Tiedote

Henkilöstö arvioi kunta-alan onnistuneen hyvin korona-aikana

Koronanepidemian aiheuttamat poikkeusolot nostivat näkyvästi esiin julkisen työn ja peruspalvelujen merkityksen yhteiskunnalle. Samalla kävi ilmi, että kunta-ala onnistui epidemian ensimmäisenä vuonna toimissaan hyvin.

Ihmisten varjot heijastuvat värikkääseen kankaaseen. Kuva: Mark Smith / Unsplash.

Viime vuoden lopulla toteutetussa julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa neljä viidesosaa kunta-alan henkilöstöstä arvioi työyhteisönsä selviytyneen korona-ajasta hyvin. Samaa mieltä oli 150 eri alojen asiantuntijaa, jotka osallistuivat työn murroksen seurannan käynnistämiseen tammikuussa 2021.

Koronaepidemian vuoksi monia julkisen vallan toimia on rajoitettu voimakkaasti maaliskuusta 2020 lähtien. Tavoitteena on ollut terveydenhuollon toimintakyvyn varmistaminen. Poikkeusolojen vuoksi kunta-alalla siirryttiin mahdollisimman paljon etäpalveluihin ja -työhön.

Kunta-alan henkilöstöstä kolmannes siirtyi etätyöhön ja joka kymmenes kokoaikaisesti. Lisäksi 11 prosenttia henkilöstöstä siirtyi osittain tai kokonaan toisiin tehtäviin. Suuret muutokset työjärjestelyissä tekee tulosten vertailun aiempiin vuosiin vaikeaksi. Enimmäkseen etätyöhön liittyvät tulokset ovat myönteisiä.

Pitkittyneen etätyön tai koronaepidemian vaikutuksista työyhteisöihin ja henkilöstöön työhyvinvointitutkimuksen tulokset kertovat vielä vain vähän.

Ammattialojen kesken selviä eroja

Merkittävimpiä havaintoja on se, että työn erilainen luonne ja erilaiset työjärjestelyt näkyivät koronavuonna eri ammattialoilla eri tavoin.

Esimerkiksi hallinto- ja toimistotyön tekijöistä yli 60 prosenttia siirtyi etätyöhön. Työtään sopivasti kuormittavana pitävien osuus kasvoi 11 prosenttiyksiköllä ja lähiesimiehen johtamistapaan tyytyväisten osuus peräti 15 prosenttiyksiköllä kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Terveysalalla lähes yhdeksän kymmenestä jatkoi lähityössä. Työn henkisesti raskaaksi kokevien osuus kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä. Myös terveysalalla tyytyväisyys lähiesimiehen johtamistapaan parani.

Moni kunta-alan työ on henkisesti kuormittava

Kunta-alan työt ovat jo vuosia olleet kuormittavuudeltaan suomalaisen työelämän kärkeä, mutta vaihtelee ammattialoittain. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja sivistyksessä kaksi kolmasosaa vastaajista piti työtään henkisesti kuormittavana. Kaikkiaan kunta-alan henkilöstöstä 43 prosenttia oli vuonna 2020 sitä mieltä, että heillä on riittävästi aikaa saada työnsä tehdyksi.

Osittain kuormittavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, että kunta-alalla tehdään paljon työtä erilaisissa ja vaativissakin elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan tunnetyötä teki kunta-alalla hiukan yli puolet henkilöstöstä. Asiakastyötä vähintään puolet työajasta teki kunta-alalla 78 prosenttia. Luvut ovat selvästi korkeampia kuin valtiolla tai yksityisellä sektorilla.

Varsinkin epidemian alkuaikoina tilanne oli pelottava. Lisäksi ohjeet ja suositukset muuttuivat jatkuvasti. Työpaikoilla pelättiin vakavia oireita sekä tartunnan saamista ja sen levittämistä. Asianmukaisten suojainten saamisessa oli puutteita.

Kunta-alalla työtä pidetään merkityksellisenä

Työtä kuormittavien tekijöiden ohella on syytä kiinnittää erityistä huomiota työn voimavaratekijöihin. Liialta kuormitukselta suojaavat esimerkiksi kokemus työyhteisön tuesta ja ilmapiiristä sekä luottamuksesta ja oikeudenmukaisesta esimiestyöstä. Nämä ovat kunnissa pitkään olleen hyvällä tasolla.

Tuoreiden tulosten perusteella korona-aika kuormitti erityisesti sosiaalialaa, jossa työyhteisön ilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus laski 77 prosentista 63 prosenttiin.  Myös alle 30-vuotiaiden innostusta ja työn iloa tunteneiden osuus laski 81 prosentista 74 prosenttiin.

Myönteistä on se, että yhdeksän kymmenestä kunta-alalla työskentelevästä pitää yhä nykyistä työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Tuttavilleen nykyistä työpaikkaansa suosittelisi 74 prosenttia.

Fyysisen työkykynsä koki hyväksi 79 prosenttia ja henkisen työkykynsä 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Koronavuosi ei juuri tuonut työkykyarvioihin muutoksia. Terveysalalla henkisen työkykynsä heikoksi kokevien määrä kuitenkin nousi 14 prosenttiin.

Keva seuraa kahden vuoden välein julkisen alan työoloja ja työhyvinvointia yhteistyössä julkisen alan työmarkkinaosapuolten kanssa. Vuoden 2020 tutkimusta varten haastateltiin syys-marraskuussa puhelimitse noin 3 000 julkisen alan palkansaajaa, joista kunta-alalla työskenteli 1 526.

Yhteystiedot

Niilo Hakonen

Niilo Hakonen

johtava työelämän kehittämisen asiantuntija
Puhelin:
+358 9 771 2025
Matkapuhelin:
+358 40 820 6800
Sähköposti:
Niilo.Hakonen@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen