På svenska

Kunnat työnantajina

Lokakuussa 2023 kunta-alalla työskenteli 218 600 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27 600 henkilöä. Määrä vastaa noin kymmenesosaa palkansaajista Suomessa..

10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan

Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä väheni, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Poikkeuksen tästä muodostaa Helsingin kaupunki, joka vastaa edelleen itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Kuntien tehtäviin kuuluvat nykyisin muun muassa koulutus, varhaiskasvatus, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, ympäristö ja maankäyttöpalvelut sekä vuoden 2025 alusta lähtien työllisyyspalvelut.

Vuonna 2023 työnantajana toimivia kuntia oli 293 ja kuntayhtymiä 66. Puolet kunnista työllisti 100–499 työntekijää. Kuntayhtymät ovat henkilöstömäärältään pienempiä. Niistä noin puolella oli alle sata työntekijää.

Suurimpia kuntatyönantajia ovat Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit. Kuntayhtymistä suurimpia työnantajia ovat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Suurimmat kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan 2023

Työnantaja

lkm

 

Helsinki (pl. sote ja pelastustoimi)

37 700

Espoo

10 100

Tampere

8 400

Vantaa

7 300

Turku

6 500

Jyväskylä

4 700

Kuopio

3 800

Lahti

3 400

Pori

3 000

Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta- ja hyvinvointialalla

Kunta-ala on perinteisesti pitänyt hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Eniten irtisanomisia jouduttiin tekemään 1990-luvun alun laman aikana, ja vuonna 2024 irtisanomiset nousivat noin tuhanteen. Tätä ennen  2000-luvulla irtisanomisia oli hyvin vähän, irtisanottujen määrät vaihtelivat muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuosittain.  

* arvio

Lomautukset kunta- ja hyvinvointialalla

Lomautuksia on ollut kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana sekä korona-vuonna tapahtuneet lomautukset. Vuodelle 2025 on kuitenkin arvioitu poikkeuksellisen korkeita lomautuksia muutamalle hyvinvointialueelle.

*arvio

Eläköityminen

Yli puolet kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2024–2043 noin 54 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle. Vuosina 2024–2028 eläkkeelle jää alle viidesosa henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2024–2028

Eläköityminen 2024–2043

 

 

Eläköityminen 2024–2028 (%)

 

Etelä-Karjala

18,7

Kanta-Häme

18,4

Kymenlaakso

19,4

Päijät-Häme

18.1

Varsinais-Suomi

16,9

Uusimaa

15,5

Etelä-Pohjanmaa

18,4

Keski-Suomi

18,0

Pirkanmaa

16.6

Pohjanmaa

17,2

Satakunta

18,8

Etelä-Savo

20,1

Kainuu

20,0

Keski-Pohjanmaa

16,5

Lappi

20,7

Pohjois-Karjala

19,6

Pohjois-Pohjanmaa

17,2

Pohjois-Savo

19,0

Eläköityminen 2024–2043 (%)

 

Etelä-Karjala

58,2

Kanta-Häme

56,4

Kymenlaakso

59,1

Päijät-Häme

57,8

Varsinais-Suomi

54,2

Uusimaa

51,0

Etelä-Pohjanmaa

55,3

Keski-Suomi

55,5

Pirkanmaa

53,9

Pohjanmaa

54,3

Satakunta

57.8

Etelä-Savo

58,4

Kainuu

57.8

Keski-Pohjanmaa

53,1

Lappi

57,1

Pohjois-Karjala

57,2

Pohjois-Pohjanmaa

54,7

Pohjois-Savo

56,3