Työvoimapulan ratkaisu edellyttää päätöksiä budjettiriihestä
Lisääntyvä pula laillistetuista sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöistä syvenee. Kelpoisuusehtoja ja henkilöstömitoituksia kiristetään ja kunnille asetetaan jatkuvasti uusia tehtäviä. Lisääntyviin velvoitteisiin tarvitaan uusia ammattilaisia, minkä vuoksi kotimaista koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä tuntuvasti.
– Hallituksen on viipymättä käynnistettävä toimenpideohjelma terveys- ja sosiaalipalveluiden työvoimapulan ratkaisemiseksi ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, vaatii KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Vanhuspalveluiden työllisyyttä on edistettävä lisäämällä hoiva-avustajien koulutusta ja työstä työhön -siirtymisen mahdollistavaa muunto- ja täydennyskoulutusta. Ulkomailla suoritettujen sote-alan tutkintojen täydentämiseen tarvitaan kieli- ja täydennyskoulutusta sekä ammattipätevyyden hankkimiseen liittyviä lupaprosesseja on sujuvoitettava. Osaavan työvoiman kansainvälistä rekrytointia estävästä saatavuusharkinnasta pitää luopua.
Lääkärit, hammaslääkärit, puheterapeutit, lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, psykologit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat jokaisessa selvityksessä ja tutkimuksessa aloja, joilla työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan.
Suomessa on toistuvasti aliarvioitu hyvinvointipalveluja tuottavan henkilöstön kysynnän kasvu ja koulutusmäärät on alimitoitettu. Pelkästään eläköitymisen aiheuttaman korvaamistarpeen sijaan kotimaiset koulutusmäärät pitää mitoittaa vastamaan tulevaa kysynnän kasvua ja koulutustarjonta tulee suunnata alueille, joilla on työvoimatarpeita.
Palvelulupaukselle on annettava katetta
Työvoimapula uhkaa julkisten palveluiden oikea-aikaista ja yhdenvertaista saavutettavuutta. Riittämätön ammattihenkilöiden määrä on tehnyt palveluista epätasa-arvoisia niin alueellisti kuin väestöryhmien välillä. Eriarvoistumista ei voi muuttaa ilman panostuksia työvoiman tarjonnan lisäämiseen.
– Henkilöstömitoituksien kiristäminen sekä uudet velvoitteet ja hoitotakuut onnistuvat vain, mikäli näiden tehtävien edellyttämä lisähenkilöstö on rekrytoitavissa. Ilman lisähenkilöstöä tavoitteet jäävät saavuttamatta, korostaa Jalonen.
Työllisyys ja talous nostettava keskiöön
Syyskuun budjettiriihestä tarvitaan konkreettisia päätöksiä hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseksi. Työn vastaanottamisen kannusteita on lisättävä työttömyysturvaa euroistamalla ja porrastamalla. Investoinnit koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen ovat tehokasta talous- ja työllisyyspolitiikkaa, joka maksaa itsensä takaisin.
Kuntatalouden ja julkisen talouden tilaa on koronakriisin aiheuttaman velkaantumisen jälkeen alettava saattaa kestävälle pohjalle. Kuntien valtionosuuksissa on huomioitava realistisesti ja täysimääräisesti uudet tehtävät sekä varauduttava koronakriisin aiheuttaman hoitovelan purkamisen kustannuksiin. Kunnille ja kuntayhtymille on korvattava aiempien lupausten mukaisesti täysimääräisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen koronapandemian hoitamisesta aiheutuneet kulut.
