Kokonaisansio muodostuu säännöllisen työajan ansioista sekä lisä- ja ylityön korvauksista. Lääkärien päivystyskorvaukset tilastoidaan ylityökorvauksiksi.

Lomaraha

Lomaraha ei sisälly edellä mainittuihin ansiokäsitteisiin. Sen suuruus määräytyy lähinnä palveluvuosien määrän perusteella ja se voi olla noin 50–70 prosenttia henkilön kuukausipalkasta.

Muita käsitteitä

Ansiokehitys muodostuu sopimuskorotuksista ja sopimuskauden aikana tapahtuvista liukumasta.
 
Palkkaliukumalla tarkoitetaan toteutuneen ansiokehityksen ja sopimuskorotusten erotusta. Liukuma voi olla rakennemuutosta, palvelussuhteen pituuden perusteella maksettavien lisien kertymää tai sopimuskorotukset ylittäviä palkantarkistuksia.
 
Välittömiä työvoimakustannuksia ovat työnantajan maksamat palkkakustannukset.
 
Välillisiin työvoimakustannuksiin lasketaan työnantajan maksamat palkkoihin perustuvat sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus-  ja eläkevakuutusmaksut, jotka suoritetaan mm. Kelalle ja Kevalle.