På svenska

Kunta työnantajana

Lokakuussa 2021 kunta-alalla työskenteli 434 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 31 000 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. Kuntasektorilla työskentelee noin viidennes Suomen palkansaajista.

10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan

Kunnista ja kuntayhtymistä on tullut 2000-luvulla henkilöstömäärältään yhä suurempia työnantajia. Kunnissa on työntekijöitä yleisemmin 100–499. Kuntayhtymät ovat henkilömäärältään pienempiä työnantajia. Niistä noin neljäsosassa on alle sata työntekijää.

Kunnallisista työnantajista suurin on Helsingin kaupunki, kuntayhtymistä puolestaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Suurimmat kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan 2021

Työnantaja

 

lkm

 

Helsinki

35 634

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

27 091

Espoo

15 934

Tampere

14 713

Turku

12 382

Oulu

11 525

Vantaa

11 156

Jyväskylä

9 222

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky

8 642

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky

8 078

 

Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta-alalla

Kunta-ala pitää on hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Irtisanomisia on kunta-alalla hyvin vähän. Eniten irtisanomisia oli 1990-luvun alun taloudellisen laman aikana. Tämän jälkeen irtisanomisten määrä on vaihdellut muutamasta kymmenestä muutamaan sataan henkilöön vuosittain.

* arvio

Lomautukset kunta-alalla

Lomautuksia on kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan  muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana.

*arvio

Eläköityminen

Yli puolet kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2022–2041 noin 60 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle. Vuosina 2022–2026 eläkkeelle jää hieman alle viidesosa henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2022–2026

Eläköityminen 2022–2041

 

Eläköityminen 2022–2041 (%)

Etelä-Karjala

59

Etelä-Savo

59

Etelä-Pohjanmaa

56

Kainuu

59

Kanta-Häme

57

Keski-Pohjanmaa

53

Keski-Suomi

57

Kymenlaakso

60

Lappi

59

Pirkanmaa

55

Pohjanmaa

54

Pohjois-Karjala

59

Pohjois-Pohjanmaa

56

Pohjois-Savo

58

Päijät-Häme

58

Satakunta

59

Uusimaa

52

Varsinais-Suomi

55

Lisää aiheesta

Uutinen

Ansiot kasvoivat kuntasektorilla vuonna 2021 yli sopimuskorotusten

Tilastokeskuksen tuoreen palkkatilaston mukaan kokonaisansiot kasvoivat kuntasektorilla lokakuusta 2020 vuoden 2021 lokakuuhun 2,5 prosenttia. Kuukausipalkkainen henkilöstö ansaitsi keskimäärin 3 449 euroa kuukaudessa.

Työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho.
Uutinen

Työvoiman saatavuus kunta-alalla vaatii ennakointia ja lisäkoulutuspaikkoja

Soteliiderit-hankkeen webinaarissa 2. helmikuuta käsiteltiin ajankohtaista kysymystä sote-alan työvoiman riittävyydestä, jonka ratkaisut heijastuvat myös tulevaisuuteen. Tilastot osoittavat, että tiettyjä aloja uhkaa osaajapula. Siihen on reagoitava ennakoiden.

Kuntatyönantaja-lehden kansi 6/2020. Kannessa Merja Soosalu Järvenpään henkilöstöjohtaja sekä kuva kahdesta muusta jutusta kuvituskuvamaisesti.
Uutinen

Kuntatyönantaja-lehti 6/2020 on ilmestynyt

Tuoreessa Kuntatyönantaja-lehdessä kerrotaan lähijohtamisesta Järvenpäässä ja Heinolassa. Lehdestä voi lukea KT:n uudesta tilastoanalyysista sote-alan alanvaihtamisesta. Analyysin mukaan alanvaihtaminen on vähäistä.

Uutinen

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan kustannukset kasvoivat lähes miljardilla vuonna 2019

Tilastokeskuksen kuntataloustilastosta selviää, että kuntien käyttötalouden nettokustannusten kasvoivat kokonaisuudessaan ja kaikissa tehtäväkokonaisuuksissa vuonna 2019. Eniten kasvua oli sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksissa.

suurennulasi lukujen päällä
Uutinen

Koronaepidemia vähensi kunta-alan toimintatuottoja

Manner-Suomen kuntien toimintakulut kasvoivat vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla 0,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Samaan aikaan kuntien ulkoiset toimintatuotot vähenivät 2,4 prosenttia. Kuntayhtymillä toimintakulut kasvoivat 0,2 prosenttia ja ulkoiset toimintatuotot vähenivät 3,4 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastoihin.

Nainen on menossa töihin kasvomaski päällään. Kuva: Tam Wai / Unsplash.
Tiedote

Rajoitusten purku helpotti kunta-alan lomautustarvetta

Lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten tarve kunnissa ja kuntayhtymissä väheni kunta-alalla heti, kun poikkeusolojen rajoituksia ryhdyttiin purkamaan. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten koskevan koko tämän vuoden aikana kahdeksaa prosenttia henkilöstöstä.

Kuvassa kolikkopinoja.
Uutinen

Ennakolliset tilinpäätöstiedot osoittavat kuntatalouden heikentymisen

Kuntataloustilaston ennakolliset tilinpäätöstiedot vahvistavat Tilastokeskuksen alkuvuodesta julkistaman arvion kuntatalouden heikentymisestä vuonna 2019.

Fysioterapeutti hoitaa asiakkaan selkäkipua. Kuva: Helge Birke / Pixabay.
Uutinen

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy

Kunta-alalta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 4 934 työntekijää vuonna 2019. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella mielenterveyden häiriöt olivat lähes yhtä yleinen syy julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Jalankulkijat ylittävät suojatietä. Kuva: Mike Chai /Pexels.
Tiedote

Tarve kunta-alan lomautuksiin kasvanut jyrkästi

Kuntien ja kuntayhtymien tarve lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin on kuukaudessa jyrkästi kasvanut, selviää KT:n tekemästä kyselystä. Maaliskuun puolivälissä tehdyn edellisen kyselyn mukaan näiden toimien piirissä oli noin 29 400 ihmistä, nyt luku on 37 500.

Portaikko laskeutuu jyrkästi alas. Kuva: Pexels.
Uutinen

Koronakriisi heikentää kuntataloutta yli 1,8 miljardilla eurolla

Kuntaliitto on päivittänyt arvionsa koronakriisin vaikutuksista kuntatalouteen. Koronaepidemian selvästi suurimmat vaikutukset kuntatalouteen johtuvat tulojen pienenemisestä, etenkin verotulojen romahduksesta.

Näytä enemmän