Uutinen

Yhteiskunnan kantokyky huomioitava palkkaratkaisuissa

Suomen työmarkkinahistoriassa on sovellettu ns. uskottavan päänavauksen linjaa. Tämä periaate antaa jatkossakin mahdollisuudet ratkaista alakohtaisia erityiskysymyksiä, toteaa valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala työpöytänsä ääressä

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä luovuttiin viime neuvottelukierroksella keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja siirryttiin malliin, jossa ratkaisut tehdään liittokohtaisesti tai toimialakohtaisesti. Palkkaratkaisujen taso määräytyi ns. yleisen linjan mukaan, jonka määritteli yksityisellä sektorilla tehty palkkaratkaisu.

Piekkalan mukaan olisi parempi, ettei keskityttäisi keskustelemaan siitä, mikä taho määrittelee ns. yleisen linjan tulevissa työmarkkinaratkaisuissa. Tärkeintä on, että sopimusten taso on kansantalouden näkökulmasta järkevä.

– Kaikkinensa palkantarkistusten olisi hyvä olla tasolla, joka ylläpitää työllisyyttä ja antaa tilaa myös työnantajakohtaiseen palkkapolitiikkaan.

Piekkalan mukaan Suomen työmarkkinahistoriassa on sovellettu ns. uskottavan päänavauksen linjaa.  Tällöin päänavaus sopimusratkaisuissa tehdään alalla, joka on merkittävä, jolla on volyymiä, jolla on vaikutusta työmarkkinoihin ja jonka työehtosopimus on yleissitova. Koska Suomen talous on avoin ja pieni, pitää ottaa huomioon sopimusratkaisun vaikutus kansainväliseen kilpailukykyyn.

– Tämä periaate on antanut ja uskon, että antaa jatkossakin mahdollisuudet ratkaista myös alakohtaisia erityiskysymyksiä.

Piekkala muistuttaa, että Suomi on vientiriippuvainen maa. Viennin ja ylipäänsä ns. avoimen sektorin kilpailukyvyllä on globaalissa maailmassa kansantaloudellista merkitystä.

– Sovittelijan odotetaan ottavan huomioon yhteiskunnan talouden kantokyky palkkaratkaisuissa laajemmin kuin mitä yksittäiset sopijapuolet ottavat. Ne ajavat ymmärrettävästi ensisijaisesti omien jäsentensä ja alojensa etuja.

Suurin osa työriidoista ratkeaa ilman työtaistelua

Ensimmäinen kuukausi sovittelijana on ollut hiljainen mitä tulee työriitojen sovitteluun. On ollut aikaa muun muassa tutustua tilastoihin työriidoista. Niihin, joihin sovittelijalla on toimivaltaa eli työriitoihin ja työtaistelu-uhkiin ns. sopimuksettoman tilan aikana. 

Tilastojen mukaan työriitojen määrä on vähentynyt suomalaisilla työmarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Tämän Piekkala arvelee johtuvan siitä, että neuvottelukulttuuri on kehittynyt parempaan suuntaan.

– Suurin osa työriidoista ratkeaa ennen työtaistelujen toteutumista, mikä on merkki toimivasta sovittelujärjestelmästä ja siitä, etteivät lakot ole itsetarkoitus.

Sopimusjärjestelmät ovat aikansa lapsia

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmä uudistetaan ja järjestelmään tulevat mukaan maakuntatyönantajat. Piekkala ei ota kantaa siihen, millainen uuden sopimusjärjestelmän tulisi olla, mutta pitää tärkeänä, että tuleva uusi järjestelmä vastaisi tulevaisuuden palvelutuotannon tarpeisiin.

– Vaarana on, että liikkeelle lähdetään siitä, millainen järjestelmä on ollut ja on, eikä oteta huomioon sitä, että hyväkin sopimusjärjestelmä on oman aikansa tuote.

Sovittelija ei tee sopimuksia

Piekkala haluaa muistuttaa, että sovittelija ei tee sopimuksia, vaan sopimuspuolet. Neuvotteluprosessissa tarvitaan kaikkien osapuolten myötävaikutusta.

– Sovittelussa on tärkeää työskennellä kummankin riitapuolen kanssa. Näin toimien haetaan yhteisiä tekijöitä, joista varsinainen ratkaisu voi löytyä.

Piekkala ei pidä hyvänä, että sopimusta pyritään samaan aikaan hinnalla millä hyvänsä.

– Parempi on silloin antaa asioiden vähän hautua. Koska neuvottelijoina on ihmisiä, on hyvä ottaa huomioon tunteet, lepo ja ravinto.  Väsyneenä on vaara, että takerrutaan yksityiskohtiin ja neuvotteluissa jäädään junnaamaan paikallaan.


Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala kertoi sovittelusta ja sovittelijan tehtävästä KT:n työmarkkinaseminaarissa Kuntamarkkinoilla 12. syyskuuta.