Kunnat työnantajina

Lokakuussa 2023 kunta-alalla työskenteli 218 600 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27 600 henkilöä. Määrä vastaa noin kymmenesosaa palkansaajista Suomessa..

10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan

Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä väheni, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Poikkeuksen tästä muodostaa Helsingin kaupunki, joka vastaa edelleen itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Kuntien tehtäviin kuuluvat nykyisin muun muassa koulutus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, ympäristö ja maankäyttöpalvelut sekä vuoden 2025 alusta lähtien työllisyyspalvelut.

Vuonna 2023 työnantajana toimivia kuntia oli 293 ja kuntayhtymiä 66. Puolet kunnista työllisti 100–499 työntekijää. Kuntayhtymät ovat henkilöstömäärältään pienempiä. Niistä noin puolella oli alle sata työntekijää.

Suurimpia kuntatyönantajia ovat Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit. Kuntayhtymistä suurimpia työnantajia ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Suurimmat kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan 2023

Työnantaja	lkm
Helsinki (pl. sote ja pelastustoimi)	37 700
Espoo	10 100
Tampere	8 400
Vantaa	7 300
Turku	6 500
Jyväskylä	4 700
Kuopio	3 800
Lahti	3 400
Pori	3 000

Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta- ja hyvinvointialalla

Kunta-ala on perinteisesti pitänyt hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Eniten irtisanomisia jouduttiin tekemään 1990-luvun alun laman aikana, ja vuonna 2024 irtisanomiset nousivat noin tuhanteen. Tätä ennen 2000-luvulla irtisanomisia oli hyvin vähän, irtisanottujen määrät vaihtelivat muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuosittain.

* arvio

Lomautukset kunta- ja hyvinvointialalla

Lomautuksia on ollut kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana sekä korona-vuonna tapahtuneet lomautukset. Vuodelle 2025 on kuitenkin arvioitu poikkeuksellisen korkeita lomautuksia muutamalle hyvinvointialueelle.

*arvio

Eläköityminen

Yli puolet kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2024–2043 noin 54 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle. Vuosina 2024–2028 eläkkeelle jää alle viidesosa henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2024–2028

Eläköityminen 2024–2043

Eläköityminen 2024–2028 (%)
Etelä-Karjala	18,7
Kanta-Häme	18,4
Kymenlaakso	19,4
Päijät-Häme	18.1
Varsinais-Suomi	16,9
Uusimaa	15,5
Etelä-Pohjanmaa	18,4
Keski-Suomi	18,0
Pirkanmaa	16.6
Pohjanmaa	17,2
Satakunta	18,8
Etelä-Savo	20,1
Kainuu	20,0
Keski-Pohjanmaa	16,5
Lappi	20,7
Pohjois-Karjala	19,6
Pohjois-Pohjanmaa	17,2
Pohjois-Savo	19,0

Eläköityminen 2024–2043 (%)
Etelä-Karjala	58,2
Kanta-Häme	56,4
Kymenlaakso	59,1
Päijät-Häme	57,8
Varsinais-Suomi	54,2
Uusimaa	51,0
Etelä-Pohjanmaa	55,3
Keski-Suomi	55,5
Pirkanmaa	53,9
Pohjanmaa	54,3
Satakunta	57.8
Etelä-Savo	58,4
Kainuu	57.8
Keski-Pohjanmaa	53,1
Lappi	57,1
Pohjois-Karjala	57,2
Pohjois-Pohjanmaa	54,7
Pohjois-Savo	56,3

1.7.2025