På svenska

Kunta työnantajana

Lokakuussa 2020 kunta-alalla työskenteli 425 000 henkilöä. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 31 000 henkilöä. Lukumäärissä eivät ole mukana sivutoimiset tuntiopettajat.

Palkansaajat eri työmarkkinasektoreilla

10 suurinta kuntatyönantajaa henkilöstömäärän mukaan

Kunnista ja kuntayhtymistä on tullut 2000-luvulla henkilöstömäärältään yhä suurempia työnantajia. Kunnissa on työntekijöitä yleisemmin 100–499. Kuntayhtymät ovat henkilömäärältään pienempiä työnantajia. Niistä noin neljäsosassa on alle sata työntekijää.

Kunnallisista työnantajista suurin on Helsingin kaupunki, kuntayhtymistä puolestaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Suurimmat kuntatyönantajat henkilöstömäärän mukaan 2020

Työnantaja

 

lkm

 

Helsinki

34 566

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

25 093

Espoo

13 456

Tampere

12 984

Turku

11 074

Oulu

10 708

Vantaa

10 272

Jyväskylä

7 965

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky

7 842

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky

7 216

 

Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä kunta-alalla

Kunta-ala pitää on hyvin kiinni vakinaisesta henkilöstöstään. Irtisanomisia on kunta-alalla hyvin vähän. Eniten irtisanomisia oli 1990-luvun alun taloudellisen laman aikana. Tämän jälkeen irtisanomisten määrä on vaihdellut muutamasta kymmenestä muutamaan sataan henkilöön vuosittain.

* arvio

Lomautukset kunta-alalla

Lomautuksia on kuntasektorilla vähän. Valtaosa kuntien ja kuntayhtymien säästöistä toteutetaan muilla keinoilla kuin lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat turvautumaan lomautuksiin lähes poikkeuksetta vain silloin, kun työnantaja ja työtekijät eivät ole onnistuneet paikallisesti sopimaan  muista talouden sopeuttamiskeinoista. Poikkeuksena tästä olivat 1990-luvun alun lomautukset taloudellisen laman aikana.

*arvio

Eläköityminen

Yli puolet kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 20 vuoden sisällä. Kevan eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2022–2041 noin 60 prosenttia työntekijöistä jää eläkkeelle. Vuosina 2022–2026 eläkkeelle jää hieman alle viidesosa henkilöstöstä. Luvut sisältävät vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet. Prosenttiluvut kuvaavat nykyisten työntekijöiden arvioitua eläkkeelle siirtymistä.

Maakunnittain tarkasteltuna eläkkeelle siirtymisessä on eroja. Pienintä eläköityminen on Uudellamaalla. Erot johtuvat henkilöstön ikärakenteesta.

Eläköityminen 2022–2026

Eläköityminen 2022–2026 (%)

Etelä-Karjala

18

Etelä-Savo

18

Etelä-Pohjanmaa

19

Kainuu

19

Kanta-Häme

18

Keski-Pohjanmaa

16

Keski-Suomi

18

Kymenlaakso

19

Lappi

20

Pirkanmaa

16

Pohjanmaa

17

Pohjois-Karjala

18

Pohjois-Pohjanmaa

17

Pohjois-Savo

19

Päijät-Häme

17

Satakunta

18

Uusimaa

15

Varsinais-Suomi

16