Usein kysyttyä

Säästövapaan ajalta maksettavaa palkkaa korotetaan samalla tavalla kuin vuosiloma-ajan palkkaa.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu 1.2.2021.

Palkallisia virkavapaita ovat kaikki KVTES:n V luvussa mainitut virkavapaat, joiden ajalta maksetaan palkkaetuja.

Näitä ovat muun muassa palkallinen sairausloma, palkallinen äitiys- ja isyysvapaa, palkallinen työtapaturmaloma ja eräät virka- ja työvapaat kuten työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma vihkiäispäivä tai lähiomaisen hautajaispäivä (ks. tarkemmin KVTES V 11 §).

Lisäksi työnantaja on voinut myöntää palkkaetuja harkinnanvaraisen virkavapaan ajalta. Tällainen virkavapaa voi olla muun muassa virkavapaa koulutukseen osallistumista varten.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017, ja se on asiatarkistettu ja päivitetty 1.2.2021.

Paikallinen järjestelyerä lasketaan järjestelyerän piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki sopimuksen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. Käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä palkankorotuksia, em. poikkeuksellisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.

Palkkasummassa on näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräiset lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset, toimenpide- ja käyntipalkkiot. Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. henkilökohtaisen lisän ja työaikakorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä ko. prosenttia palkkasummasta eli ettei se alitu tai ylity.

Mukaan otetaan todella maksetut palkat eli jos joku virka on ollut täyttämättä tai viranhaltija ollut palkattomalla virkavapaalla, ne eivät ole mukana palkkasummassa. Mukaan otetaan hinnoittelemattomat virat. Mukaan otetaan mm. sijaiset ja osa-aikaiset, jollei paikallisesti haluta noudattaa jotakin muuta vakiintunutta käytäntöä.

Jos keikkalääkärit ovat olleet virka-/työsuhteessa, heille maksetut palkat/palkkiot ovat mukana palkkasummassa ja ne otetaan mukaan.

Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kustannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasummaa eivätkä palkkoja).

Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisää maksetaan vain luokkaopetuksesta. Kyseinen kesällä tapahtuva pääsykokeiden pitäminen ja haastattelut eivät ole opetusta, joten niistä ei makseta OVTES:n C osion 11 §:n mukaista lisää.

Jos kyseinen tehtävä kuuluu opettajan virkatehtäviin, ei siitä makseta erillistä korvausta vaan se sisältyy normaaliin kuukausipalkkaan.

Opettajalla on ollut kaksi peräkkäistä yhdenjaksoista päätoimista virkasuhdetta samaan työnantajaan. Vuosisidonnaista lisää laskettaessa tämä aika otetaan huomioon yhtenäisenä jaksona. Teknisesti laskenta tehdään 14.8.–13.9. + 14.9.–13.10. jne. Opettajalle kertyy 9 kuukautta vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

Kun tuntipalkkaisesta työntekijästä tulee kuukausipalkkainen, on useimmiten kysymys työsopimuksella sovittujen työsuhteen ehtojen muuttamisesta.

​Lue Kuntatyönantaja-lehden 1/2016 artikkelista, miten palkka tällaisessa tapauksessa määräytyy ja kuinka palkkavertailu tehdään.

Kuntatyönantaja 1/2016: Miten tuntipalkka muutetaan kuukausipalkaksi >

Kunnalliset eläinlääkärit ovat työaikalain ulkopuolisia eli heihin ei noudateta ko. lain eikä myöskään KVTES:n eikä lääkärisopimuksen määräyksiä mm. viikoittaisen vapaan antamisesta (poikkeuksena kokopäivätoimiset hygieenikot). Lääkärisopimuksessa on kuitenkin sovittu menettelystä, jolla riittävä lepoaika turvataan myös kunnallisille eläinlääkäreille. Määräykset löytyvät liitteen 5 3 §:stä.

Kunnallisilla eläinlääkäreillä ei ole määritelty viikoittaista tai muutakaan tuntiperusteista työaikaa, mutta myös eläinlääkäreiden työskentelyn järjestämisen lähtökohtana on pyrkimys viisipäiväiseen työviikkoon. Maanantaista perjantaille sattuvat arkipyhät eivät muuta tätä periaatetta eivätkä lisää kalenterikuukautta kohden annettavien vapaapäivien määrää.

Eläinlääkäreihin ei sovelleta Lääkärisopimuksen yleisen osan 19 §:n määräystä viikoittaisen vapaan menettämisen korvaamisesta.

Kutakin virantoimituskuukautta kohden annetaan 8 vapaapäivää, joiden aikana eläinlääkäri on täysin vapautettu virkatehtävistään ja päivystysvelvollisuuksistaan. Vajaalta virantoimituskuukaudelta vapaapäiviä annetaan suhteellinen osuus 8 vapaapäivästä. Vapaapäivät voidaan antaa kunakin kalenterikuukautena tai niitä voidaan kerätä puolen kalenterivuoden ajalta ja pitää seuraavalla kalenterivuoden puoliskolla. Esimerkiksi vapaapäiviä kerätään ajalta 1.1.–30.6. ja ne on pidettävä ajalla 1.7.–31.12.

Eläinlääkäriliitteen 3 §:n mukaisten vapaapäivien määrä liittyy siis riittävän lepoajan turvaamiseen eikä sitä pidä sekoittaa päivystyksestä suoritettaviin korvauksiin, jotka määräytyvät 4 §:n mukaisesti. (Tässä yhteydessä ei siis pidä puhua esim. päivystysvapaista.)

Vapaapäivät katsotaan annetuksi, jos virantoimituskuukauden aikana on ollut poissaoloja kuten vuosilomaa, sairausloma tai virkavapaata. Pitämättä jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta.

Kunta on voinut määritellä omassa esimerkiksi hallintosäännössään ne päivät, jolloin eläinlääkärillä on oikeus olla vapaana mikäli virkatehtävät sen sallivat. Nämä päivät on pidettävä erillään vapaapäivien keräilyjärjestelmästä. Katso myös LS:n liitteen 5 pykälän 3 § soveltamisohje.