På svenska

Kunta työnantajana

Lokakuussa 2022 kunta-alalla työskenteli 444 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 27 600 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat. Kuntasektorilla työskentelee noin viidennes Suomen palkansaajista.

10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan

Kunnista ja kuntayhtymistä on tullut 2000-luvulla henkilöstömäärältään yhä suurempia työnantajia. Kunnissa on työntekijöitä yleisemmin 100–499. Kuntayhtymät ovat henkilömäärältään pienempiä työnantajia. Niistä noin neljäsosassa on alle sata työntekijää.

Kunnallisista työnantajista suurin on Helsingin kaupunki, kuntayhtymistä puolestaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Suurimmat kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan 2021

Työnantaja

 

lkm

 

Helsinki

35 634

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

27 091

Espoo

15 934

Tampere

14 713

Turku

12 382

Oulu

11 525

Vantaa

11 156

Jyväskylä

9 222

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky

8 642

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky

8 078

 

Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta-alalla

Kunta-ala pitää on hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Irtisanomisia on kunta-alalla hyvin vähän. Eniten irtisanomisia oli 1990-luvun alun taloudellisen laman aikana. Tämän jälkeen irtisanomisten määrä on vaihdellut muutamasta kymmenestä muutamaan sataan henkilöön vuosittain.

* arvio

Lomautukset kunta-alalla

Lomautuksia on kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan  muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana.

*arvio

Eläköityminen

Yli puolet kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2022–2041 noin 60 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle. Vuosina 2022–2026 eläkkeelle jää hieman alle viidesosa henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2022–2026

Eläköityminen 2022–2041

 

Eläköityminen 2022–2041 (%)

Etelä-Karjala

59

Etelä-Savo

59

Etelä-Pohjanmaa

56

Kainuu

59

Kanta-Häme

57

Keski-Pohjanmaa

53

Keski-Suomi

57

Kymenlaakso

60

Lappi

59

Pirkanmaa

55

Pohjanmaa

54

Pohjois-Karjala

59

Pohjois-Pohjanmaa

56

Pohjois-Savo

58

Päijät-Häme

58

Satakunta

59

Uusimaa

52

Varsinais-Suomi

55