OVTES 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien

1 § Soveltamisala

1 mom.           

Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten, päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

Soveltamisohje

Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukaisesti.

2 mom.           

Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.

3 mom.           

Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

4 mom.           

Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää.

2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset

1 mom.           

Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 12 §:n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairauspoissaolo ja raskausvapaa-/vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi.

Soveltamisohje

Pääsopimuksen 12 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä.

2 mom.           

Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella, johon Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on antanut valtuutuksen kunnan ja hyvinvointialueen kunnallisen virkaehtosopimuksissa annetun lain 3 § 2 momentin nojalla. 

3 mom.           

Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä.

3 § Poistettu

4 § Työrauha

1 mom. Virkasuhteiset  

Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom.           

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

3 mom. Työsuhteiset    

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).

5 § Palkka eri kalleusluokissa

1 mom.           

Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

2 mom.           

Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa, tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet.

6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä

1 mom.           

Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.

2 mom.          

Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.

3 mom.           

Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka-asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje

1 Tehtäväkuvaus

Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.

Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).

2 Vaativuustekijät

Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.

Työn edellyttämä osaaminen

Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista.

Työn vaikutukset ja vastuu

Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.

Työn edellyttämät yhteistyötaidot

Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.

3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja

3.1 Koulutus

Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.

3.2 Lisätehtävä ja -vastuu

Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.

3.3 Esimiesasema

Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.

4  Arviointijärjestelmä

Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.

Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella.

Kokonaisarviointi perustuu

• kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
   
• vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
   
• tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)
   
• arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).

Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkausluvun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.

Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät.

Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa.

6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen

Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan

Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai
    
2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
    
3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona
    
4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.

Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.

8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla

1 mom.             

Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.

Soveltamisohje

Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta.

Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä olevan opettajan epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän taulukon alarajasta.

2 mom.           

1 momentissa mainitun asetuksen 13 d §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 c §:n nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia.

Soveltamisohje

Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja.

9 § Erivapauden vaikutus palkkaan

Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/­virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta.

10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä

1 mom.           

Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka-asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/päte­vyyden saavuttamisesta.

Soveltamisohje

Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon.

2 mom.           

Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi.

11 § Henkilökohtainen lisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvioinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje

Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen vuosisidonnaisessa lisässä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.

12 § Vuosisidonnainen lisä

1 mom.           

Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.

2 mom.           

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotettua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisistaan, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoiminen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.

Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta.

13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika

1 mom.           

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa

1. kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä,
    
2. kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
    
3. yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtävässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.

2 mom.           

Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.

3 mom.           

Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika ennen 1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.

14 § Poistettu 1.8.2020

15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus

Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yhdeksi kuukaudeksi.

16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset

1 mom.           

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.

Soveltamisohje

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä eteenpäin. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennettävät päivät yhteen.

2 mom.           

Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika, työvapaa tai vastaava vapaa seuraavissa tapauksissa:

1. viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaan/raskausvapaan/vanhempainvapaan tai sairauspoissaolon ajalta,
    
2. viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys-, raskaus -tai vanhempainrahaa,
    
3. viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairauspoissaolon palkkaan,

Soveltamisohje

Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajasta.

4. viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
    
5. koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
    
6. muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla/työvapaalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työvapaan myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.

17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen

1 mom.           

Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Vuosisidonnaista lisää tulee hakea viipymättä, mutta viimeistään kahden vuoden kuluessa. Jos hakemus esitetään myöhemmin, sovelletaan vuosisidonnaisen lisän takautuvaan myöntämiseen mitä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 55 §:ssä on säädetty palkkasaatavan vanhentumisesta (viittausmääräys).

Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.

2 mom.           

Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.

Soveltamisohje

Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä.

18 § Palvelulisän siirtymäsäännös

1 mom.           

Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Soveltamisohje

Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella.

2 mom.           

Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.

19 § Syrjäseutulisä

Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa

Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysaluelisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.

20 a § Rekrytointilisä

Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä on määrätty.

21 § Varsinainen palkka

1 mom.           

Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1. tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
2. henkilökohtainen lisä (11 §)
3. vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
4. syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
5. rekrytointilisä (20 a §)
6. koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
7. siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet)
8. kiertämisestä tulevan työn korvaus (osio B 18 §).

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairauspoissaolon ja raskausvapaan/vanhempainvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä. Osion C mukaisessa vuosityöaikajärjestelmässä 1 500 tunnin vuosityöaika vastaa täyttä työaikaa.

Palkallisen virkavapaan ajalta, mm. sairauspoissaolon ja raskausvapaan/vanhempainvapaan ajalta, maksetaan osio C 24 a §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi osio C 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

2 mom.           

Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.

22 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

23 § Oppilaan ohjauksen palkkio

Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.

24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.

25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio

Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka-liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

26 § Ylituntipalkkio 

1 mom.           

Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.

2 mom.           

Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.

3 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.

4 mom.           

Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitok­sissa 38.

5 mom.           

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

27 § Kertatuntipalkkio

Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38.

28 § Palkkioiden pyöristäminen

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.

29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom.           

Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.

2 mom.           

Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa.

3 mom.           

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

4 mom.           

Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti.

30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa (voimaan 1.8.2025)

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi oppilaitoksen työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.

Pöytäkirjamerkintä

Perusopetuksessa lyhytaikaisen palkkaukseen noudatetaan Osio B liitteen 1 27a §:n määräystä.

31 § Työaikamuodot

Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen.

Soveltamisohje

Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):

1. Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika

• peruskoulun opettajat
• lukion opettajat

2. Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)

• peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat
• ammatillisten oppilaitosten rehtorit ja apulaisrehtorit

3. Vuosityötunteihin perustuvat työajat

• peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit
• kansalaisopiston opettajat
• lukion vuosityöaikaan otetut opinto-ohjaajan ja erityisopetuksen viran haltijat

4. Vuosityöaika

• ammatillisten oppilaitosten opettajat

5. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön (osio G) työaikamuodot

• Yleistyöaika (KVTES III luku 7 §)
• Jaksotyöaika (KVTES III luku 9 §) voi tulla sovellettavaksi ympärivuorokautisessa päiväkodissa tai sairaalassa jaksotyön soveltamisedellytysten täyttyessä.

Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien sekä eri koulujen ja oppilaitosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.

32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus

1 mom.           

Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppitunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppi­laitoksessa määrällisesti ja ajallisesti entisellään.

Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja perusopetusasetuksen säännöksiä.

2 mom.        

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapauskohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.

33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma

1 mom.           

Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kuitenkin 2 momentin 1–2 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liitteissä jäljempänä toisin ole sovittu.

2 mom.           

Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttaviin täysiin lomanmääräytymiskuukausiin, virantoimituspäivien veroisiin päiviin ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

1. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa KVTES IV luvun 3 §:n).
    
2. Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

Soveltamisohje

Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV luvun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

3 mom.           

Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

Soveltamisohje

OVTES:n soveltamisalaan kuuluvaan opetushenkilöstöön ei sovelleta lomarahan vaihtamista vapaaksi koskevaa KVTES:n IV luvun 19 §:ää (Lomarahavapaa).

34 § Lomaraha

Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 33 §:n 2 momentin määräykset huomioon ottaen.

35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

1 mom.

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti.

2 mom.  

Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, johon sovelletaan vapaajaksojärjestelmää (OVTES Osio C) ja joka ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n soveltamisalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtävään, on oikeutettu vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että vuosilomapäivien määrä lasketaan seuraavasti. Pääviranhaltijalta / päätoimiselta tuntiopettajalta vähennetään hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta 1.5.–30.4. väliseen aikaan vahvistettuja vapaajaksopäiviä sekä 1.5.–30.4. väliseltä ajalta OVTES:n Osio C 22 §:n mukaan maksettuja vapaajaksokorvauspäiviä.  Vähennyksenä huomioidaan 85 prosenttia niistä vapaajaksoihin sisältyneistä työpäivistä (ma–pe), jotka eivät ole sijoittuneet arkipyhille sekä 61 prosenttia maksetuista vapaajaksokorvauspäivistä. Jäljelle jäänyt vuosilomapäivien määrä pyöristetään lähimpään täyteen päivään.  

36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus

1 mom.           

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden 2,8 päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan, jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa tosiasiallisesti lukuvuoden työajan. Tarkoituksena ei ole, että muutaman päivän koko lukuvuoden työaikaa lyhyempi palvelussuhde johtaa 2 momentin soveltamiseen.

2 mom.           

Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuoden koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden 2,8 päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–pe) sekä kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje 

Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.

Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palkka.

37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen 

1 mom.           

Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu. Palkkaus koulun/oppilaitoksen lyhytaikaisen loman ajalta opettajan palkattoman virkavapaan yhteydessä määräytyy 2 momentin ja 3 momentin mukaisesti.

2 mom.           

Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla enintään viikon ennen koulun/oppilaitoksen lyhytaikaista lomaa (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) eikä ole hakenut vapaata loma-ajaksi , ei palkaton virkavapaa vaikuta loma-ajan palkkaan. Jos palkaton virkavapaus ennen koulun/oppilaitoksen lyhytaikaista lomaa kestää yli viikon, koulun lyhytaikainen loma-aika on palkaton 3 momentin mainituin poikkeuksin.

3 mom.

Palkkaetuisuuksien maksaminen koulun/oppilaitoksen lyhytaikaisen loman ajalta, edellyttää, että opettajalla on työpäiviä (opetuspäiviä tai muita työpäiviä) ennen ja/tai jälkeen lyhytaikaista lomaa yhteensä vähintään 15 päivää.

Soveltamisohje

Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yhtäjaksoinen virkavapaa niin, että virkavapaata ei keskeytetä vain koulun lyhytaikaisen loman ajaksi.

 4 mom.

Jos opettaja on ollut palkattomalla vapaalla opetuksellisena aikana muun syyn kuin raskausvapaan, vanhempainvapaan, hoitovapaan 1. jakson tai sairauspoissaolon vuoksi, hänen kesäkeskeytysajan palkkaansa vähennetään vapaan keston suhteessa.

Kesäkeskeytysajan palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden koulun työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissaoltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.

Soveltamisohje

Vähennys tehdään siltä osin, kun palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennystä ei tehdä, mikäli opettajaviranhaltija on ollut palkattomalla vapaalla koko lukuvuoden (12 kk) tai jos opettajan 60 kalenteripäivää ylittävä palkaton virkavapaa kestää vähintään laskennallisen vuosiloman alkuun 16.6. asti.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukauden varsinainen palkka luvulla 30. 

Esimerkki 1:

Opettajalle on myönnetty palkatonta opintovapaata 1.9.–30.10.2023 ja 1.3.–30.4.2024 väliset ajat (virkavapaa haettu 31.5.2023 jälkeen). Opettajan palkaton virkavapaa lukuvuoden aikana kestää yhteensä 121 kalenteripäivää.

A 37 § 4 mom. mukainen vähennys tehdään siltä osin, kuin palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennys tehdään tässä 61 kalenteripäivän osalta. Tähän 61 kalenteripäivään osuu koulun työpäiviä 41. Opettajan päiväpalkka (varsinainen kuukausipalkka / 30) on 118,50 euroa.

Vähennys lasketaan seuraavasti:

118,50 x 41 x 0,1 = 485,85 euroa

Kesäajan palkan vähennys 485,85 euroa tehdään kesäkuun 2024 palkanmaksusta

Esimerkki 2:

Opettajalle on myönnetty palkattoman hoitovapaan 2 jakso ajalle 10.8.2023–15.6.2024. Opettajan palkaton virkavapaa kestää vähintään laskennallisen vuosiloman alkuun asti, joten erillistä kesäkeskeytysajan palkan vähennystä ei tehdä.

Soveltamisohje vuosityöajassa

Peruskoulun oppilaanohjaajan tai lukion vuosityöajassa olevan opinto-ohjaajan tai erityisopettajan kesäkeskeytyksen ajalle sijoittuvat työpäivät vähennetään kesäkeskeytysajan palkkaa vähentävistä koulun työpäivistä.

Esimerkki 3:

Vuosityöajassa olevalle oppilaanohjaajalle on myönnetty palkatonta opintovapaata 1.9.–30.10.2023 ja 1.3.–30.4.2024 väliset ajat (virkavapaa haettu 31.5.2023 jälkeen). Oppilaanohjaajan palkaton virkavapaa lukuvuoden aikana kestää yhteensä 121 kalenteripäivää.

A 37 § 4 mom. mukainen vähennys tehdään siltä osin, kuin palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennys tehdään tässä 61 kalenteripäivän osalta. Tähän 61 kalenteripäivään osuu koulun työpäiviä 41. Oppilaanohjaajan päiväpalkka (varsinainen kuukausipalkka / 30) on 118,50 euroa.

Oppilaanohjaajalla on työsuunnitelman mukaan sijoitettu 5 työpäivää koulun keskeytysaikaan 2024. Nämä päivät huomioidaan työssäolopäivinä (41–5).

Vähennys lasketaan seuraavasti:

118,50 x 36 x 0,1 = 426,60 euroa

Kesäajan palkan vähennys 426,60 euroa tehdään kesäkuun 2024 palkanmaksusta.

38 § Sairauspoissaolo

1 mom.       

Sairauspoissaolon palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–3 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.

Soveltamisohje

Sairauspoissaoloa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikonvaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma) jätetään sairauspoissaoloajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.

Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairauspoissaoloaikaa ei ole pakko anoa.

Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää maksetaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämättömänä.

2 mom.           

Sairauspoissaolon karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

Pöytäkirjamerkintä

Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijalle maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairauspoissaolon ajalta palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään.

3 mom.           

KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairauspoissaoloajan yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma, vapaajakso tai kuntoutustuella oloaika.

39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairauspoissaoloajan päivien määrään

1 mom.           

Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairauspoissaoloajan, työtapaturman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

2 mom.           

Mikäli sairauspoissaolo, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairauspoissaolo on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asianomainen henkilö ei ole virkavapaalla.

40 § Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus

1 mom.   

Raskaana olevan opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa raskausvapaan ajalta KVTES V luvun 7 §:n 1 mom. mainituin edellytyksin.

2 mom.        

Opettajaviranhaltijan, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukaisesti vanhempainrahaan, on oikeus saada vanhempainvapaan ajalta varsinaisen palkkansa mukaiset palkkaetuudet siltä ajanjaksolta, joka määräytyy KVTES V luvun 8 §:n mukaan. Edellytykset palkkaetuisuuksien maksamiselle määräytyvät KVTES V luvun 8 §:n määräyksien mukaan.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Palkkaetuisuuksien maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.

3 mom.

Raskausvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 7 §:n mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhtäjaksoisesti, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.

41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, raskaus- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset

1 mom.           

Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairauspoissaolon, raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta päivä-, raskaus- ja vanhempainrahasta.

2 mom.           

Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivärahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kuntoutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta näihin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelletaan osiota C, työnantajalla ei ole oikeutta näihin korvauksiin kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

3 mom.           

Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun opettajaviranhaltijan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (OVTES A osio 40 § ja KVTES V 7 § ja 8 §) osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai OVTES C osio 18 §:n kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana erillisenä korvauksena. Korvauksen suuruus on näiltä päiviltä työnantajalle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrä. Korvauksesta ei pidätetä ns. työnantajasivukuluja eikä se ole osa eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että opettaja on hakenut kyseiselle ajalle virkavapaata ja sairausvakuutuslain mukainen päiväraha maksetaan työnantajalle.

4 mom.           

Mitä edellä 1–2 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mukaan tai muualta saatavaa korvausta.

5 mom.           

Saadakseen sairauspoissaolon, sekä raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan, raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sairauspoissaolosta, raskausvapaasta, vanhempainvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus

Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan velvoitteiden määräämiseen sovelletaan osa-aikaprosenttia. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1 500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

43 § Osittainen hoitovapaa

1 mom.           

Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.           

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Osion C mukaisessa vuosityöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.

44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan

Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämässä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkastuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Samoin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskeytynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen raskausrahan saamiseksi.

Soveltamisohje

Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty viranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytyksenä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella.

45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus (voimaan 1.8.2025)

Reservin kertausharjoituksiin tai lain nojalla väestönsuojelukoulutukseen tai lain nojalla siviilipalvelun täydennyspalvelukseen määrätylle maksetaan kertausharjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen tai täydennyspalveluksen ajalta varsinainen palkka vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun keskeytysajan tai vapaajakson ajalta.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan tai vapaaehtoisiin täydennyspalveluksiin osallistuvaan.

46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan

Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvollisena tai siviilipalvelusta.

47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala

1 mom.           

Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.

2 mom.           

Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kahdessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio-opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan eikä osion G varhaiskasvatusyksikön opettajiin.

48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.

49 § Yhteisen opettajan työaika

1 mom.           

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisistaan.

2 mom.           

Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.

Pöytäkirjamerkintä

2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalaisopiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovittua ao. muuta työtä.

50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus

Jos opettajaviranhaltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan osio B 18 § (Kiertävän opettajan työn lukeminen opetusvelvollisuuteen) määräystä opetusvelvollisuuteen lukemisesta ainoastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.

Soveltamisohje

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mukaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.

Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.

A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

51 § Päätoimisuus

1 mom.           

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos

1. hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia tai
    
2. hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tarkoitetun tuntimäärän.

2 mom.           

Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilaitosta, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.

3 mom.           

Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaavan tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. oppilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitoksessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom.           

Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantajien oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tuntiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnantajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yhteen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.

Soveltamisohje

Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.

Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun ylläpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopettajana.

Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitoksessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimisuus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka (voimaan 1.8.2025)

1 mom.  Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.

Soveltamisohje

Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pidetään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.

2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa

Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.

3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa

Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitok­sen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrätään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvelvollisuus.

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvollisuuteen.

Esimerkki 1 (päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden)

Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuutensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.

Peruskoulu:

16,75 vt / 24 x täysi varsinainen palkka liitteestä 1

Lukio: 

1,1 vt / 23 x täysi varsinainen palkka liitteestä 2

Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulussa/oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä, joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan piiriin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitunneiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.

Esimerkki 2 (päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluissa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden)

Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1,3 luokanvalvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,8 vt.

Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: 

(18 x 23 + 5 x 21)/(18 + 5) = 22,57. 

Koska tunteja yhteensä (24,8 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsinaisen palkan ja ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erikseen). Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään kokonaislukuun. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.  Varsinaisen palkan tuntimäärän ylittävistä tunneista maksetaan ylituntipalkkio ao. oppilaitosta koskevien määräysten mukaan.

Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerrointunteja ja luokanvalvojan tuntia.

Peruskoulu:

19,3 x 23 / 24,8 = 17,9, pyöristys 18  vt

Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka liitteestä 1 
Ylitunteja jää peruskoulusta 1,3 vt (19,3 – 18)

Lukio:

5,5 x 21 / 24,8 = 4,7, pyöristys 5 vt

Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka liitteestä 2
Ylitunteja jää lukiosta 0,5 vt (5,5 – 5)

Soveltamisohje

Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimisuus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilaitoksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilaitoksissa.

Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).

53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.           

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

2 mom.           

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen

Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulussa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alempaan opetusvelvollisuuteen.

Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden ollessa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.

54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset

1 mom.           

Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraavia asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia sopimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:

1. Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),
    
2. Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)
    
3. Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)
    
4. Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimituksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
    
5. KVTESin V luvun 9 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 11 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalenteripäiväksi.

Soveltamisohje

Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairauspoissaolon että raskausvapaan karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoiseksi, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.

2 mom.           

Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT

55 § Sivutoimisuus

Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.

56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

1 mom.           

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta.

2 mom.           

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttämällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvelvollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.

3 mom.           

Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti.

57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus, lain nojalla siviilipalveluksen täydennyskoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus

Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai lain nojalla siviilipalveluksen täydennyskoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.

2 mom. Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys

Virkasuhteiset  

Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.

58 § Irtisanomisajat

1 mom.           

Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työsuhteen irtisanomisaika on vähintään

• 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
   
• yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
   
• kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
   
• neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
   
• kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12  vuotta.

2 mom.

Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään

• 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
   
• yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
   
• kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle.

Virkasuhteiset

3 mom.           

Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.

4 mom.           

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työn­tekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.

Soveltamisohje

Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa palveltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuhteessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomioon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiys-/raskausvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoaikaan.

Tätä pykälää ei sovelleta osion G piirissä oleviin.

1 § Sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom.

Toistaiseksi tai määräajaksi otetun rehtorin- ja opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan OVTES:n osioita A ja B sekä peruskoulun osalta liitettä 1, lukion osalta liitettä 2 ja aikuislukion osalta liitettä 3.

 Soveltamisohje

Liitettä 1 sovelletaan perusopetuslain mukaan peruskoulussa järjestettävään oppivelvollisille tarjottavaan perusopetukseen sekä esi- ja lisäopetukseen.

Liitettä 2 sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävään lukiokoulutukseen, joka on tarkoitettu pääasiassa nuorille.

Liitettä 3 sovelletaan lukion aikuisopetusta varten muodostetulla linjalla tai aikuislukiossa järjestettävään pääasiassa aikuisille tarkoitettuun lukiolain mukaiseen lukiokoulutukseen ja perusopetuslain mukaiseen muiden kuin oppivelvollisten perusopetukseen.

2 mom. 

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtoriin ja opettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä:

2 § Palkkaperusteryhmä perusopetuksessa (voimaan 1.8.2025–31.7.2026)

1 mom. 

Palkkaperusteryhmä lasketaan jäljempänä peruskoulua koskevassa liitteessä 1

1. vuosiluokilla 1–6 ja esiopetuksessa niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 15 oppilasta kohden.
2. vuosiluokilla 7–9 niin, että yksi palkkaperusteryhmä muodostuu aina alkavaa 25 oppilasta kohden.
3. Lisäksi koulun erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista lasketaan yksi palkkaperusteryhmä alkavaa 20 erityisen tuen päätöstä kohden.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan sellaisenaan myös luokkamuotoisen erityisopetuksen, valmistavan opetuksen, joustavan perusopetuksen sekä TUVA-opetuksen oppilaisiin. Erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat tulevat mukaan lasketuiksi 3 kohdan sekä kohdan 1 tai 2 mukaan.

Määräystä ei sovelleta erityiskouluun, jossa rehtoriviranhaltija on otettu erityiskoulun rehtoriksi.

Perusopetuslain oppimisen tukea koskevat lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan 1.8.2025. Tämän jälkeen tukea koskevat päätökset tehdään oppilaskohtaisen tuen päätöksinä. Voimassa olevat erityisen tuen päätökset muutetaan 31.8.2026 mennessä oppilaskohtaisen tuen päätöksiksi. Lukuvuoden 2025–2026 aikana kohdan 3 mukaisiksi päätöksiksi katsotaan sekä erityisen tuen päätökset että oppilaskohtaisen tuen päätökset.

Pöytäkirjamerkintä

Lukuvuoden 2025–2026 osalta palkkaperusteryhmissä tapahtuneet muutokset arvioidaan kohdan 1 ja kohdan 2 perusteella. Kohdan 3 perusteella rehtorin palkkahinnoittelu ja opetustuntien määrä osana opetusta voi muuttua vain, jos muutos on niin ilmeinen, että se olisi toteutunut, vaikka oppimisen tuen muutosta ei olisi tehty. Rehtorin palkka ei voi laskea tai opetustuntien määrä nousta osana työaikaa kohdan 3 muutoksien vuoksi lukuvuonna 2025–2026.

Määräys on tässä muodossa voimassa 1.8.2025–31.7.2026. Sopijaosapuolet selvittävät kevään 2026 aikana miten oppimisen tuen muutokset toteutetaan palkkaperusteryhmien laskennassa kohdan 3 osalta 1.8.2026 lukien.

3 § Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Rehtorin hinnoittelutunnukset ja palkkaperusteryhmien lukumäärä. Tehtäväkohtainen palkka I ja II kalleusluokissa, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje 

Rehtorin palkkauksessa tulee soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella.

Rehtorin palkka ei välttämättä määräydy suoraan palkkaperusteryhmien mukaan vaan tehtäväkohtaisessa palkassa tulee huomioon otettavaksi tehtävän vaativuuden arviointi, joka määräytyy paikallisen palkkausjärjestelmän mukaan.

Rehtorin tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä otetaan huomioon, mitä OVTES:n osion A 6 ja 10 §:ssä on määrätty.

Palkkaperusteryhmissä tapahtuneet vähäiset muutokset eivät automaattisesti muuta rehtorin palkkausta, jos työn vaativuus ei perustellusti muutu.

2 mom. 

Rehtorin palkka-asteikko määräytyy vuosiluokkien 7–9 määräyksen mukaan myös silloin, jos rehtorinviran haltija on määrätty vastaamaan

1. vuosiluokkien 1–9 koulusta tai
    
2. vuosiluokkien 1–6 koulusta, jossa on lisäksi vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää.

Koululla tarkoitetaan tässä yhtä hallinnollisesti itsenäistä koulua tai useampia itsenäisiä kouluja, joiden rehtorin tehtävät on määrätty yhdelle rehtorinviran haltijalle.

Pöytäkirjamerkintä

Määräyksen b-kohtaa sovelletaan edelleen niissä vuosiluokkien 1-6 kouluissa, joissa määräystä on sovellettu lukuvuonna 2022–2023 rehtoriviranhaltijaan ja tilanne on säilynyt tämän rehtoriviranhaltijan osalta ennallaan (ks. yk 5/2023). Palkkaperusteryhmät erityisopetuksen osalta lasketaan tällöin B 2 §:n siinä muodossa, jossa sitä on sovellettu sopimuksessa 2020–2021. 

3 mom.

Rehtorin, jolla ei ole asetuksen (986/1998) mukaista kelpoisuutta, palkka-asteikon alaraja on 3–15 % yllä esitettyjen asteikkojen alarajaa alempi.

3a § Erityiskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2025)

Erityiskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka määräytyy koulun oppilaiden/oppilaspaikkojen ja rehtorin alaisen henkilöstön yhteismäärän mukaan. Tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Erityiskoulun rehtorin palkka ei välttämättä määräydy suoraan oppilaiden/oppilaspaikkojen ja rehtorin alaisen henkilöstön yhteismäärän mukaan vaan tehtäväkohtaisessa palkkauksessa tulee huomioon otettavaksi rehtorin tehtävän vaativuus ja hallinnollisen työnkuormittavuus. Koulun oppilasmäärässä ja/tai rehtorin alaisen henkilöstön määrässä tapahtuneet vähäiset muutokset eivät automaattisesti muuta rehtorin palkkausta, jos työn vaativuus ei perustellusti muutu.

4 § Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 04 01 00 5) tehtäväkohtainen palkka, ks. palkkaliite.

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä OVTES:n osion A 6 ja 10 §. Aikuislukion rehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 01 01 1.

5 § Peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka (voimaan 1.8.2025)

Peruskoulu (4 03 02 00 0)

Lukio (4 04 02 00 0)

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun peruskoulun tai lukion apulaisrehtorin viran haltijan tehtäväkohtainen palkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. koulun rehtorin hinnoittelutunnuksen palkka-asteikko.

Jos erityiskoulussa on virka-apulaisrehtori, määräytyy hänen peruspalkkansa euromäärä saman hinnoittelukohdan mukaan kuin koulun rehtorin. Apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka on - 7 % rehtorin euromääräistä palkkaa alempi. Apulaisrehtorin hinnoittelutunnus on 4 03 02 00 0.

6 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran peruspalkka (B 13 §:n mukaisessa työajassa)

1 mom.  

Oppilaanohjaajan kelpoisuuden omaavan oppilaanohjauksen lehtorin (4 03 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.   

Lehtorin (4 03 04 06 7), jolla ei ole oppilaanohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6a § Lukion opinto-ohjaajaviranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (B 13a §:n mukaisessa työajassa)

1 mom. 

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (4 04 04 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on lukio opinto-ohjaajan kelpoisuus (4 04 07 06 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.

Opettajan (hitu 4 04 04 06 7 tai hitu 4 04 07 06 7), jolla ei ole lukion opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6b § Lukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (B 13b §:n mukaisessa työajassa)

1 mom.

Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (4 04 04 07 6) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.  

Opettajan (hitu 4 04 04 07 7), jolla ei ole lukion erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6c § Vuosityöaikaan otetun aikuislukion opinto-ohjaajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (B13c §:n mukaisessa työajassa) (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Aikuislukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (4 04 04 08 8) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on aikuislukion opinto-ohjaajan kelpoisuus (4 04 07 08 8) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom. 

Opettajan hitu (4 04 04 08 9 tai hitu 4 04 07 08 9). jolla ei ole aikuislukion opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai peruskoulun opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan peruspalkka on enintään 30 § alempi.

6d § Vuosityöaikaan otetun aikuislukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (B 13d §:n mukaisessa työajassa) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Aikuislukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan erityisopettajan (4 04 04 09 8) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla aikuislukion erityisopettajan kelpoisuus (4 04 07 09 8) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite

2 mom.

Opettajan (hitu 4 04 04 09 9 tai hitu 4 04 07 09 9), jolla ei ole aikuislukion erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

6e § Vuosityöaikaan otetun sairaalakoulun opettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka (B 13e § mukaisessa työajassa) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Peruskoulun erityisopettajan kelpoisuuden omaavan erityisopettajan (4 03 04 08 1) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla peruskoulun erityisopettajan kelpoisuus (4 03 07 08 1) peruspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. 

2 mom. 

Opettajan (hitu 4 03 04 08 5 tai 4 03 07 08 5), jolla ei ole peruskoulun erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu perusopetuksen tai lukio-opetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista peruspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan peruspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Palkan muodostuminen

1 mom.

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
2. ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
3. työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
4. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Ks. tehtäväkohtainen palkka (osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje), henkilökohtainen lisä (osio A 11 §), vuosisidonnainen lisä (12–17 §), rekrytointilisä (20 a §) sekä kertapalkkio ja tulospalkkio (KVTES).

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom. 

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään osiossa B tai liitteessä 1–3 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

8 §  Vuosisidonnainen lisä (voimaan 1.8.2025)

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

9 § Rehtoriviranhaltijan työaika

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin peruskoulun/oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Rehtorin oikeus vuosilomaan määräytyy OVTES:n osio A 33 § 1 momentin mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin koululla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Ennen työvuoden alkua on rehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

10 § Rehtoriviranhaltijan opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Vuosiluokkien 1–6 koulu (alakoulu) rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

2 mom.  

Vuosiluokkien 7–9 koulu (yläkoulu) tai yhtenäinen peruskoulu rehtorin viikoittainen opetustuntien lukumäärä on seuraava:

3 mom.  

Kahden tai useamman peruskoulun yhteisen rehtorin opetustuntimäärä määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai 7–9 koulun mukaan samoin perustein kuin hänen palkkauksensa (ks. 3 § 2 mom.) pitäen perusteena koulujen yhteenlaskettua palkkaperusteryhmien määrää.

Soveltamisohje 1–3 momentit 

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suurempi opetustuntimäärä tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella (ks. B liite 1 9 § 5 mom.).

4 mom.

Erityiskoulun rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä on enintään 13 tuntia viikossa, jos rehtorin tehtäväkohtainen palkka määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 01 10 4 mukaan. Rehtorin tehtäväkohtaisen palkan määräytyessä muiden hinnoittelutunnuksien mukaan voi rehtorin opetustuntimäärä olla enintään 6 tuntia viikossa.

Soveltamisohje

Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena

5 mom.

Peruskoulun rehtori (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, saa lukea opetustuntimääräänsä seuraavat tehtävät:

a) luokanvalvontatyö
b) fysiikan ja kemian demonstraatioiden valmistelutyö (myös henkilökohtaisen palkanlisän osalta)
c) biologian demonstraatioiden valmistelutyö ja
d) tukiopetuksen antaminen.

6 mom.   

Peruskoulun rehtorin (1–4 mom.), lukuun ottamatta 1 ja 2 momentin rehtoria, jonka opetustuntimäärä viikossa on enintään 2, opetustuntimäärään voidaan erityisestä syystä lukea lisäksi seuraavat tehtävät:

e) kirjaston hoitotyö
f)  biologian, fysiikan ja kemian kokoelmien hoitotyö
g) yhteisten musiikkiesitysten hoitotyö
h) oppilaan ohjaus
i)  kerhotyö

7 mom.

Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eikä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy.

8 mom.

Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin. Opetustuntimäärään voi sisältyä äidinkielen ja kirjallisuuden harjoitusten ohjaus- ja valvontatehtäviä (liite 3 6 § 2 mom.) ja kesäkurssien järjestelytehtäviä (liite 3 9 §).

Soveltamisohje

Lukion/aikuislukion rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. oppilaitoksen koko, toiminta useassa toimipisteessä, oppilaitokselle määrätty erityinen koulutustehtävä, useamman oppilaitoksen johtaminen, rehtorin budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

11 § Peruskoulun rehtoriviranhaltijan työajan erityismääräykset

1 mom.         

Koulun/oppilaitoksen toimiessa pysyväisluonteisesti kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa, rehtorin, apulaisjohtajan/apulaisrehtorin, varajohtajan ja koulunjohtajan viikoittaisten opetustuntien määrään luetaan yhteensä 2–4 viikkotuntia. Käytettävä tuntimäärä ja sen jako riippuvat toimipaikkojen koosta, sijainnista ja edellä mainittujen henkilöiden tehtäväjaosta. Jos toimipaikat ovat erityisen etäällä toisistaan tai toimivat muutoin erityisen vaikeissa olosuhteissa, työnantaja voi edellä lukea opetusvelvollisuuteen todetun lisäksi yhteensä enintään neljä viikkotuntia.

2 mom.

Jos toisen koulun/oppilaitoksen luokkia tai oppilas-/opiskelijaryhmiä toimii pysyvästi toisen koulun yhteydessä, koulujen rehtoreiden, apulaisjohtajien/-rehtoreiden, varajohtajien ja koulunjohtajien opetusvelvollisuuteen on luettavissa 1 momentin mukainen tuntimäärä yhteensä edellä mainitun mukaisesti.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Koulu/oppilaitos ei toimi kahdessa tai useammassa erillisessä toimipaikassa edellisissä kappaleissa tarkoitetulla tavalla, jos eri rakennukset sijaitsevat lähekkäin, vierekkäisillä tai vastakkaisilla tonteilla taikka samalla tontilla muodostaen kiinteän ja yhtenäisen toiminnallisen koulukokonaisuuden.

3 mom.

Käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan/apulasirehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

4 mom.

Jos rehtori, apulaisjohtaja tai koulunjohtaja on vastuussa oppilaskodista, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan 1–3 viikkotuntia seuraavasti:

12 § Peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin viran haltijan työaika määräytyy 9 § mukaan.

2 mom.

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon koulun/oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää lukion apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 3 viikkotunnilla paikallisista erityisolosuhteista johtuvalla perusteella.

Erityiskoulun virka-apulaisrehtorin opetustuntimäärä on aina vähintään rehtorille määrätty opetustuntimäärä. Jos rehtorille ei ole määrätty opetusta, on virka-apulaisrehtorin opetustuntimäärä ko. rehtorin hinnoittelutunnuksen mukaisen opetustuntimäärän yläraja. 

13 § Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika (Palkkausmääräys B 6 §)

1 mom.

Oppilaanohjauksen lehtorin virassa työnantajan ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on 1221 tuntia lukuvuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapunpäivä ajoittuu maanantaista perjantaille, lyhenee vuotuinen sidottu työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

2 mom. 

Edellä olevasta työajasta luokkaopetusta voidaan määrätä enintään 500 tuntia lukuvuodessa. Osa työnantajan määrättävissä olevasta työajasta tulee sijoittaa koulun kesäkeskeytysaikaan. Tämä lähinnä yhteisvalintatyöhön liittyvä aika on 30–50 tuntia em. työajasta.

3 mom. 

Muu oppilaanohjauksen lehtorin virkaan kuuluva työ tehdään opettajan omavalintaisena työaikana, jonka ajan ja paikan hän saa itse valita.

Soveltamisohje

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu oppilaanohjauksen lehtorin oppituntien valmistelutyöhön ja siihen liittyvään opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen, ammattikirjallisuuteen tutustumiseen sekä muuhun koulussa tapahtuvaan ohjaustehtävään valmistautumiseen.

4 mom.

Viranhaltijalle työnantajan 1 mom. ajan ja paikan suhteen määrättävissä oleva työaika on ylitettävissä enintään 75 tunnilla, jos oppilaanohjaajalle määrättyä opetus- ja ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy ohjaustyön ennakoimattomaan lisääntymiseen esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentumisesta johtuviin koulutuksenjärjestäjän velvoitteisiin. Työajan ylittämisestä ja sen sijoittamisesta sovitaan oppilaanohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät ohjaustyöt ja työajan sijoittaminen sovitaan oppilaanohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät ohjaustyöt ja työajan sijoittaminen suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Ylitettävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 102.

13 a § Vuosityöaikaan otetun lukion opinto-ohjaajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys B 6a §)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

2 mom.

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

3 mom.

Vuosityöaika 1 600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opinto-ohjaajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työtä suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla ja tästä työajasta on sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan enintään 30 tuntia. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

4 mom.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1 600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

13b § Vuosityöaikaan otetun lukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys B 6b §) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.    

Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1 600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä lukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom.     

Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 6–30 tuntia sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan lukuvuoden alkuun ennen opetuksen alkamista. Työajan sijoittamiselle opetuksellisen ajan ulkopuolelle tulee olla perusteltu syy.

3 mom.

Vuosityöaika 1 600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opettajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetustyötä tai muuta erityisopettajan työtä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy lukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan erityisopettajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työtä suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa on sijoitettavissa kesäkeskeytysaikaan, jos se on tehtävän luonteesta johtuen välttämätöntä. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133. 

4 mom.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun lukion erityisopettajan vuosityöaika on vähintään  870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1 600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

13c § Vuosityöaikaan otetun aikuislukion opinto-ohjaajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys B 6c §) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1216, josta 304 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa.

2 mom.

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia on sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan. Koulun kesäkeskeytysajaksi katsotaan 38 työviikon ulkopuolinen aika.

3 mom.

Vuosityöaika 1216 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opinto-ohjaajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy aikuislukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla ja tästä työajasta on sijoitettavissa koulun keskeytysaikaan (38 työviikon ulkopuoliselle ajalle) enintään 30 tuntia. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 101.

4 mom.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun aikuislukion opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 661 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1216 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

13d § Vuosityöaikaan otetun aikuislukion erityisopettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys B 6d §) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1216, josta 304 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä aikuislukion aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom.

Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 6–30 tuntia sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan lukuvuoden alkuun ennen opetuksen alkamista. Työajan sijoittamiselle opetuksellisen ajan ulkopuolelle tulee olla perusteltu syy. Koulun kesäkeskeytysajaksi katsotaan 38 työviikon ulkopuolinen aika.

3 mom.

Vuosityöaika 1216 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opettajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetustyötä tai muuta erityisopettajan työtä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy aikuislukion hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan erityisopettajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa on sijoitettavissa kesäkeskeytysaikaan (38 työviikon ulkopuoliselle ajalle), jos se on tehtävän luonteesta johtuen välttämätöntä. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 101.

4 mom.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun aikuislukion erityisopettajan vuosityöaika on vähintään 661 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1216 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

13 e § Vuosityöaikaan otetun sairaalakoulun opettajan viranhaltijan ja päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys B 6e §) (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Vuosityöaikaan otetun sairaalakoulun opettajan vuosityöaika on 1600 tuntia, josta vähintään 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. opetus sekä opettajan erilainen ohjaus- ja neuvontapalvelutyö oppilaiden asioissa, konsultatiivinen työ, moniammatillinen yhteistyö ja verkostoyhteistyö sekä sairaalakoulun opettajan tehtävät oppilaiden koulunkäyntikyvyn kuntouttamiseen liittyen.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erilaisen konsultatiivisen työn suunnitteluun ja valmisteluun sekä opetuksen suunnitteluun ja jälkikäteistyöhön.

2 mom.

Sairaalakoulun opettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30-50 tuntia sijoitettavissa koulun kesäkeskeytysaikaan.

3 mom.

Vuosityöaika 1600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opettajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetustyötä tai muuta opettajan työtä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy sairaalakoulun erityistehtäviin kuten oppilaan siirtymis- ja palautuskonsultaatioon. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan opettajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa on sijoitettavissa kesäkeskeytysaikaan, jos se on tehtävän luonteen takia välttämätöntä.  Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 133.

4 mom.

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun sairaalakoulun opettajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

14 § Opettajatyöpäivät (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla viranhaltijalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön. Työaikaa näihin tehtäviin on käytettävissä 18 tuntia. Työaika ei sisällä mahdollista matka-aikaa tai ruokailuaikaa. Opinto- ja suunnittelutyöllä tarkoitetaan työnantajan määräämää muuta opettajatyötä kuin opetusta. Työaikaa voidaan käyttää myös työnantajan hyväksymään opettajan omaehtoiseen kouluttautumiseen.

Soveltamisohje

Käytettävissä oleva työaika on sijoitettavissa työnantajan päättämällä tavalla.  Tällä tarkoitetaan 18 tunnin työajan jaksottamista opetuksettomille päiville korkeintaan kolmen päivän ajalle, jolloin päivän pituus on vähintään 4 ja korkeintaan 6 tuntia.  Näitä päiviä voivat olla arkipäivät kesäkeskeytysaikana välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden työaikaa tai lukuvuoden työajan aikana lauantaipäivät. Työaikaa voidaan käyttää myös lyhyempinä vähintään 2 tunnin jaksoina oppilastyöpäivinä.

Opettajatyöpäivien työaikaan on täysimääräisesti velvoitettu opettaja, joka tekee täyttä työaikaa. Osa-aikaisesti virkaansa hoitavan velvoitetta määrättäessä sovelletaan osa-aikaprosenttia (A 42 §). Lukuvuoden työajaksi otetulla tarkoitetaan myös viranhaltijaa, joka on toisiaan seuraavissa katkeamattomissa virkasuhteissa.

Esimerkki 1. Opettajatyöajan sijoittaminen lukuvuoden aikana

Toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa olevalle opettajaviranhaltijalle opettajatyöpäivien työaika on suunniteltu niin, että opettajatyöaikaa sijoitetaan kolmeen opetuksettomaan päivään ja kahteen oppilastyöpäivään. Koulutyö alkaa elokuussa keskiviikkona. Edeltävät kesäkeskeytyspäivät maanantai ja tiistai ovat opettajatyöpäiviä. Molempien päivien pituus on 4 tuntia. Yksi opettajatyöpäivä pidetään marraskuussa lauantaipäivänä. Päivän pituus on 5 tuntia. Kevätlukukauden aikana opettajatyöaikaa käytetään kahtena oppilastyöpäivänä. Näiden tilaisuuksien yhteiskesto on 5 tuntia (3 tuntia ja 2 tuntia).

Esimerkki 2. Määräaikaiset yhteensä lukuvuoden työajan kestävät virkasuhteet

Opettaja on otettu määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 1.8.–31.1. Opettajalle annetaan uusi viranhoitomääräys tammikuussa ajalle 1.2.–1.6. (1.6. on vk 22 lauantaipäivä). Opettajan virkasuhde kestää kokonaisuudessaan vähintään lukuvuoden työajan. Opettajan palkka määräytyy vähintään täyden opetusvelvollisuustuntimäärän mukaan. Koululla on käytetty opettajatyöpäivien työaikaa vuoden loppuun mennessä 12 tuntia, joihin opettajaa ei ole voitu velvoittaa osallistumaan. Opettajalle voidaan määrätä opettajatyöaikaa 6 tuntia virkasuhteen opetuksellisen ajan aikana.

Esimerkki 3. Osa-aikaisesti virkaansa hoitavan opettajatyöaika

Opettajan viran opetusvelvollisuus on 24. Opettaja hoitaa virkaansa osa-aikaisena. Opettajan opetustuntimäärä /viikko on 18 (työaikaprosentti 75 %). Opettajalle voidaan määrätä opettajatyöaikaa 13,5 tuntia. Rehtori on määrännyt opettajatyöajan seuraavasti. Koulutyö alkaa elokuussa tiistaina.  Maanantai on lukuvuoden suunnittelupäivä, johon opettaja määrätään osallistumaan. Suunnittelutyöpäivän pituus on 5 tuntia. Yksi opettajatyöpäivä pidetään marraskuussa lauantaipäivänä. Päivän pituus on 5 tuntia. Rehtori on hyväksynyt lisäksi opettajan omaehtoiseen kouluttautumiseen 3,5 tuntia.

2 mom.

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä viranhaltijan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään 12 tuntia lukuvuoden aikana.

3 mom.

Jos 2 momentissa tarkoitettua työaikaa pidetään opetuksettomana päivänä, on päivän pituus vähintään 4 tuntia ja enintään 6 tuntia. Tällainen kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen tai lukuvuoden työaikana lauantaipäivään. Näitä päiviä opetuksettomana aikana voi olla korkeintaan kaksi. Työaikaa voidaan käyttää myös lyhyempinä vähintään 2 tunnin jaksoina oppilastyöpäivien aikana.

Kehittämistyöaika maksetaan aina tuntipalkkioperusteisesti. Kehittämistyöajasta maksettavan tunnin hinta saadaan jakamalla opettajan varsinainen kuukausipalkka luvulla 152. Tuntipalkkiot maksetaan viimeistään työaikaa seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Soveltamisohje

2 momentin mukaiseen opettajatyöaikaan osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (koulujen välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi luonnollisesti käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä opettajan viikoittaista suunnittelutyöaikaa. 

4 mom.

Poistettu 1.10.2007–31.7.2028

14a § Työajan vaihtaminen

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 114 tuntia kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön.

Soveltamisohje

Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 114 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5 jolloin 114 opetustuntia vastaa 171 kehittämistyöajan / mentorointi- ja/tai tutorointityön tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin tehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.

Esimerkki

Opettajan opetusvelvollisuus on 24 vvt:a, joka on vuotuisena opetusvelvollisuutena 912 vvt. Opettaja ja rehtori sopivat työajan vaihtamisesta tutorointityöhön sen enimmäismäärän eli 114 opetusvelvollisuustunnin verran. Tutorointityötä kertyy varsinaisella palkalla korvattavaksi 171 tuntia ja opetusta jää 798 tuntia. Opetusta määrätään kuitenkin 38 tuntia enemmän. Se korvataan opettajalle ylitunteina vuosiviikkoylituntipalkkiona (A 26 § 1 mom. – 4 mom.).

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät koulutyöpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.

16 § Opettajaviranhaltijan tuntien kokoamisjärjestys (voimaan 1.8.2025)

Jos peruskoulun opettaja opettaa lisäksi lukiossa/aikuislukiossa tai lukion/aikuislukion opettaja opettaa lisäksi peruskoulussa, tuntien kokoamisjärjestys on seuraava:

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit rinnastetaan oppitunteihin. Opettajan toisessa koulumuodossa antamat oppitunnit vaikuttavat demonstraatiotunteihin siltä osin, kuin niitä luetaan kyseisen opettajan opetusvelvollisuuteen.

Määrättäessä peruskoulun opettajanviran haltijalle ylitunteja/erityistehtäviä lukiosta maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 1  26 § 5 mom.). Jos lukion opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, ne maksetaan peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan (ks. liite 2  13 § 2 mom.).

Ylioppilaskokeen tarkastuksesta ja arvostelusta maksettava euromääräinen korvaus on muunnettavissa opetusvelvollisuustunneiksi ja luettavissa opetusvelvollisuuteen, jos viranhaltijan opetusvelvollisuus jäisi muuten vajaaksi tai tuntiopettajan päätoimisuuden täyttyminen tätä edellyttäisi (ks. liite 2 8 § 2 mom.). Tuntien kokoamisjärjestyksessä se toteutetaan aina viimeisenä.

17 § Demonstraatioiden valmistelutunnit (voimaan 1.8.2025)

Fysiikan ja kemian sekä biologian luokkatuntien demonstraatioiden viikoittaisia valmistelutunteja luetaan viranhaltijan opetusvelvollisuuteen alla olevan taulukon mukaisesti. Määräystä sovelletaan peruskoulun aineenopettajanviran haltijaan tai vuosiluokkia 7–9 opettavan erityisopettajan/erityisluokanopettajanviran haltijan/ luokanopettajanviran haltijan sekä lukion ja aikuislukion aineenopettajan viranhaltijaan. 

Demonstraatiokorvaustaulukko

18 § Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle

1 mom.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken päivän (keskimäärin 1 tai 2), korvataan vaihdoista palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus. Jos vaihtoja on kolme tai neljä viikossa, maksetaan korvaus 50 % korotettuna. Jos vaihtoja on 5 viikossa tai enemmän, maksetaan korvaus kaksinkertaisena.

Soveltamisohje

Määräyksen mukaista korvausta ei makseta, jos toimipaikkojen välinen matka on alle 2 kilometriä.

2 mom.

Määräystä voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös opettajaviranhaltijaan, joka opettaa kahdessa tai useammassa toimipaikassa, vaikka toimipaikkavaihdoksia ei olisi kesken päivän. Määräyksen soveltamisen edellytyksenä tulee tällöin olla paikallisista koulutuksenjärjestämiseen liittyvistä erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää toimipaikkojen välisiä pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden/opiskelijoiden vähäisen määrän vuoksi kiertävien opettajien käyttäminen on välttämätöntä. Toimipaikkojen välisten etäisyyksien tulee olla vähintään 40 km. Palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus maksetaan, jos opettajalla on kaksi toimipaikkaa. Jos toimipaikkoja on kolme tai enemmän, maksetaan korvaus 50 % korotettuna. Korotettua korvausta sovelletaan myös, jos toimipaikkojen välinen etäisyys on vähintään 80 km.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä (1 mom. ja 2 mom.) sovelletaan myös päätoimisiin tuntiopettajiin. Yhteispäätoimisiin tuntiopettajiin määräys tulee sovellettavaksi, jos kyseessä on saman koulutuksenjärjestäjän peruskoulu/lukio.

Määräys ei korvaa KVTES liite 16 mukaan maksettavaa matkakustannusten korvausta.

3 mom.

Jos opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vajaa, tämän määräyksen mukainen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.

Esimerkki 1:

Päätoimisella tuntiopettajalla (opv 20) on opetussuunnitelman mukaan opetustunteja yhteensä 16 tuntia viikossa. Opettajan hinnoittelutunnus on 4 03 07 03 8 ja hänellä on täydet vuosisidonnaiset lisät. Hänelle on tehty työsuunnitelman siten, että hän opettaa koko lukuvuoden kahdessa eri toimipaikassa

• maanantaina ja tiistaina koululla A
• keskiviikkona ja torstaina koululla B
• perjantaina aamupäivän koululla A ja iltapäivän koululla B.
• Toimipaikkojen välinen matka on yli 2 kilometriä.

Opettaja siis opettaa kahdessa eri toimipaikassa, ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken koulupäivän keskimäärin kerran viikossa. Kiertämisestä maksetaan opettajalle palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus (osio B 18 § 1 mom.).

Opettajan opetusvelvollisuus on vajaa, joten euromääräinen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus (125,46) / opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa 3874,07 (tehtäväkohtainen palkka 3036,54 ja vuosisidonnainen lisä 837,53 = varsinainen palkka 3874,07) x opettajan opetusvelvollisuus (20) = opetusvelvollisuuden täyte 0,6476 ja pyöristys kahden desimaalin tarkkuudella = 0,65

Opettajalle maksetaan palkkaa 16,65 tunnilta, eli opettajan varsinainen palkka on 3874,07/20x16,65 = 3225,16 euroa.

Esimerkki 2:

Päätoimisella tuntiopettajalla (opv 24) on opetussuunnitelman mukaan opetustunteja yhteensä 17 tuntia viikossa. Opettajan hinnoittelutunnus on 4 03 07 05 6 ja hänellä ei ole yhtään vuosisidonnaista lisää. Hänelle on tehty työsuunnitelman siten, että hän opettaa koko lukuvuoden kahdessa eri toimipaikassa

• maanantaina aamupäivän koululla A ja iltapäivän koululla B
• tiistaina koululla A
• keskiviikkona aamun koululla A ja päivän koululla B ja iltapäivän koululla A
• torstaina aamupäivän koululla A ja iltapäivän koululla B
• perjantaina aamupäivän koululla A.

Toimipaikkojen välinen matka on yli 2 kilometriä.

Opettaja siis opettaa kahdessa eri toimipaikassa, ja hän joutuu vaihtamaan toimipaikkaa työsuunnitelman mukaan kesken koulupäivän keskimäärin neljä kertaa viikossa. Kiertämisestä maksetaan opettajalle palkkaliitteen mukainen euromääräinen korvaus 50 %:lla korotettuna (osio B 18 § 1 mom.).

Opettajan opetusvelvollisuus on vajaa, joten euromääräinen korvaus on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Kiertämisestä maksettava euromääräinen korvaus (188,19) / opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa (varsinainen palkka 2826,78) x opettajan opetusvelvollisuus (24) = opetusvelvollisuuden täyte 1,5977 ja pyöristys kahden desimaalin tarkkuudella = 1,60

Opettajalle maksetaan palkkaa 18,6 tunnilta eli opettajan varsinainen palkka on 2826,78/24x18,6 = 2190,75 euroa.

Esimerkit on laskettu 1.6.2022 voimassa olevien 1-kalleusluokan palkkojen ja palkkioiden mukaan.

19 § Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä

1 mom.

Opettajanviran haltijalle, jolle määrätään koulu/oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon tai mentorointi- ja/tai tutorointityöhön liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

2 mom.

Peruskoulussa on käytettävä koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa 1 momentin mukaiseen tehtävään

3 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja/tai vuosiluokkien 7–9 koululla ja/tai erityiskoululla on yhteinen johtaja, 2 momentin euromäärä vahvistetaan vuosiluokkien 7–9 koulun kiintiön mukaan.

4 mom.

Peruskoulujen, joilla ei ole käytettävissä 1–2 momentissa tarkoitettua koulukohtaista kiintiötä, palkkaperusteryhmien yhteenlasketun lukumäärän jokaista täyttä 10 palkkaperusteryhmää kohden kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa kunta- tai koulukohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon edellä 1 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

5 mom.

Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

6 mom.

Aikuislukiossa kunnan toimivaltaisella viranomaisella on käytettävissä harkinnan mukaan 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten seuraava rahamäärä:

Tehtävästä, johon on hyväksytty tavoitteet ja joiden toteutumisen seurannasta on etukäteen opettajan kanssa sovittu, maksetaan määräaikaisesti sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella palkkaliitteestä ilmenevä euromäärä kuukaudessa jokaista päätoimista kymmentä aikuislukion viranhaltijaa ja aikuislukion tuntien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa kohden.

7 mom.

Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän peruskoulua koskevia määräyksiä toisin, voi työnantaja halutessaan käyttää koulu/oppilaitoskohtaiseen lisätehtävän korvauksen osin kuntakohtaisesti.

Soveltamisohje

Koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä (2 mom.) voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää osin kuntakohtaisesti, jos se on koko kunnan opetuksen kehittämisen kannalta perusteltua eikä rahamäärän käyttäminen koulukohtaisesti ole tarkoituksenmukaista. Koulukohtaisesti tulee kuitenkin käyttää vähintään 70 % rahamäärästä.

Ennen päätöstä koulukohtaisen rahamäärän käyttämisestä kuntakohtaisesti, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 13 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

20 § Rehtorin hallinnolliset tehtävät

Jos apulaisjohtaja, varajohtaja tai koulun muu opettajanviran haltija määrätään oman virkansa ohella hoitamaan rehtorinvirkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin virantoimituksen keskeytyksen ajalta, hänelle maksetaan tehtävästä varsinaiseen palkkaan kuulumaton korvaus, joka on työnantajan vahvistamalta työtunnilta varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

21 § Poistettu

22 § Poistettu

23 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioiden ja erityistehtäväkorvausten maksaminen /vähentäminen virkavapaan ajalta

1 mom.  

Palkallisen virkavapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita, viranhaltijalle määrättyjä tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja eikä erityistehtävistä maksettavaa palkkiota. Ne maksetaan työsuunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti.

2 mom. 

Palkattoman virkavapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mukaiset ylitunnit ja viranhaltijalle määrätyt tuntipalkkioperusteella maksettavat ylitunnit sekä erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38 tai 1/33) käyttäen.

24 § Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus

1 mom.

Määräaikaisella (avoimen viran hoitaja ja viransijainen) opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla viranhaltijalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset viranhaltijat, jotka on otettu vähintään 60 päiväksi, ovat oikeutettuja seuraaviin palkkaetuihin:

1  tilapäiseen hoitovapaaseen (KVTES V luku 9 §)

2  eräisiin virkavapaisiin (KVTES V luku 11 § 2 ja 3 mom.).

2 mom.

Toistaiseksi voimassaolevasta opettajanvirasta virkavapaana olevan samalla työnantajalla opettajanvirkaa määräaikaisesti hoitamaan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyksiä.

3 mom. 

Palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää palkka maksetaan tuntipalkkiona kuten sivutoimiselle tuntiopettajalle. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa, kerroin-, lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunteja. Yhteissuunnitteluvelvollisuuden puuttumisen johdosta maksettava tuntipalkkio saadaan kertomalla ao. tuntiopettajan tuntipalkkio peruskoulussa kertoimella 0,94 sekä lukiossa ja aikuislukiossa kertoimella 0,96.

4 mom.

Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja palvelussuhde kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, maksetaan määräaikaiselle viranhaltijalle hänen palvelussuhteen kestoaikana pitämiään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:

Soveltamisohje 4 momenttiin

Peruskoulussa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan opetusvelvollisuuteen luettavien erityistehtävien määrä.

Lukiossa pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan kerroin- ja mahdolliset demonstraatiotunnit sekä mahdollisesti lukioresurssi- ja aikuislukiolisätunneista osoitettuihin tehtäviin tulevat tunnit.

5 mom.

Jos määräaikaisen viranhaltijan pitämä tuntimäärä palvelussuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 5 momenttiin

Jos palvelussuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä lyhyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio osion A 27 §:n mukaan.

25 § Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset

1 mom. 

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle matkakustannukset korvataan KVTES liite 16 matkakustannusten korvausta koskevien määräyksien mukaan.

26 § Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.7.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2005 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, muodostui erotuksesta henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät.

27 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom.

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta, kun 7 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on muodostunut pienemmäksi henkilön ollessa työnantajan palveluksessa 28.2.2007.

2 mom.

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan koulunjohtajan tai apulaisjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

28 § Päätoimista tuntiopettajaa koskevat osion B sopimusmääräykset

  1 §    Sovellettavat sopimusmääräykset  
  7 §    Palkan muodostuminen  
  8 §    Vuosisidonnainen lisä
14 §    Opettajatyöpäivät
14 a § Työajan vaihtaminen
15 §    Työaikaa lyhentävät arkipyhät
17 §    Demonstraatioiden valmistelutunnit
18 §    Kiertämisestä tulevan työn korvaaminen opettajalle
19 §    Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä 
20 §    Rehtorin hallinnolliset tehtävät
23 §    Ylituntipalkkion, tuntipalkkioperusteella maksettavan ylitunnin ja erityistehtäväkorvauksen maksaminen/vähentäminen virkavapaan ajalta
24 §    Määräajaksi otetun viranhaltijan palkkaus
25 §    Kiertävän opettajan matkakustannusten korvaukset
26 §    Siirtymämääräys 1.8.2005 euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille
27 §    Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa 1.3.2007.

1 § Perusopetuksen jaottelu

Tätä liitettä sovelletaan peruskoulussa annettavaan opetukseen:

1. Vuosiluokilla 1–6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.
2. Vuosiluokilla 7–9 ja perusopetuksen yhteydessä järjestettävään TUVA-
3. Erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti

Soveltamisohje 1 ja 2 kohtaan

Sekaryhmässä on vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilaita. Sekaryhmään sovelletaan vuosiluokkia 1–6 koskevia määräyksiä, jos vuosiluokkien 1–6 oppilaita on yli puolet. Jos sekaryhmän oppilaista vähintään puolet on vuosiluokkien 7–9 oppilaita, sovelletaan vuosiluokkia 7–9 koskevia määräyksiä.

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

3 § Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

4 § Luokanopettajan (luokanopetus) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

5 § Esiluokanopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

1 mom.

2 mom.         

Jos 1 momentin esiluokanopettaja opettaa sekä erillistä esiluokkaa että muussa perusopetuksessa, lasketaan opettajalle painotettu peruspalkka esiopetustuntien ja muiden opetustuntien mukaisessa suhteessa.

Soveltamisohje

Painotetun peruspalkan laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 52 §:ssä.

6 § Yhteissuunnittelutyöaika 1.2.2025–31.7.2028

Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja yhteiseen koulutukseen sekä koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 120 tuntia, mutta sitä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. Yhteissuunnittelutyöajan käyttö suunnitellaan oppilastyöpäiville.

Soveltamisohje

Työnantaja määrää yhteissuunnitteluajalla tehtävistä työtehtävistä. Yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville.  Työaikaa tulee jättää riittävästi opettajalle esim. kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Työajan riittävyyttä tulee myös seurata lukuvuoden työkauden aikana. 

Yhteissuunnitteluajan kokonaismäärä voi olla 120 tuntia niiden opettajien osalta, jotka tekevät täyttä työaikaa ja joiden palvelussuhde kestää vähintään lukuvuoden työajan. Osa-aikaisesti virkaansa hoitavilla sovelletaan osa-aikaprosenttia (A 42 §). Opettajilla, joiden virkasuhde kestää lyhyemmän ajan kuin lukuvuoden työajan, tulee yhteissuunnittelutyöajan määrä suhteuttaa virkasuhteen kestoon. 

7 § Opetusvelvollisuus (opv)

1 mom.

Soveltamisohje

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus em. opetuksessa on sama kuin viranhaltijalla.

2 mom.

3 mom.         

Jos aineenopettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, joissa on eri opetusvelvollisuus, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

4 mom.         

Jos erillisen esiluokan opettajan virassa oleva viranhaltija opettaa esiopetuksen lisäksi muussa perusopetuksessa, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.

Soveltamisohje

Painotetun opetusvelvollisuuden laskentakaavio sekä pyöristysohjeet ovat osion A 53 §:ssä.

5 mom.         

Opetusvelvollisuus voidaan määrätä vuotuisena kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 38.

6 mom.         

Sellaisen peruskoulun ja lukion yhteisen viranhaltijan tai peruskoulun viranhaltijan, joka joutuu opetusvelvollisuutensa täytteeksi opettamaan lukiossa (liite 2), lukion luokkaopetustunnit kerrotaan lukiokertoimella 1,10, ja nämä kerrointunnit voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen. Jos peruskoulun opettajalle on määrätty lukiossa tehtävä, johon on osoitettu lukioresurssitunteja, luetaan nämä tarvittaessa opetusvelvollisuuteen.

8 § Koulunjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle

1 mom.         

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun ja/tai erityiskoulun johtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

2 mom.

Jos vuosiluokkien 1–6 koululla ja erityiskoululla on yhteinen johtaja, määräytyy tuntimäärä edellä olevan taulukon mukaan kunkin koulun osalta erikseen, kuitenkin niin, että johtajalle jää opetustyötä vähintään neljä tuntia viikossa.               

3 mom.         

Jos kahdella tai useammalla vuosiluokkien 1–6 koululla on yhteinen johtaja, työnantaja voi lukea koulun johtajan opetusvelvollisuuteen 1 momentin lisäksi enintään kaksi viikkotuntia.

Soveltamisohje 1–3 momentit

Palkkaperusteryhmien (osio B 2 §) laskentatavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa koulunjohtajalle myönnettyä opetusvelvollisuuteen lukemista hallinnollisten tehtävien vuoksi, jos viranhaltijan tehtäväkuva ja hallinnollisen työn määrä pysyy ennallaan.

4 mom.

Koulunjohtajan tehtävät voidaan määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään.

Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan edellä mainittuja 1–3 momentin määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa.

9 § Apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajaviranhaltijalle (voimaan 1.8.2025)

1 mom.         

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan seuraava tuntimäärä:

2 mom.

Muun kuin 1 momentissa mainitun peruskoulun/peruskoulujen apulaisjohtajaksi määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä on seuraava:

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Jos koululle/kouluille on poikkeuksellisesti määrätty useampia apulaisjohtajia, jaetaan 1 tai 2 momentin määräysten mukaan määräytyvä tuntimäärä apulaisjohtajien kesken.

Erityiskoulussa apulaisjohtajaksi määrätyn opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 6 tuntia, jos rehtoriin sovellettava hinnoittelutunnus on 4 03 01 10 4 ja vastaavasti 10 tuntia, jos rehtoriin sovellettava hinnoittelutunnus on 4 03 01 20 4 ja 18 tuntia, jos rehtoriin sovellettava hinnoittelutunnus on 4 03 01 30 4.

3 mom.

Jos peruskoululla ja lukiolla on yhteinen rehtorinviran haltija ja apulaisjohtajaksi on määrätty peruskoulun opettaja, peruskoulun ja lukion palkkaperusteryhmät lasketaan yhteen määriteltäessä 2 momentin mukaista tuntimäärää.

Soveltamisohje 1–3 momentit 

Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä voi olla enintään kaksi tuntia suurempi.

Työnantaja voi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät on määrätty opetusvelvollisuuteen luettavaksi edellä mainittua (1 mom. ja 2 mom.) enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän. Määräyksen tulee perustua paikallisiin erityisolosuhteisiin ja perusteet tulee arvioida lukuvuosittain. Tämän ylimääräisen opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on, että nämä tunnit eivät ole ylitunteina.

Pöytäkirjamerkintä 3 momentti

Palkkaperusteryhmien (osio B 2 §) määräysmuutoksessa 1.8.2023 lukien on poistettu 2 momentti, jonka mukaan laskettiin lukion palkkaperusteryhmät. Jos peruskoululla ja lukiolla on määräyksen edellyttämällä tavalla apulaisjohtajaksi määrätty peruskoulun opettajaviranhaltija, määrätään opetusvelvollisuuteen lukeminen samoin perustein kuin lukuvuoden 2021–2022 osalta. Palkkaperusteryhmien laskentavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa apulaisjohtajalle myönnettyä opetusvelvollisuuteen lukemista hallinnollisten tehtävien vuoksi, jos opettajaviranhaltijan tehtäväkuva ja hallinnollisen työn määrä on pysynyt ennallaan.

4 mom. 

Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (KVhL 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1–6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperustetyöryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1–6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan. 

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/-rehtorin tehtävät. Erityiskoulussa määräystä voidaan soveltaa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

10 § Muiden kuin johtamistehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Ks. osion B 17 § (demonstraatioiden valmistelutunnit) ja 18 § (kiertävän opettajan työaika).

1 mom.         

Jos luokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Vastaavasti menetellään erityisluokanopettajanviran haltijan osalta, lukuun ottamatta toiminta-alueittain järjestettävää opetusta.

2 mom.         

Jos luokanopettajanviran haltijan tai erityisluokanopettajanviran haltijan luokkaan kuuluu yksi tai useampi esiopetuksen oppilas, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun opetusryhmässä on vain pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.

Soveltamisohje 1 ja 2 momenttiin

Määräysten soveltaminen edellyttää, että luokanopettaja tai erityisluokanopettaja opettaa 1 ja/tai 2 momentin luokalla vähintään puolet koko opetusryhmän opetuksesta. 1 ja 2 momenttien molempien täyttyessä opetusvelvollisuuteen luetaan 2 vuosiviikkotuntia.

Määräystä sovelletaan myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jos hän hoitaa vastaavaa yhdysluokantehtävää kuin luokanopettajaviran haltija tai erityisluokanopettajan viranhaltija.

3 mom.         

Jos aineenopettajanviran haltija tai (aineenopetuksen) tuntiopettaja poikkeuksellisesti määrätään huolehtimaan vuosiluokkien 1–6 luokasta ja kyseisellä luokalla ei ole omaa luokanopettajaa, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan yksi vuosiviikkotunti.

4 mom.         

Jos opettajanviran haltijalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärä, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan osion A 23 §:n oppilaan ohjaus sekä tämän liitteen 11–20 §:n erityistehtävät tarpeellisilta osin.

Soveltamisohje 

poistettu 1.8.2025

11 § Kirjaston hoitotyö

1 mom.         

Koulun kirjaston hoitajaksi määrätylle asianomaiselle opettajanviran haltijalle maksetaan

1. yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna lukuvuoden työaikana yksi tunti viikossa
    
2. kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kaksi tuntia viikossa ja edellisen lukuvuoden kirjalainausten määrä on ollut vähintään 3 500 sekä
    
3. kolmea vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus, jos kirjastoa pidetään avoinna vähintään kolme tuntia viikossa ja edellä tarkoitettu lainausten määrä on ollut vähintään 6 000.

2 mom.         

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on määrätty, (käsi)kirjaston hoitajaksi määrätylle vuosiluokkien 7–9 sekä vähintään kuusiopettajaisen vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun asianomaiselle opettajanviran hoitajalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.

Soveltamisohje 1–2 mom.

Koulun kirjaston hoitajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

12 § Kokoelmien hoitotyö 

Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

Soveltamisohje

Kokoelmien hoitajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

13 § Musiikkiesitysten hoitotyö

Koulun musiikkiesitysten hoitajaksi määrätylle asianomaiselle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvaus. Vastaava korvaus maksetaan luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle, jolle on määrätty musiikkiesitysten hoito koulussa, jossa on vähintään kuusi opettajaa.

Soveltamisohje

Musiikkiesityksen hoitajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00  5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

14 § Luokanvalvontatyö / vuosiluokat 7-9 (voimaan 1.8.2025)

Luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle (lehtori) maksetaan 1,3 vuosiviikkoylituntia vastaava korvaus.

Luokanvalvojan tehtäviä voi hoitaa myös kaksi opettajaa, jos asiasta ja tehtävien jakamisesta on sovittu asianomaisten opettajien kanssa. Tässä tilanteessa myös korvaus jaetaan. Rehtori sopii luokanvalvontatyötä tekevien opettajien kanssa tehtävien ja korvauksen jakamisesta. 

Soveltamisohje

Luokanvalvojaksi määrätylle opettajan viranhaltijalle 1,3 vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia. Jos luokanvalvontatyötä hoitaa kaksi opettajaa, korvaus jaetaan.

Soveltamisohje luokanvalvontatyön tehtävistä

Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellista asioista. Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä koulun ja kodin välillä. Tärkeätä on myös luottamuksellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. Luokanvalvoja on oman luokkansa oppilaiden edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoonallisuuden kehittymiseen ja koulukäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin vaikuttavat tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuksien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuoltotoimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ym.

14a § Luokanvalvontatyö / vuosiluokka 6 (voimaan 1.8.2025)

Luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle vuosiluokan 6 luokanopettajalle maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Kuudenneksi vuosiluokaksi katsotaan myös yhdysluokka, jos sen oppilaista vähintään 2/3 on 6. vuosiluokan oppilaita. Muilta osin yhdysluokan rinnastaminen 6. vuosiluokkaan on kunnan päätettävissä.

Soveltamisohje

Luokanvalvojaksi määrätylle kuudennen vuosiluokan opettajalle yhtä vuosiviikkoylituntiapalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 03 0 mukaan opetusvelvollisuudella 24 vuosiviikkotuntia.

15 § Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö

Poistettu 1.8.2025

16 § AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ (voimaan 1.8.2025)

1 mom.         

Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajanviran haltijalle seuraava korvaus:

Jos vuosiluokkien 7–9 koululla ja lukiolla on yhteinen AV-välineistö, jota peruskoulun opettaja on määrätty hoitamaan, on opetusvelvollisuuteen luettava vuosiviikkotuntimäärä aina 1 ½.

Erityiskoulussa tehtävään määrätylle opettajaviranhaltijalle on opetusvelvollisuuteen luettava vuosiviikkotuntimäärä aina 1 vuosiviikkotuntia.

2 mom.

Tietokonelaitteiston hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle tietotekniikan vastuuhenkilölle yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus ja vuosiluokilla 7–9, jossa luetaan tietotekniikkaa valinnaisaineena, kahta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus.

Soveltamisohje (1 ja 2 mom.)

AV-välineiden ja tietotekniikkavastaavan työn hoitajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

17 § Oppilaskunnan ohjaustyö (voimaan 1.8.2025)

Vuosiluokkien 7–9 oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle puolta vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 1–6 palkkaperusteryhmää ja yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava korvaus kun koulussa on 7–14 palkkaperusteryhmää ja puoltatoista vuosiviikkotuntipalkkiota vastaava tätä suuremmissa kouluissa.

Jos erityiskoululla on oppilaskunta, ohjaajaksi määrätyn opettajaviranhaltijan korvaus säilyy ennallaan. Jos oppilaskunnan ohjaustyö määrätään uutena tehtävänä, korvaus määrätään niin, että se vastaa puolta vuosiviikkotunnin palkkiota. 

Soveltamisohje

Oppilaskunnan ohjaustyön hoitajaksi määrätylle opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Palkkaperusteryhmien laskentatavan muutos 1.8.2023 lukien ei ole sellaisenaan peruste muuttaa oppilaskunnan ohjaajaksi määrätylle opettajaviranhaltijalle maksettavaa korvausta, jos koulun koko on pysynyt ennallaan.

18 § Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö

Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan 11 §:n (kirjaston hoitotyö), 12 §:n (kokoelmien hoitotyö), 16 §:n (av-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ) ja 17 §:n (oppilaskunnan ohjaustyö) korvauksista muodostaa yhteistuntimäärä. Työnantaja voi jakaa enintään tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamiseksi toisin kuin em. pykälissä on määrätty.

19 § Kerhotyö 

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin pitämisestä opettajanviran haltijalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole peruskoulun/lukion viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkioperuste luvulla 24.

20 § Koulumatkakuljetusoppilaiden ohjaustyö

Jos opettajanviran haltija määrätään järjestämään oppilaille ohjattua toimintaa koulumatkakuljetusten vuoksi aamulla tai iltapäivällä, hänelle maksetaan tehtävästä valvontatunnista yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus, joka määräytyy hinnoittelutunnuksen 4 03 04 00 5 mukaan opetusvelvollisuudella 18 vuosiviikkotuntia.

Korvausta ei makseta, jos työ tehdään jonkin muun palkatun tehtävän yhteydessä.

Soveltamisohje

Muusta palkatusta tehtävästä on kyse esim. 60 minuutin tuntiin sisällytettävässä välitunnissa.

21 § Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö

Poistettu 1.8.2025

22 § Poistettu

23 § Taide- ja taitoaineet

Vuosiluokkien 7–9 koulussa taide- ja taitoaineita opettavalle aineenopettajanviran haltijalle maksetaan taide- ja taitoaineidenkorvaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapitoa. Määräystä sovelletaan myös em. vaatimukset täyttävään lukion ja peruskoulun yhteiseen opettajaan. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä korvaus, jonka suuruus määräytyy palkkaliitteestä.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 23 §:n tehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. Opetusvelvollisuuteen ei voi lukea myöskään osion A 22 §:n tukiopetuspalkkiota, 24 §:n toisen opettajan tunnin hoitopalkkiota eikä osion B 19 §:n koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaista lisätehtävää.

24 § Perusopetuksen lisätehtäväkorvauskiintiö 

1 mom.

Tämä sopimusmääräys voidaan ottaa käyttöön, jos asiasta on sovittu asianomaisen luottamusmiehen kanssa.

2 mom.

Jos opettajaviran haltijalle määrätään koulun tai kunnan kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä lisätehtävä tai keskimääräistä enemmän taito- tai taideaineiden hankinta- tai kunnossapitotyötä, siitä maksetaan korvaus tehtävän työllistävyyden, vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella. Työnantaja vahvistaa lisätehtäviin koulu- ja kuntatasolla käytettävän rahamäärän.

Soveltamisohje

Työ, joka voi tulla korvattavaksi tämän määräyksen mukaan, on muuta kuin oman viran hoitamiseen liittyvää työtä (perustehtävä). Opettajan perustehtäväkuvaan kuuluvat tehtävät eivät ole lisätehtäviä.

Erikseen määritellyillä korvauksilla korvataan sellaisia lisätehtäviä, jotka eivät kuulu jokaisen opettajan perustehtäväkuvaan, esim. vaativia kehittämisprojekteja tai koulun kirjaston hoitoa. Lisätyöt voivat tulla korvattavaksi B osion 14 § 2 momentin mukaan (suunnittelutyö, työyhteisön kehittäminen, koulutyön ulkopuolisena aikana määrätty koulutus) tai tämän sopimusmääräyksen mukaan. Vaativia kehittämistehtäviä voivat olla kansainväliset, kansalliset tai kuntaa koskevat tehtävät, kuten esim. opetussuunnitelman /arviointi-järjestelmän tai muun kehittämisohjelman laatiminen, koulun toimintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön kuten EU-projektin yhdyshenkilön tehtävät tai muuhun laajempaan projektiin, opetusministeriön tai OPH:n toimeenpanemaan valtakunnalliseen opetuksen kehittämisprojektin osallistumiseen liittyvät työt tai koulun rakennusprojektin yhteydessä suunnittelutyöhön yms. osallistuminen (esim. asiantuntija kemian koeluokkatilojen suunnittelussa).

Tällä sopimusmääräyksellä korvataan työnantajan määräämän ylimääräisen lisätyön aiheuttamaa työn tekemiseen tarvittavaa lisäaikaa, ei mahdollista tehtäväkohtaisessa palkassa huomioon otettavaa tehtävän vaativuuden olennaista lisääntymistä. Samaa työtä/tekijää ei voi korvata sekä tehtäväkohtaisessa palkassa tehtävien vaativuuden lisääntymisenä että lisätyönä, ellei kyseessä ole perustehtäväkuvan ulkopuolinen ylimääräistä työaikaa edellyttävä lisätehtävä, joka lisää samalla tehtävien vaativuutta olennaisesti.

3 mom.

Edellä 2 momentin mukaisten lisätehtävien korvaamiseen on käytettävä euromäärä, joka on palkkaliitteestä ilmenevien B 19 §:n ja B liite 1 23 §:n korvausten yhteissumma (koulu- ja kuntakohtainen lisätehtävä ja taito- ja taideaineet).

4 mom.

Kunnan toimivaltainen viranomainen saa harkintansa mukaan käyttää 2 momentin tarkoitukseen 3 momentissa määrätyn euromäärän lisäksi sen euromäärän, jonka se käytti edellisenä lukuvuonna OVTES osio B liite 1 11 § – 21 § mukaisiin erityistehtäviin.

5 mom.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia 3–4 momentteja suuremman euromäärän käyttämisestä 2 momentin mukaiseen tarkoitukseen. Tämän momentin mukainen euromäärä rahoitetaan paikallisesta järjestelyerästä tai työnantajan harkinnan perusteella muusta tarkoitukseen ohjaamasta rahasta. Siltä osin, kun tehtäviin käytetään paikallista järjestelyerää, se palautuu uudelleen jaettavaksi paikallista järjestelyerää seuraavan kerran jaettaessa, jos rahamäärää ei enää käytetä tämän sopimusmääräyksen mukaisten tehtävien korvaamiseen.

6 mom.

Jos opettajaviran haltijan opetusvelvollisuustuntimäärän täyttyminen sitä edellyttää tai jos määräystä sovelletaan päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka opetusvelvollisuus on vajaa, tämän pykälän mukainen lisätehtävä on luettavissa opetusvelvollisuuden täytteeksi seuraavasti:

Opettajalle lisätehtävästä maksettava euromäärä kuukaudessa/opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.

25 § Poistettu

26 § Ylituntipalkkio

1 mom.         

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,84. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 7 §:n 1–4 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää eikä B 8 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää.

Peruskoulun opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä lukion sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,96.

2 mom.

Jos luokanopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokkien 7–9 opetuksessa, erityisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

3 mom.         

Jos erityisopetuksen opettajanviran haltijalla on ylitunteja peruskoulun yleisopetuksessa tai lukiossa, ylituntipalkkioperuste on näiden tuntien osalta sama kuin vastaavan opetuksen tuntiopettajalla.

4 mom.         

Jos aineenopettajanviran haltijalla on ylitunteja vuosiluokilla 1–6 tai erityisopetuksessa, ylituntipalkkioperuste näiden tuntien osalta on oman viran mukainen ylituntipalkkio.

5 mom.         

Jos aineenopettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityis­tehtäviä lukiosta, maksetaan ne lukion tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai A 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

27 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

2 mom.         

Jos vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen opetusta antavalla tuntiopettajalla on aineenopettajan kelpoisuus opettamassaan aineessa, tuntipalkkio määräytyy tämän aineen osalta vuosiluokkien 7–9 opetuksen tuntipalkkion mukaisena. Muiden tuntien palkkio määräytyy vuosiluokkien 1–6 tai erityisopetuksen tuntipalkkion mukaisesti.

Soveltamisohje

Useamman aineen opetusta antavan tuntiopettajan kelpoisuuteen opettamiinsa aineisiin sovelletaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ää ja 22 §:ää sellaisina kun ne ovat 1.1.1999.

27a § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa perusopetuksessa

1 mom. 

Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä henkilökohtaista lisää.

2 mom. 

Lyhytaikaisen palvelussuhteen palkkauksessa tuntiopettajien tuntipalkkioperusteita 27 § 1 mom. ja 2 mom. ja opetusvelvollisuusmääräyksiä 28 § 2 mom. sovelletaan seuraavasti:

vuosiluokkien 7–9 opetus / opetusvelvollisuudella 21 vvt

hinnoittelutunnus 4 03 07 03 8
jos opettajalla on perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

hinnoittelutunnus 4 03 07 04 3
jos opettajalla ei ole perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuutta

erityisopetus / opetusvelvollisuudella 22 vvt

hinnoittelutunnus 4 03 07 04 4
jos opettajalla on perus/lukio-opetusta antavan opetuksen kelpoisuus

hinnoittelutunnus 4 03 07 04 9
jos opettajalla ei ole perus/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuutta

vuosiluokkien 1–6 opetus / opetusvelvollisuudella 24 vvt

hinnoittelutunnus 4 03 07 05 6
jos opettajalla on perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus

hinnoittelutunnus 4 03 07 05 9
jos opettajalla ei ole perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuutta

28 §  Tuntiopettajan työaika

1 mom.         

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 6 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.         

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 7 §:n mukaan, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

29 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio 

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 26 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 27 § 1 momentin mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 7 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,94.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,84. Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio (1/38) kerrotaan luvulla 0,94, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,94-kerrointa ei sovelleta sellaisen saman kunnan lukion viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa.

30 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.         

Tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan osion A 22, 23 ja 24 §:n sekä tämän liitteen 9 §:n, 10 § 4 momentin ja 11–23 §:n määräyksiä. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaukseen sovelletaan lisäksi tämän liitteen 10 §:n 1 ja 2 momentin, 24 §:n ja 26 §:n määräyksiä.       

2 mom.         

Jos tuntiopettajalla ei peruskoulussa ole oppitunteja, mutta hän hoitaa sellaista erityistehtävää, jonka palkkion määrittelemiseen ei ole vahvistettu opetusvelvollisuutta, on se 23.

3 mom.         

Sellaisen sivutoimisen tuntiopettajan, jolla on virka lukiossa, tuntiopetustunnit määräytyvät virantoimituksen keskeytyksen ajalta osion B 23 §:n mukaan.

31 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 1 59 §:n 6 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin hän on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja jonka siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

1 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

2 § Yhteissuunnittelutyöaika (1.8.2025)

Opettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun. Yhteissuunnitteluun kuuluvat mm. opettajakokoukset, aineryhmäkokoukset, neuvottelut sekä yhteinen koulutus tai työn kehittäminen. Yhteissuunnittelutyöaikaa ei ole käytettävissä opetukseen tai opettajan oman opetuksen suunnitteluun.

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 101 tuntia, mutta sitä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. Yhteissuunnittelutyöajan käyttö suunnitellaan opiskelijatyöpäiville. 

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan kokonaismäärä voi olla 101 tuntia niiden opettajien osalta, jotka tekevät täyttä työaikaa ja joiden palvelussuhde kestää vähintään lukuvuoden työajan. Osa-aikaisesti virkaansa hoitavilla sovelletaan osa-aikaprosenttia (A 42 §). Opettajilla, joiden virkasuhde kestää lyhyemmän ajan kuin lukuvuoden työajan, tulee yhteissuunnittelutyöajan määrä suhteuttaa virkasuhteen kestoon.

Työnantaja määrää yhteissuunnitteluajalla tehtävistä työtehtävistä, mutta yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville.  Työajan riittävyyttä tulee seurata lukuvuoden työkauden aikana.

3 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus 

1 mom. 

Aineenopetusta annettaessa viikoittainen opetusvelvollisuus eri aineissa on seuraava:

2 mom.  

A1–2- ja B1-kielessä opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.

3 mom.

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 53 §:n määräämin perustein.

Soveltamisohje

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja. Sekalehtorin kaikki lukiossa ja aikuislukiossa pitämät tunnit ovat joko opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja tai omalla ylituntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja. Ylituntipalkkioperusteena käytetään painottamalla saatua opetusvelvollisuutta. Painotettua opetusvelvollisuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan lukion ja aikuislukion luokkatunnit.

4 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

1 mom.  

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luettava tuntimäärä on seuraava:

2 mom. 

Jos lukiolla ja peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koululla on yhteinen apulaisrehtori, opiskelijoiden lukumäärän luetaan lukion opiskelijoiden lisäksi peruskoulun vuosiluokkien 7–9 koulun oppilaat.

5 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät (voimaan 1.8.2025)

Jos opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen ovat luettavissa kerrointunteja (6 §) ja lukioresurssitunteja (7 §) sekä etäopetukseen liittyvä työ (11 §). Osion B yhteisistä määräyksistä opetusvelvollisuuteen ovat luettavissa demonstraatioiden valmistelutunnit (B 17 §), kiertävän opettajan työaika (B 18 §) ja osion A määräyksistä oppilaan ohjaus (osio A 23 §). 

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuuden ylimeneviltä tunneilta maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus. Jos lukioresurssista maksettava luokan ulkopuolinen työ tulee korvattavaksi ylitunteina, on sovellettava opetusvelvollisuus kaikille opettajille 19. Opetusvelvollisuuteen tämä työ luetaan opettajan omalla opetusvelvollisuudella korvattavien tehtävien jälkeen.

Jäljempänä 8 §:n 2 momentin ylioppilaskokeen tarkastuksesta ja arvostelusta maksettava euromääräinen korvaus on muunnettavissa opetusvelvollisuustunneiksi ja luettavissa opetusvelvollisuuteen, jos viranhaltijan opetusvelvollisuus jäisi muuten vajaaksi tai tuntiopettajan päätoimisuuden täyttyminen tätä edellyttäisi (8 § 2 mom.). Tuntien kokoamisjärjestyksessä se toteutetaan aina viimeisenä.

Jäljempänä 9 §, 10 § ja 12 §:n ja osion A 22 §:n (Tukiopetuspalkkio), 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio), ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

6 § Kerrointunnit

1 mom. 

Palkanmaksun perusteena oleva kokonaistuntimäärä saadaan kertomalla luokkaopetustuntimäärä luvulla 1,10.

2 mom. 

Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit lasketaan yhteen fysiikan ja kemian luokkaopetustuntien kanssa, minkä jälkeen saatu summa kerrotaan luvulla 1,10. Esimerkiksi jos opettajalla on 15 fysiikan ja kemian tuntia viikossa, demotunteja on 3, eli luokkaopetustunteja on yhteensä 18. Kerrointunnit ovat 1,8. Palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä on yhteensä 19,8 tuntia.

7 § Lukioresurssitunnit (voimaan 1.8.2025)

Lukioresurssituntien määrä on lukiota kohden 12 viikkotuntia, johon lisätään 0,13 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin. Lukioresurssin käytöstä päätetään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos lukioresurssia ei käytetä kokonaisuudessaan luokan ulkopuolisiin tehtäviin, kohdennetaan käyttämätön tuntimäärä opetustyöhön. 

Soveltamisohje

Lukioresurssista on käytettävä suurin osa luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Näiden rehtorin määräämien töiden ja tehtävien opetusvelvollisuus on 19. Jos päätetään resurssin käyttämisestä opetustyöhön, tulee siitä sopia opettajakunnan kanssa. Jos resurssin käyttämisestä ei saavuteta yksimielisyyttä, tulee asiasta käydä pääsopimuksen IV luvun 13 §:n 2 mom. mukaiset neuvottelut.

Ylioppilaskokeiden valmistava tarkistaminen ja arviointityö korvataan 8 §:n määräyksen perusteella. Silloin, kun lukion oppimäärän kuulusteluista maksetaan korvaus, määräytyy se 9 §:n määräysten perusteella. Näiden määräyksien (8 § ja 9 §) perusteella maksettaviin korvauksiin ei käytetä lukioresurssia.

8 § Ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu (voimaan 1.8.2025)

1 mom.

Opettajalle maksetaan opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta palkkaliitteen mukainen korvaus kustakin kokeesta. Koe katsotaan aina yhdeksi kokeeksi mahdollisista osasuorituksista riippumatta.

Soveltamisohje

Oppiaineen kokeen tarkistamisesta ja arvostelusta maksettava euromääräinen korvaus ilmenee palkkaliitteestä. Oppiaineen koemateriaaliin tutustumisesta maksetaan lisäksi palkkaliitteestä ilmenevä kertakorvaus.

2 mom.

Ylioppilaskokeen tarkastuksesta ja arvostelusta maksettava työ korvataan ensisijaisesti 1 momentin mukaisesti euromääräisenä korvauksena. Korvaus jaetaan 1/12 perusteisesti kuukausittain maksettavaksi kokeisiin ilmoittautuneiden määrän ja aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Palkallisten virkavapaiden osalta sovelletaan osio B 23 §:n määräystä.

Jos viranhaltijan opetusvelvollisuus jäisi muutoin vajaaksi tai tuntiopettajan päätoimisuuden täyttyminen sitä edellyttäisi, tämän määräyksen mukainen korvaus muunnetaan opetusvelvollisuustunneiksi seuraavalla tavalla:

Ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta maksettavat euromääräiset korvaukset vuodessa / 12 = korvauksen määrä kuukaudessa.

Korvauksen määrä kuukaudessa / opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus

3 mom.

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan virkatehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. Peruskoulun opettajalle, joka ei lainkaan opeta lukiossa, maksetaan valvontapalkkio. Hänelle maksettava korvaus saadaan jakamalla hänen peruskoulun varsinainen palkkansa luvulla 152. Peruskoulun opettajalle, jolla on tunteja peruskoulussa ja lukiossa ei makseta valvontakorvausta. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan valvontakorvaus, joka on puolet ao. opettajan tuntipalkkiosta.

9 § Oppiaineen oppimäärän kuulusteluista maksettavat korvaukset (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus, jos kyseessä on yksityisopiskelija tai lukion omaa opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota ei ao. lukiossa opeteta, tai jos kyse on aineesta, jota opiskelija ei ole ao. lukiossa opiskellut.

Soveltamisohje

Lukion oman opiskelijan oppiaineen oppimäärän kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista ei makseta erikseen korvausta muissa kuin 1 momentin tilanteissa. Erikseen ei korvata myöskään kurssien päättökuulusteluita tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettäviä kuulusteluja/kokeita.

2 mom. 

Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osakuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko oppimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuulustelu voi sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

Soveltamisohje

Tavallisesti oppiaine kuulustellaan kolmessa osakuulustelussa, jolloin yhdestä osakuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Perustellusta syystä voidaan laajan oppiaineen kuulusteleminen järjestää em. useamassa osassa, jolloin em. korvaus maksetaan jokaisesta osakuulustelusta.

Jos asianomaisen aineen opettaja ei voi kuulustella yksityisopiskelijaa, kuulustelukorvaus voidaan maksaa kuulustelevalle rehtorille.

3 mom.  

Jos saman oppiaineen kuulustelussa/osakuulustelussa kuulustellaan useampaa yksityisopiskelijaa, kustakin kuulusteltavasta maksetaan täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen, 1/4 osa palkkiosta kymmenestä kahteenkymmeneen opiskelijaan ja 1/6 osa palkkiosta 21 opiskelijasta lukien.

Täysi palkkio on 1 momentin mukainen palkkaliitteen mukainen korvaus.

4 mom. 

Opiskelijan kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan aineenopettajan korvausperuste valvontatunnilta, ellei valvonta tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät, kun rehtori on esteellinen hoitamaan niitä, korvaus kultakin tehtävään käytetyltä tunnilta on varsinainen palkka jaettuna luvulla 152.

11 § Etäopetukseen liittyvä työ

Opiskelijan etäopiskelusta opettajanviran haltijalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetusvelvollisuuteen työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunnitelmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

12 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin palkkioperuste on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna luvulla 24. Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole lukion/peruskoulun viranhaltija tai tuntiopettaja, maksetaan hänelle korvaus, joka saadaan jakamalla vuosiluokkien 1–6 (osio B liite 1) sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio luvulla 24.

13 § Ylituntipalkkio

1 mom. 

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,84. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 3 §:n 1–2 momentin mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion A 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää eikä osion B 8 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää.

2 mom. 

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Lukion opettajanviran haltijan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja peruskoulussa, tuntiopetuspalkkiota laskettaessa ei käytetä peruskoulun sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkiokerrointa 0,94.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

14 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom.   Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

15 § Tuntiopettajan työaika

1 mom.           

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 2 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika.

2 mom.           

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 3 §:n mukaan.

3 mom.           

Jos tuntiopettaja ei opeta lukiossa mitään oppiainetta, vaan hänet on määrätty hoitamaan koulun tukitoimintotehtävää (resurssi irrotettu lukioresurssista), on tämän tehtävän osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 23 tuntia viikossa.

16 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 13 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 14 §:n mukaan määräytyvästä peruspalkasta ja 15 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,96.

Määräys on tullut voimaan 1.8.2003. Jos sivutoiminen tuntiopettaja on otettu palvelukseen toistaiseksi tai on 31.7.2003 ollut ao. kunnan lukiossa, palkka maksetaan em. korkeampana niin kauan kuin hän jatkaa yhdenjaksoista palvelustaan ao. kunnan lukiossa.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella 0,84). Tulos jaetaan huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 0,96, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

Em. sivutoimisen tuntiopettajan tuntiopetuspalkkion 0,96-kerrointa ei sovelleta sellaiseen saman kunnan peruskoulun viranhaltijaan, jolla on yli opetusvelvollisuuden meneviä tunteja lukiossa.

17 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä (voimaan 1.8.2025)

1 mom.           

Muutoin tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin noudatetaan OVTES:n osion A päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä.                                                        

2 mom.           

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

3 mom.           

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan edellä mainittujen määräysten lisäksi seuraavia tämän liitteen määräyksiä:

18 § Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

OVTES:n 2001–2002 liitteen 2 33 §:n 3 momentissa tarkoitetun opettajan tuntipalkkioihin sovelletaan em. määräystä niin kauan kuin opettaja on siinä virassa, johon hänet on siirretty ja johon siirron yhteydessä oikeus kyseiseen tuntipalkkioon on muodostunut.

1 § Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset (voimaan 1.8.2025)

Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä:

 9 § Oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksettavat korvaukset
10 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi
11 § Etäopetukseen liittyvä työ

2 § Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

3 § Yhteissuunnittelutyöaika (voimaan 1.8.2025)

Opettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun. Yhteissuunnitteluun kuuluvat mm. opettajakokoukset, aineryhmäkokoukset, neuvottelut sekä yhteinen koulutus tai työn kehittäminen. Yhteissuunnittelutyöaikaa ei ole käytettävissä opetukseen tai opettajan oman opetuksen suunnitteluun.

Yhteissuunnittelutyöajan kokonaismäärä lukuvuoden aikana on enintään 89 tuntia, mutta sitä tulee käyttää mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko lukuvuoden työaikana. Yhteissuunnittelutyöajan käyttö suunnitellaan opiskelijatyöpäiville.

Soveltamisohje

Yhteissuunnitteluajan kokonaismäärä voi olla 89 tuntia niiden opettajien osalta, jotka tekevät täyttä työaikaa ja joiden palvelussuhde kestää vähintään lukuvuoden työajan. Osa-aikaisesti virkaansa hoitavilla sovelletaan osa-aikaprosenttia (A 42 §). Opettajilla, joiden virkasuhde kestää lyhyemmän ajan kuin lukuvuoden työajan, tulee yhteissuunnittelutyöajan määrä suhteuttaa virkasuhteen kestoon.

Työnantaja määrää yhteissuunnitteluajalla tehtävistä työtehtävistä, mutta yhteissuunnitteluajan käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida, että työaika riittää suunnitelluille tehtäville. Työajan riittävyyttä tulee seurata lukuvuoden työkauden aikana.

4 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.

Opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa.

2 mom.

Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvelvollisuus luvulla 33. Samalla kertoimella muutetaan opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät sekä viikkotuntien perusteella erikseen korvattavat tehtävät vuositunneiksi. Edellä sanottu koskee myös niitä lehtoreita, joilla on sekä aikuislukion (liite 3) että lukion (liite 2) tunteja.

3 mom.

Jos opettajanviran haltija opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erilainen, tai toimii ns. sekalehtorina, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.

Soveltamisohje

Sekalehtori on viranhaltija, joka on velvollinen opettamaan sekä päivä- että aikuislukiossa tai jonka opetusvelvollisuuteen asianomaisena lukuvuonna tosiasiallisesti luetaan sekä päivä- että aikuislukion tunteja. Sekalehtorin kaikki lukiossa ja aikuislukiossa pitämät tunnit ovat joko opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja tai omalla ylituntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja. Ylituntipalkkioperusteena käytetään painottamalla saatua opetusvelvollisuutta. Painotettua opetusvelvollisuutta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan lukion ja aikuislukion luokkatunnit.

5 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman koulun apulaisrehtorin tehtävät, työnantaja vahvistaa opettajan opetusvelvollisuuden 8–16 viikkotunniksi. Opetusvelvollisuuden suuruudesta päättäessään työnantaja ottaa huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet.

6 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät (voimaan 1.8.2025)

Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (osio B 17 §).

1 mom.

Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuteen luetaan aikuislukiolisänä seuraavat tuntimäärät:

1. lukion päättötutkintoon kuuluvien suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta sekä ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta ja arvostelusta kutakin pakollisen ja valinnaisen oppimäärän lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 5 tuntia sekä
    
2. perusopetuksen ja muusta kuin yllämainitusta lukio-opetuksen 28 oppitunnin kurssista 3 tuntia.

Jos kurssin tuntimäärä on pienempi tai suurempi kuin 28 oppituntia, tuntimäärään lisätään kuitenkin lukio-opetuksen vapaaehtoisesta ja valinnaisesta kurssista 33/28-osaa sekä perusopetuksen ja lukio-opetuksen muusta kurssista 31/28-osaa.

2 mom.

Lukio-opetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden S2/R2 harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta aineenopettajan viranhaltijan opetusvelvollisuuteen luetaan äidinkielen ja kirjallisuuden ja S2/R2 28 oppitunnin kurssista 7 tuntia.

3 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ryhmänohjaajan tehtävät, opetusvelvollisuuteen luetaan yksi viikkotunti. Jos työnantaja määrää opettajalle opinto-ohjauksen luokan ulkopuolisia tehtäviä, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä.

4 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään aikuislukion hallinnassa ja vastuulla olevien kokoelmien, audiovisuaalisten välineiden, tietokonelaitteistojen tai kirjaston hoito, opetusvelvollisuuteen luetaan työsuunnitelmassa vahvistettu viikkotuntimäärä. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä enintään 10 viikkotuntia.

Soveltamisohje

Tämän liitteen 1 §:n ja 7–9 §:n sekä osion A 24 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) ja 22 §:n (Tukiopetuspalkkio) ja osion B 19 §:n (Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen.

7 § Ylioppilaskirjoitusten valvonta

Jos opettajanviran haltija määrätään valvomaan ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänellä ei ole muita palkattuja tehtäviä, korvaus kultakin valvontatunnilta on ao. opettajan varsinainen palkka kuukaudessa jaettuna luvulla 152.

8 § Yksityisopiskelijan ylioppilaskokeen valmistava tarkastus ja arviointi (voimaan 1.8.2025)

Yksityisopiskelijan ylioppilaskirjoituksen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta maksetaan aineenopettajanviran haltijalle kutakin koetta kohden palkkaliitteen mukainen korvaus. Vieraan kielen kokeen eri osien tarkastus ja arvostelu katsotaan yhdeksi kokeeksi, samoin äidinkielen kokeen osasuoritukset.

Soveltamisohje

Yksityisopiskelijaksi katsotaan OVTES 2022–2025 osio B liite 2 9 § 1 mom. määrittelemä ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistuva henkilö.

9 § Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä

Opettajan, jonka tehtäväksi on määrätty kesäkurssin järjestelystä ja valvonnasta huolehtiminen, korvaus kummastakin kesäkurssijaksosta erikseen on oman ylituntipalkkioperusteen mukainen vuosiviikkotuntipalkkio.

10 § Ylituntipalkkio

1 mom.

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,84. Näin saadusta luvusta saadaan vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa jakamalla se 4 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon osion B 8 §:n mukaista eikä muutakaan henkilökohtaista lisää.

2 mom.

Jos opettajanviran haltijalle määrätään ylitunteja/erityistehtäviä peruskoulusta, maksetaan ne peruskoulun tuntiopetuspalkkioperusteen mukaan.

Soveltamisohje

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu tehtäväkohtainen palkka, jos hänelle on laskettu osion A 52 §:n mukaan painotettu palkka ja/tai 53 §:n painotettu opetusvelvollisuus.

11 § Tuntiopettajan peruspalkka

1 mom. Tuntiopettajan peruspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset

12 § Tuntiopettajan työaika

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa, A1–2- ja B1-kielessä kuitenkin 17 tuntia viikossa. Opetusvelvollisuus maa- ja metsätaloudessa, kaupallisissa aineissa, tiedotusopissa, perhekasvatuksessa, näyttämötaiteen ja teatteritaiteen opetuksessa sekä puheopetuksessa on 20 tuntia viikossa. Jos tuntiopettajalla ei ole aikuislukiossa minkään oppiaineen tunteja opetettavana vaan hän hoitaa yksinomaan luokan ulkopuolisia erikseen korvattavia tehtäviä, on näiden tehtävien osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 20 viikkotuntia.

13 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä

1 mom.

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia määräyksiä:

2 mom.

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan lisäksi seuraavia määräyksiä:

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämän osion sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom.

Poistettu.

3 mom.

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät osion F liitteen 10 mukaan.

4 mom.

Poistettu

5 mom.

Tämän osion lisäksi opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:  

I Soveltaminen ja työrauha
1 § Soveltamisala
2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset
4 § Työrauha

II Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus
5 § Palkka eri kalleusluokissa
6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä
7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan
8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla
9 § Erivapauden vaikutus palkkaan
10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä
11 § Henkilökohtainen lisä
12 § Vuosisidonnainen lisä (kokonaistyöajassa olevat)
13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika
15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus
16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset
17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen
18 § Palvelulisän siirtymäsäännös
19 § Syrjäseutulisä
20 a § Rekrytointilisä
21 § Varsinainen palkka
28 § Palkkioiden pyöristäminen
29 § Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa

III Työaika
31 § Työaikamuodot

IV Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha
33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma 
34 § Lomaraha
35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

V Virantoimituksen keskeytys
38 § Sairausloma
40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen
41 § Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset
42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus 
43 § Osittainen hoitovapaa (sovelletaan 1 mom. ja 3 mom.)
44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan
45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus
46 § Kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenyyden sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen vaikutus palkkaan
47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala (soveltuvin osin)
48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen (soveltuvin osin)
49 § Yhteisen opettajan työaika (soveltuvin osin)

VII Virkasuhteiset tuntiopettajat
A PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
51 § Päätoimisuus (3 mom.)
54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset (soveltuvin osin)
B SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys

VIII Opetushenkilöstön irtisanomisajat
58 § Irtisanomisajat

6 mom.

Lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 § Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.

2 mom.

Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

3 § Apulaisrehtorin tai koulutusalan esihenkilötyötä tekevän palkka ja opetustuntimäärä

1 mom.    

Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin tai koulutusalan esihenkilötyötä tekevän peruspalkat, ks. palkkaliite.

2 mom.    

Apulaisrehtorin tai koulutusalan esihenkilötyötä tekevän opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain enintään 760 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

4 § Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma

1 mom.    

Viranhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Soveltamisohje

Viranhaltijat tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka on tehtävä tai voidaan tarkoituksenmukaisimmin tehdä muualla kuin oppilaitoksessa. Työmäärä vaihtelee työkauden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi työkauden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

Viranhaltijan työtehtävät suunnitellaan siten, että työaika jakautuu mahdollisuuksien mukaan tasaisesti koko työkaudelle. Työajan riittävyyttä seurataan työkauden aikana.

2 mom.    

Viranhaltijan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin mukaan.

5 § Vuosisidonnainen lisä

Viranhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

6 § Palkan muodostuminen

1 mom.   

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat

1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
2. ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
3. työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
4. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom.    

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä liitteessä olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

7 § Opettajan palkka   

Kokoaikaisen (1500 h) opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

8 § Opinto-ohjaajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

9 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan

Palveluvuodet määräytyvät ja niiden hakemiseen sovelletaan, mitä OVTES:n osiossa A on määrätty. Palveluvuosien vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio 

Poistettu.

11 § Siirtymäkauden lisä

1 mom.    

Jos opettajan kokonaisansio on ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion tai lisän poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 8 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta on ollut pienempi.

2 mom.    

Tämän pykälän mukainen henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viranhaltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tai osastonjohtajan tehtävät. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

3 mom.    

Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen OVTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

4 mom.

OVTESin 2018–2019 osion E (Aikuiskoulutuskeskus) opettajat siirtyivät OVTESin osiossa C käytetyn palkkausjärjestelmän piiriin. Heille muodostettiin tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset henkilökohtaiset lisät. Siirtymähetkellä tehtäväkohtainen palkka muodostettiin lisäämällä E-osion opettajan alarajan ylityksen euromäärä vuosityöaikajärjestelmän palkkaliitteen vähimmäispalkan päälle. Mikäli näin muodostunut tehtäväkohtainen palkka oli suurempi kuin vastaavissa tehtävissä ja hinnoittelussa C-osiosta siirtyneen tehtäväkohtainen palkka, voitiin näiden erotus muuttaa siirtymäkauden lisäksi ja/tai henkilökohtaiseksi lisäksi.

 Soveltamisohje

E-osiolaiselle muodostettu siirtymäkauden lisä voi korvautua kokonaan tai osittain palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi (TVA-lisä tai henkilökohtainen lisä korvaa siirtymäkauden lisän tai osan siitä) tai poistua viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan tai tehtävään.

12 § Opettajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1 500 tuntia. Opettajan työajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa. Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.

Soveltamisohje

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esihenkilötyö/tiimivastaavan tehtävät,  hanke- ja kehittämistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöiden vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

2 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 § 1 momentin mukainen.

Soveltamisohje

Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään virkasuhteen aikana. 

3 mom.

OVTES:n E-osion kokoaikainen opettaja (38 h 45 min) voi halutessaan säilyttää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1 500 tunnin vuosityöaikaa.

Tällaisen E-osiosta siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1 500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.

Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtaisesta vuosityöajasta.

Soveltamisohje

3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan 3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

12 a § Opinto-ohjaajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1 500 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä

2 mom.

Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään OVTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1 575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet vuosityöaikaan viimeistään 1.8.2020.

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyviin opinto-ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä.

3 mom.

Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.

13 § Siirtymämääräys sitomattoman työajan vähimmäismäärästä 

Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet osion C vuosityöaikajärjestelmään työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia. Opettajiin sovelletaan seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä:

• matemaattisten aineiden ja kielten opettaja vähintään 30 %
• liiketalouden opettajat:
  • kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opettaja vähintään 37 %
  • ammatillisten teoria-aineiden opettaja (mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet) vähintään 34 %
  • äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opettaja vähintään 43 %
•  merenkulkualan opettaja:
  • merenkulun- ja teknillisten aineiden opettaja vähintään 30 %, työnopetuksessa vähintään 27 %
  • navigointi- ja konevalvontaopetusta antava opettaja vähintään 35 %
  • kielten opettaja vähintään 42 %
  • muiden aineiden opettaja vähintään 38 %
• E-osiosta siirtynyt opettaja vähintään 17 %

Soveltamisohje

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyy 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tulee voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka on jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttuu automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtuu suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta on joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, onko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.

14 § Työajan suunnittelu ja seuranta

1 mom.

Työnantaja vahvistaa opettajalle ja opinto-ohjaajalle kirjallisen vuosityöaikasuunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisältö, määrä ja muut tehtävät. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan/opinto-ohjaajan kanssa ja annetaan opettajalle/opinto-ohjaajalle ennen työkauden alkua.

Soveltamisohje  

Työajan suunnittelussa päivä- ja viikkokohtaisesti pitää huomioida työturvallisuuslain 8 §, 13 § ja 25 §.

2 mom.

Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.

Soveltamisohje

Työajan suunnittelu ja seuranta perustuvat paikalliseen järjestelmään. Työaikasuunnitelmaa ja -seurantaa koskevat tarkemmat soveltamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteistoiminnassa opetushenkilöstön edustajien kanssa.

15 § Työajan ylittäminen / lisätyö

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1 500–1 700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1 500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.

Alle vuoden kestävän palvelussuhteen ajalta opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan lisätyö 3 momentin mukaisesti. Samoin maksetaan lisätyö opettajille ja opinto-ohjaajille, joiden palvelussuhde päättyy kesken suunnitteluvuoden. 

Esimerkki

Opettajan vuosityöaika on 1 650 tuntia, jolloin kuukausipalkka on vähintään 110 % 1 500 tuntia tekevän opettajan palkasta. Työajan ylityksen voi maksaa myös 3 momentin mukaisella tuntipalkkiolla.

2 mom.

Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.

3 mom.

Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

16 § Epämukavan työajan lisät

1 mom.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei opettajalla huomioida 12 § 1 momentin mukaista sitomatonta työaikaa. Samoin opinto-ohjaajilla laskennassa ei huomioida työtä, jonka tekemisen ajan ja paikan hän saa valita. Iltalisä on 50 % 15 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

Soveltamisohje

Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15:n jälkeen.

2 mom.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, joka on 50 % 15 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

3 mom.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä 1 ja 2  momenttien mukaisella perusteella.

17 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mukainen opetus

Opettajalle, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus (A986/1998, 10 §) ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lisätään sitomatonta työaikaa. Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit äidinkielessä ja kirjallisuudessa vähintään kertoimella 0,85 (opetusvelvollisuus 16 h/viikko), toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä kertoimella 0,62 (opetusvelvollisuus 19 h/viikko) ja matematiikassa kertoimella 0,56 (opetusvelvollisuus 20 h/viikko).

Esimerkki

Yhteisten tutkinnon osien äidinkielen opettaja opettaa lukiossa 10 tuntia viikossa. Opettajan vuosityöaika saadaan laskemalla sidottu ja sitomaton työaika yhteen eli oppitunnit (10) ja lisäämällä sitomaton työaika (10 x 0,85). Vuosityöaikajärjestelmän mukainen työaika on 18,5 tuntia (10 + 8,5).

18 § Opettajan vapaajaksot

1 mom.

Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä (4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.

2 mom.

E-osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana kuuden (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.

Tämän momentin mukaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että vapaajaksojen määrä määräytyy 18 § 1 momentin mukaan.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa viroissa tai tehtävissä. 

E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneitä opettajia.

3 mom.

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10−1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5−30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisenä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti.

4 mom.

Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

Soveltamisohje

Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).

19 § Opinto-ohjaajan vapaajaksot

1 mom.

Opinto-ohjaajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana vähintään viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa.

2 mom.   

Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään viidessä  osassa.

3 mom.   

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–1.5. tai enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajaksoviikko voidaan antaa erillisenä jaksona 1–2 momentin mukaisista jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.

4 mom.

Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin.

20 § Vapaajakson ajankohdan vahvistaminen

1 mom.

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:

Lukuvuosijärjestelmässä:
01.10.–01.05. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.08. mennessä
02.05.–31.07. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä
01.08.–30.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.05. mennessä.

Kalenterivuosijärjestelmässä:
01.01.–01.05. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
02.05.–30.09. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.03. mennessä
01.10.–31.12. välisen ajan vapaajaksot vahvistetaan 31.08. mennessä

2 mom.

Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti. 

Kun opettaja/opinto-ohjaaja on otettu palvelussuhteeseen toistaiseksi tai vähintään vuoden määräajaksi, palvelussuhteen alkaessa tai päättyessä kesken suunnitteluvuoden vapaajaksojen määrä osalle suunnitteluvuotta perustuu oppilaitoksen vapaajaksorytmiin. Opettajalle/opinto-ohjaajalle vahvistetaan se määrä vapaajaksoja, mikä palvelussuhteen ajalle oppilaitoksen vapaajaksorytmiin on suunniteltu.   

Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan virkavapaalla, on vapaajaksot suunniteltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös virkavapaa-aikaan. Alustavaa tai vahvistettua tietoa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työajan laskentaan sekä 24 §:n tarkoittamissa tilanteissa vähennyksen laskentaan.  

Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 20 §:n mukaisina määräaikoina.

21 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen

Jos henkilö siirtyy vuosilomajärjestelmästä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.  

Soveltamisohje

Henkilön siirtyessä saman työnantajan palveluksessa takaisin vuosilomasäännösten piiriin ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä, määräytyy vuosilomapäivien määrä OVTES:n A 35 §:n 2 momentin mukaisesti.

22 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan virkasuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset virkasuhteeseen sisältyneet työpäivät (ma–pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.

Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajaksokorvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäivien lukumäärällä. Jos virkasuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma-su) vähennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33. 

Soveltamisohje

Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen virkasuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 16.8.–17.12.2021. Viikko 42 on vahvistettu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Virkasuhteeseen sisältyy 85 työpäivää (ma-pe). Vapaajaksokorvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,42 = 35,7 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä vähennetään syysloman vapaajakson kalenteripäivät (35,7 – 7 = 28,7). Opettajalle maksetaan vapaajaksokorvausta 28,7 päivältä.

Päiväpalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on palvelussuhteen päättymiskuukausi. Varsinainen palkka on määritelty OVTES:n A 21 §:ssä.

23 § Lomaraha

Opettajalle, päätoimiselle tuntiopettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan OVTES:n mukainen lomaraha. Lomarahan perustana oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,95.

24 § Palkattoman virkavapaan vaikutus vapaajakson palkkaukseen

1 mom.

Jos opettaja, päätoiminen tuntiopettaja tai opinto-ohjaaja on ollut suunnitteluvuoden aikana palkattomalla virkavapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään virkavapaan keston suhteessa.  

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajaan, joka hakee virkavapaata hoitaakseen toista tehtävää oman työnantajan palveluksessa.

2 mom.

Vapaajakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä ja kertomalla se luvulla 0,24. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,24 kerrotulla työpäivien määrällä.

3 mom.

Palkaton virkavapaa vähentää vapaajakson palkkaa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 30 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta 30 kalenteripäivän sääntöä. Palkattoman virkavapaan kestoa tarkastellaan virkavapaan ensimmäisestä päivästä alkaen suunnitteluvuosittain.

4 mom.

Jos palkattomaan virkavapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa vahvistettuja vapaajakson kalenteripäiviä (ma–su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle.

5 mom.

Määräys koskee vain seuraavia palkattomia virkavapaita:

1. opintovapaalain (273/79) mukainen opintovapaa
2. hoitovapaa ja harkinnanvarainen palkaton virkavapaa, esim. vuorotteluvapaa.

Kohtia 1–2 tarkastellaan toisistaan erillään 30 kalenteripäivän täyttymistä seurattaessa.

Esimerkki 1

Opettaja on ollut palkattomalla harkinnanvaraisella virkavapaalla 1.8.–20.12.2020. Virkavapaan alle jää viikolle 42 vahvistettu vapaajaksoviikko. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 31.8.–20.12.2020. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä oli 75 työpäivää. Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (75 x 0,24 = 18,00). Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä (18,00 – 7 = 11,00). Vapaajakson palkasta vähennetään 11,00 päiväpalkkaa. 

Päiväpalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on se kuukausi, jonka vapaajakson palkasta 24 §:n mukainen vähennys tehdään. Varsinainen palkka on määritelty OVTES:n A 21 §:ssä. 

Esimerkki 2

Opettaja on opintovapaalla 31.8.2020–30.4.2021. Virkavapaan alle jäävät viikoille 42, 52, 53 ja 9 vahvistetut vapaajaksoviikot. 

Oppilaitos on kalenterivuositarkastelussa. 

Opettajan opintovapaa osuu kahdelle eri suunnitteluvuodelle. 

Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Nämä kalenteripäivät lasketaan suunnitteluvuosittain. Suunnitteluvuonna 2020 virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 30.9.–31.12.2020 ja suunnitteluvuonna 2021 aikaväliltä 31.1–30.4.2021. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä 30.9.–31.12.2020 oli 53 työpäivää ja aikavälillä 31.1.–30.4.2021 oli 60 työpäivää. 

Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kummankin suunnitteluvuoden osalta erikseen. Virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä kerrotaan luvulla 0,24. Suunnitteluvuonna 2020 vapaajakson palkkaa vähentäviä päiviä on: 53 x 0,24 = 12,72 ja suunnitteluvuonna 2021 60 x 0,24= 14,4 päivää. 

Vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä vähennetään erikseen kummankin suunnitteluvuoden osalta virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma-su) lukumäärä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle. 

Suunnitteluvuonna 2020 virkavapaaseen on sisältynyt vapaajaksot viikoilla 42, 52 ja viikosta 53 ma–to eli yhteensä 18 vapaajakson kalenteripäivää (12,72 – 18 = – 5,28). Saatu luku on miinusmerkkinen. Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta ei tule tehtäväksi vähennystä suunnitteluvuonna 2020 olleen opintovapaan osan vuoksi. (Mikäli vähennystä olisi jäänyt tehtäväksi, olisi vähennys tehty vuonna 2021 olevan seuraavan vapaajakson palkasta. Näin siksi, että esimerkissä opintovapaa kestää suunnitteluvuoden yli eikä vuonna 2020 ole vapaajaksoa, josta vähennyksen voisi tehdä.)

Suunnitteluvuonna 2021 virkavapaaseen on sisältynyt vapaajakso 1.1.–3.1. (viikon 53 pe–su) sekä vapaajakso viikolla 9. Viikolle 53, ajalle 1.1.–3.1.2021 vahvistetut vapaajaksopäivät sijoittuvat virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle, eikä niitä siksi vähennetä. Vapaajakson palkkaa vähentävistä 14,4 päivästä vähennetään 7 vapaajakson kalenteripäivää (14,4 – 7 = 7,4).  Opettajan seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään 7,4 päiväpalkkaa.

Oppilaitos on lukuvuositarkastelussa. 

Opettajan opintovapaa osuu yhdelle suunnitteluvuodelle. 

Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Nämä kalenteripäivät lasketaan suunnitteluvuosittain. 

Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 30.9.2020–30.4.2021. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä 30.9.2020–30.4.2021 oli 133 työpäivää. Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (133 x 0,24 = 31,92). Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen sisältyneiden vapaajakson kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle (31,92 – 28 = 3,92). Opettajan seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään 3,92 päiväpalkkaa.

24 a § Virkavapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen

Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen virkavapaan ajalta 15 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

25 § Päätoiminen tuntiopettaja

1 mom.

Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1 500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 12 §:n opettajaviran haltijalla. Alle 1 500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 24.8.–18.12.2020. Viikko 42 on alustavasti suunniteltu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Virkasuhteeseen sisältyy 80 työpäivää (ma–pe). Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n 1 momentin mukainen. Täysiä työviikkoja on 16, joten opettajan 100 %:n työaika on 16 x 37,5 = 600 tuntia. Jos opettajalle on vahvistettu 500 työtuntia, on opettajan työaika tällöin 83,33 % täydestä työajasta (500/600).

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 12 § mukainen.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä vähintään 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin 15 tuntia viikossa.

3 mom.    

26 § Sivutoiminen tuntiopettaja

1 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on alle 800 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 20 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vähintään palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Tuntipalkkiot sisältävät myös lomapäivien palkan ja lomarahan osuuden.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan sivutoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä alle 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 15 tuntia viikossa.

Tuntipalkkion määrittämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan kokemus, taidot ja kyky.

Tämän pykälän sopimusmääräykset voi ottaa käyttöön aikaisintaan 1.8.2022 alkaen. Sivutoimiset tuntiopettajiin, jotka palkataan 1.11.2022 alkaen tai sen jälkeen, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä. Viimeistään 1.8.2023 sovelletaan sopimusmääräyksiä sivutoimisiin tuntiopettajiin, jotka on palkattu ennen uuden sopimusmääräyksen voimaan tuloa vakituiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen OVTES 2020–2021 osion C tuntiopettajien sopimusmääräyksillä.

2 mom.

Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettaja epäpätevyysalennus määräytyy osion A II luvun 8 §:n mukaisesti.

3 mom.

4 mom.

Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opettajan kaikki työtehtävät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus ja työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

Työaikasuunnitelmassa vahvistetaan kaikki sidottu/sitomaton/sääntelemätön työaika vastaamaan todellista tarvetta. Sivutoimisiin tuntiopettajiin ei sovelleta 12 §:n mukaista sitomattoman työajan vähimmäismäärää.

Vähintään vuodeksi palkatulle sivutoimiselle tuntiopettajalle suunnitellaan töitä enintään 40 viikolle / 200 työpäivälle. Opettajan kanssa voidaan sopia työviikkojen/työpäivien määrästä toisin.

5 mom.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan epämukavan työajan lisää, jolla korotetaan opettajalle maksettavaa tuntipalkkiota 50 %. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 § 1 mom. mukaista sitomatonta työaikaa.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työantajan vahvistaman opettajan työtehtävän alkamisesta. Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15:n jälkeen.

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisää siinä tapauksessa, että opettajan työtehtäviä on samalla kalenteriviikolla sijoitettu jollekin kalenteripäivälle / joillekin kalenteripäiville maanantai – perjantai.

Arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta opettajan työstä maksetaan epämukavan työajan lisä.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä edellä mainitulla perusteella.

Soveltamisohje

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä ei makseta epämukavan työajan lisää silloin, kun opettaja on palkattu pelkästään viikonlopun ajaksi perjantai – sunnuntai väliselle ajalle.

27 § Yhteispäätoiminen tuntiopettaja

Ammatillisen oppilaitoksen tuntiopettajan työmäärän jäädessä alle 25 §:n mukaisen päätoimisuuden rajan, hän voi useamman koulun/oppilaitoksen työtuntien perusteella olla yhteispäätoiminen tuntiopettaja.  

Yhteispäätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitoksen osalta erikseen. Ammatillisen oppilaitoksen osalta sovelletaan osion C palkkahinnoittelua ja palkkausmääräyksiä huomioiden A 42 § osittaisen viranhoidon palkkaus. Palkan perustana oleva työaika koostuu opetus- ja ohjaustyöstä sekä opettajan muista tehtävistä.

Yhteispäätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan osion C työaikaan, vapaajaksoihin sekä virka- ja työvapaisiin liittyviä sopimusmääräyksiä kuten päätoimiseen tuntiopettajaan.  

Vapaajaksojen sijoittelussa tulee huomioida muiden koulujen/oppilaitosten keskeytysajat. Vapaajaksot sijoitetaan pääsääntöisesti muiden koulujen/ oppilaitosten keskeytysajoille. 

1 § Soveltamisala

1 mom. 

Tämä osio sisältää musiikkioppilaitoksessa annettavan opetuksen opetushenkilöstön, kansalais- ja kansanopistoissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön ja lasten ja nuorten taidekouluissa annettavan opetuksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehdot. Tämän osion lisäksi palvelussuhteen ehtoina sovelletaan OVTES:n osiota A sekä soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.

2 mom. 

Osio sisältää seuraavat liitteet:
liite 10 Musiikkioppilaitos
liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu
liite 12 Kansalaisopisto
liite 13 Kansanopisto

(Liitteet 11–13 koskevat myös oppilaitosten työsuhteisia tuntiopettajia).

2 § Palkan muodostuminen

1 mom. 

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena ovat

1. tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja
2. ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä) sekä
3. työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
4. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Katso osion A 6 §:n 3 momentin soveltamisohje koskien tehtäväkohtaista palkkaa, 11 § koskien henkilökohtaista lisää, 12–17 § koskien vuosisidonnaista lisää, 20a § koskien rekrytointilisää sekä KVTES:n määräykset koskien kertapalkkiota ja tulospalkkiota.

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjestelmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja käytettävissä olevista palkankorotusvaroista. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään laaditaan suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

2 mom. 

Päätoimiselle opetushenkilöstölle maksetaan vähintään tässä osiossa tai liitteessä 10–13 olevien palkkahinnoittelujen ao. hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka. Hinnoittelutunnus ja peruspalkka määräytyvät virkanimikkeen ao. palkkamääräyksissä mainittujen muiden edellytysten mukaan.

Soveltamisohje

Muodollista kelpoisuutta vailla olevan opettajan peruspalkan määräytymisessä noudatetaan osion A 8 §:n määräyksiä.

3 § Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1.3.2007

1 mom. 

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 28.2.2007 voimassa olleen OVTES 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.3.2007 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

Soveltamisohje

Siirtymäkauden lisä voi johtua 28.2.2007 voimassa olleen OVTES:n erillisen lisäpalkkion poistumisesta silloin, kun henkilö on ollut työnantajan palveluksessa 28.2.2007 ja 2 §:n mukaan määrätty tehtäväkohtainen palkka tehtävän hoitamisesta tulee olemaan pienempi.

2 mom. 

Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää. Viran haltijan siirtymisestä toiseen virkaan on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan esim. apulaisrehtorin tehtävät tilanteessa, jossa ko. perusteella on maksettu lisäpalkkiota. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.           

Rehtorin (4 08 01 00 2) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

2 mom.           

Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) tehtäväkohtainen palkka (ks. palkkaliite).

Soveltamisohje

Ks. palkka-asteikon käytöstä osio A 6 §.

2 § Musiikin perusopetuksen opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

3 § Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka

Lehtorin (4 08 04 00 8) palkka I kalleusluokassa ja II kalleusluokassa (ks. palkkaliite).

Jos opettajan tehtäväksi määrätään opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamistehtävä, luetaan tehtävän työmäärää vastaava työaika (tuntimäärä) opettajan opetusvelvollisuuteen.

Soveltamisohje

Työssäoppimisjakson ohjaamistehtävän laadun ja laajuuden määrää työnantaja. Ohjaustyön määrä ja laatu saattaa muodostua eri oppilaitoksissa ja eri koulutusaloilla erilaiseksi. Ohjaustyö riippuu myös työpaikalla valittujen vastuuhenkilöiden kokemuksesta ja koulutuksesta em. tehtävissä. Lisäksi “vanhoissa“ työpaikoissa on jo entuudestaan asiaan liittyvää kokemusta; uusia työpaikkoja ehkä joudutaan valmentamaan. Osa työssä oppimisjakson opiskelijoista voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, joku saattaa olla ao. työpaikan vanha työntekijä. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan (esim. kuinka usein opettaja käy työpaikalla), määrää opettajan työnantaja, joka vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja laajuudesta ja päättää ko. toimintaan käytettävän panoksen suuruuden.

Huomautus

Ammatillinen korkeakouluopetus on pääosin siirtynyt ammattikorkeakoulussa annettavaksi. Konservatorion yliopettajan virassa olevaan sovelletaan OVTES:n 2001–2002 yliopettajaa koskevia sopimusmääräyksiä.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.           

Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi

2 mom.           

Rehtorin ja apulaisrehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.           

Työnantaja päättää rehtorin lukuvuosittaisen opetustuntimäärän ottaen huomioon oppilaitoksen koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 315 tunniksi ja apulaisrehtorin opetustuntimäärän enintään 420 tunniksi.

4 mom.           

Apulaisrehtorina toimivan opettajanviran haltijan vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan 350–560 tunnin puitteissa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus

1 mom.           

Opettajan opetustyö ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyritään suunnittelemaan 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

2 mom.           

Opettajan opetusvelvollisuus on 23 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 805. Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan opetusvelvollisuus on em. poiketen 22 opetustuntia viikossa ja vuotuinen opetusvelvollisuus on 770.

3 mom.           

Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.

Pöytäkirjamerkintä

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Työtunnin (kurssitutkinnon, kevättutkinnon ja pääsytutkintolautakunnan) sekä koulutuksen ja opetustyön suunnittelutunnin pituus on 60 minuuttia.

4 mom.           

Muun työn asemesta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.

5 mom.         

Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisestä syystä toisin sovita.

7 § Sivutoimipisteen johtaja ja opettaminen sivutoimipisteessä

1 mom.           

Jos opettaja määrätään hoitamaan sivutoimipisteen johtajan tehtävät, hänelle maksetaan 1–4 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

2 mom.           

Jos opettajanviranhaltija määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, hänelle maksetaan 1–3 viikkotunnin korvaus seuraavasti:

Soveltamisohje

Tätä tehtävää ei voida lukea opetusvelvollisuuteen.

8 § Opettajanviran haltijan ylituntipalkkio 

Opettajanviran haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkio määräytyy osion A 26 §:n ja kertatuntipalkkio 27 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio lasketaan tehtäväkohtaisesta palkasta, joka kerrotaan luvulla 0,84 ja jaetaan 6 §:n mukaisella huojentamattomalla viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Ylituntipalkkiota laskettaessa ei oteta huomioon 4 §:n mukaista vuosisidonnaista lisää.

9 § Päätoimisen tuntiopettajan palkka ja opetusvelvollisuus 

1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

2 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on 23 tuntia viikossa.

3 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste on painotettu, jos hänelle on laskettu A 53 §:n mukaan painotettu opetusvelvollisuus.

10 § Päätoimisen tuntiopettajan muut työnantajan määräämät tehtävät 

1 mom.           

Jos päätoimiselle tuntiopettajalle määrätään lautakunta- tai suunnittelutehtäviä tai 6 § 3 mom. mukaista muuta työtä, kultakin tunnilta maksetaan tuntipalkkio, joka lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 9 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä palkasta ja 6 §:n 2 momentin mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta.

Soveltamisohje

Vähintään lukuvuoden työajaksi otetun päätoimisen tuntiopettajan velvollisuuksiin kuuluu ilman erillistä korvausta 8 tuntia 6 §:n 3 mom. mukaista muuta työtä.

Jos päätoiminen tuntiopettaja on otettu vähintään lukukauden työajaksi, vastaava velvoite on 4 tuntia.

2 mom.

Päätoiminen tuntiopettaja, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 7 §:n 2 momentissa on todettu.

11 § Sivutoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite) 

2 mom.

Jos sivutoimiselle tuntiopettajalle määrätään 10 §:n 1 mom. mukaistamuuta työtä tai tehtäviä, tuntipalkkio määräytyy 1 momentin mukaisesti.

12 § Matkakustannusten korvaus

Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa alle 16 tuntia viikossa, työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa matkustamisesta aiheutuvat kustannukset.

13 § Virkavapaan tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen

Opettajan palkallisen virkavapaan ajalta ei tehdä vähennystä ylituntien pitämättä jättämisen vuoksi.

14 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom. 

Jos opettajanviran haltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom. 

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai viranhaltijan siirtyessä muuhun virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 05 01 00 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.           

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Soveltamisohje

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta. 

2 mom.           

Opetusvelvollisuus vahvistetaan 6–14 viikkotunnin puitteissa.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja vahvistaa rehtorin opetusvelvollisuuden em. rajojen puitteissa. Opetusvelvollisuutta määrättäessä tulee ottaa huomioon mm. koulun opetuspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä koulun muun henkilökunnan määrä. Jos koulun opetustuntien määrä on yli 6 000 tuntia lukuvuodessa, voidaan opetusvelvollisuus vahvistaa 5 viikkotunniksi.

3 mom.           

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 § Opettajan palkka

1 mom.

Työaika vaihtoehto 1 opettajan (4 05 04 00 4) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

Työaika vaihtoehto 2 opettajan (4 05 04 00 5) peruspalkka ilmenee palkkaliitteestä.

2 mom.

Jos opettajalla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen kelpoisuus tai hän on taiteilija, jolla on asetuksen 986/1998 (siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukainen pedagoginen kelpoisuus, yllä olevan tehtäväkohtainen palkka on 6 % korkeampi.

4 § Opettajan työaika

Vaihtoehto 1

1 mom.           

Opettajan työaika on vuodessa 790 tuntia, josta opetustunteja on 578 tuntia ja muuta työnantajan määräämää työtä 212 tuntia.

Vaihtoehto 2

2 mom.           

Opettajan työaika on vuodessa 1 200 tuntia, joka jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön siten, että opetustunteja on enintään 1 momentin mukainen määrä.

Pöytäkirjamerkintä

Muuhun työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät opettajan toimenkuvaan kuuluvat oppituntiin välittömästi liittymättömät tehtävät.

3 mom.           

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaava osa.

4 mom.           

Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tuntia. 

5 § Kuvataidekoulun johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 1–4 tuntia viikossa alempi kuin muutoin.

6 § Rehtorin ja opettajan vuosisidonnainen lisä

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

7 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

8 § Tuntipalkkiot

1 mom.

Tuntiopettajalle (4 05 07 04 0) maksetaan pidetyltä tunnilta palkkaliitteen mukainen palkkio.

2 mom.

Näyttelyn suunnittelusta ja järjestämisestä maksetaan 1 momentin mukainen palkkio.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Muun tehtävätunnin kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

9 § Vuosilomakorvaus ja lomaraha

1 mom. 

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan koulun työkauden päättyessä tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom. 

Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen.

Soveltamisohje 

Lomakorvaus on 9 % palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

3 mom.

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmääräytymiskuukausi). 

Lomaraha lasketaan seuraavasti:

10 § Sairauspoissaolon ja raskaus-/vanhempainvapaan palkka

1 mom.

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairauspoissaolon ja raskausvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 § ja 7 §:n mukaan. Lisäksi palkalliseen raskausvapaaseen oikeutetulle maksetaan vanhempainvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman koulunsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus raskaus-/vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sairauspoissaoloon määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

11 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

12 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi- ja ajankohta on KVTESin II luvun 18 §:n mukainen.

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen palkka

1 mom.           

Rehtorin (4 06 01 00 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 mom.           

Apulaisrehtorin (4 06 02 00 2) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite)

3 § Suunnittelijaopettajan tehtäväkohtainen palkka ja hinnoittelutunnukset

Tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

4 § Vuosisidonnainen lisä 

Rehtorin, päätoimisen opettajan ja suunnittelijaopettajan vuosi­sidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

5 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa, sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom. 

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom. 

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden ottaen huomioon opiston koon ja muut paikalliset olosuhteet enintään 100 tuntiin.

4 mom. 

Oppilaitoksen, jossa on vähintään 11 000 opetustuntia työvuodessa, apulaisrehtorin työajasta ja vuosilomasta noudatetaan mitä edellä on rehtorin osalta todettu.

Muissa oppilaitoksissa apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

6 § Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä (1.8.2025)

1 mom. 

Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntimäärän työvuodessa:

a) yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opettaja sekä matemaattis-luonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia.

b) muut 580 tuntia.

2 mom. 

Opettajan muu työvelvollisuus on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen vuoksi matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia edellä sanottuun muuhun työvelvollisuuteen.

3 mom. 

Jos opettaja opettaa useita aineita, joiden opetusvelvollisuudet ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.

4 mom. 

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 1 momentissa on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 150 tuntia työvuodessa.

Tarvittaessa opettaja voi opettaa 150 tuntia vuotuista opetustuntimäärää enemmän. Ylimääräisestä opetuksesta sovitaan opettajan kanssa. Ylimääräinen opetus korvataan tuntipalkkiona ja yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 103.

5 mom. 

Opetustunnin pituus on 45 minuuttia. Opetustuntiin kuuluu opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokoukseen.

6 mom. 

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.

Soveltamisohje

Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opistotyön luonteen vuoksi yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaaminen, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

7 mom. 

Jos opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksen ohjaustyö, luetaan siitä työnantajan vahvistama tuntimäärää opetustunteihin siten, että 1,5 tunnin työtä vastaa yksi oppitunti.

8 mom. 

Opettajan työaikaa lyhennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavalla osalla.

7 § Opettajan opetustuntimäärän huojennukset

1 mom. 

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on 6 000–10 999, työnantaja voi huojentaa apulaisrehtorin opetustuntien määrän vähintään 400 tunniksi. Kuitenkin milloin em. opistossa on vähintään neljä opettajanviran haltijaa, apulaisrehtorin opetustuntien määrä voidaan huojentaa vähintään 300 tunniksi.

2 mom. 

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntiensa määrän vähintään 400 tunniksi. Jos osastossa kuitenkin on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

3 mom. 

Työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrän vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii sellaisena oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus. Opistossa tulee olla tällöin vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa.

8 § Iltaopetus

Jos opettaja määrätään opettamaan vähintään puolet opetustunneista kello 16.00 jälkeen, hänelle maksetaan vähintään palkkaliitteestä ilmenevä korvaus.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevän opettajan iltaopetuslisän suuruus on em. palkkaliitteen mukainen, ja osa-aikaisen opettajan ao. lisä on suhteessa täyteen työaikaan. Lisä huomioidaan lomarahaa laskettaessa.

9 § Suunnittelijaopettajan työaika 

1 mom. 

Suunnittelijaopettajan, jonka tehtäviin kuuluu opintokokonaisuuksien/kurssien suunnittelua, koordinointia, hankkeiden hallintaa ja seurantaa (talous- yms. vastuu), sidottu vuotuinen työaika määrätään 1 200 tunniksi. Työaika jakautuu opetukseen ja muuhun työnantajan määräämään työhön työnantajan päätöksen mukaisesti siten, että opetustunteja on 6 §:n 1 momentin mukainen määrä. Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin. Tällöin yksi opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Muun työn määrä (620–670 tuntia) saadaan siten, että 1200 tunnista vähennetään 530 tuntia tai 580 tuntia, riippuen suunnittelijaopettajan opetusvelvollisuudesta. Jos suunnittelijaopettajalle on laskettu painotettu opetusvelvollisuus, muun työn määrä saadaan, kun 1200 tunnista vähennetään painotettu opetusvelvollisuus.

Esimerkki

Opettajan opetustuntimäärä on 530 tuntia ja muun työn osuus on 670 tuntia lukuvuoden aikana.

2 mom. 

Opettajan kanssa voidaan sopia muun työn vaihtamisesta opetustunteihin tai opetustuntien vaihtamisesta muuhun työhön lukuvuodeksi kerrallaan. Tällöin yksi vähennetty opetustunti lisää muuta työtä 1,5 tuntia ja yksi lisätty opetustunti vähentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Opetustunteja voidaan vaihtaa muuhun työhön enintään 280 tuntia. Opettajan sidottu vuotuinen työaika lukuvuoden aikana voi vaihdella sen mukaisesti kuinka paljon opettaja opettaa.

Esimerkki

Opettajan opetusvelvollisuus on 530 tuntia ja hän opettaa vain 400 tuntia. Opettajan muun työn osuus lasketaan seuraavasti: 530 – 400 = 130 eli opettaja opettaa 130 tuntia vähemmän kuin hänen opetusvelvollisuutensa on. Tällöin muun työn osuudeksi jää 865 tuntia lukuvuoden aikana (670 + 130 x 1,5 = 865). Opettajan vuotuinen sidottu työaika lukuvuoden aikana on 1 265 tuntia.

Soveltamisohje

Omien oppituntien valmistelu ja jälkikäteistyöt tehdään opetustyöajan ja työnantajan muun määräämän työajan (eli sidotun työajan) ulkopuolisena aikana.

3 mom.

Työnantaja ja 6 §:n mukaista työaikaa noudattava opettaja voivat sopia tämän pykälän 1 momentin mukaiseen työaikaan siirtymisestä siten, että siirtyminen tapahtuu elokuun 1. päivästä lukien.

10 § Suunnittelijaopettajan opetustuntimäärästä poikkeaminen 

Työnantaja sekä opettaja ja/tai häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä sopia toistaiseksi tai määräajaksi, että suunnittelijaopettajan edellä 4 §:n mukaiset vuosisidonnaisen lisän prosentit ovat samat kuin päätoimisen opettajan.

11 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan KVTES:n I luvun 6 §:n määräyksiä.

12 § Tehtävät

1 mom.           

Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.           

Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 13 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3–4 mom.  Poistettu

13 § Tuntipalkkiot 

1 mom.           

Tuntiopettajalle (4 06 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.           

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Tuntiopettajalle, jonka osaamisperusteiselle kurssille osallistuu opintopisteitä suorittava opiskelija/opiskelijoita (opintopistekurssi), maksetaan opetustunnilta 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 6 §:n 7 momentissa.

3 mom.           

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

14 § Määrävuosikorotus

1 mom.           

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on 5 vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 4 % korkeampi tuntipalkkio.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on 7 vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansalaisopistossa, maksetaan 4 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

2 mom.           

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

3 mom.

Määrävuosikorotuksen vaikutus tuntipalkkaan lasketaan tuntipalkkiosta ja aiempien määrävuosikorotusten summasta.

Soveltamisohje

Määrävuosikorotuksen vaikutus tuntipalkkaan lasketaan kertomalla tuntipalkkio määrävuosikorotuksen prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkasta. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

15 § Vuosilomakorvaus

1 mom.           

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.           

Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen.

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

16 § Lomaraha

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmääräytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti:

17 § Sairauspoissaolon ja raskaus-/ vanhempainvapaan palkka

1 mom.           

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairauspoissaolon ja raskausvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 § ja 7 §:n mukaan. Lisäksi palkalliseen raskausvapaaseen oikeutetulle maksetaan vanhempainvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.           

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus raskaus- /vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sairauspoissaoloon määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

18 §  Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

19 § Matkakustannusten korvaukset

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

Tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kaksikymmentä kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.

20 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

21 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.           

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.           

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

1 § Rehtorin tehtäväkohtainen palkka

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkka-asteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

2 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 1 (ks. palkkaliite)

(voimassa 31.7.2022 asti)

3 § Opettajan työaika vaihtoehdossa 1

(voimassa 31.7.2022 asti)

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja peruspalkka työaikavaihtoehdossa 2 (ks. palkkaliite) 

5 § Vuosisidonnainen lisä 

Rehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 12–18 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

6 § Rehtorin työaika ja vuosiloma

1 mom.           

Rehtorin työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Pöytäkirjamerkintä

Rehtorin tehtävät ovat osittain sellaisia, että niiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.           

Työnantaja päättää rehtorin opetusvelvollisuuden työvuosittain paikallisesti ottaen huomioon opiston koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 325 tunniksi.

3 mom.           

Rehtorin vuosiloma määräytyy osion A 33 § 1 momentin mukaan.

7 § Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa 2

1 mom.           

Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Kokonaistyöaika jakaantuu opetukseen ja muuhun työhön.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajan tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Työmäärä vaihtelee työvuoden eri aikoina. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyöajasta.

2 mom.           

Opettajan vuosiloma määräytyy osion A 33 §:n 1 momentin määräysten mukaan.

3 mom.           

Opettajan opetusvelvollisuus työvuodessa on seuraava:

4 mom.           

Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä vaatii, opettajan opetusvelvollisuus voidaan määrätä edellä mainittua suuremmaksi tai pienemmäksi. Opetusvelvollisuutta ei kuitenkaan tule alentaa alle 90 %:iin opetusvelvollisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä

Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus on 45 minuuttia.

5 mom.           

Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitava opettajalle saadaan lukea opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista ammatinvalinnan ohjaukseen osallistuvaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.

8 § Työsuhteen alkaminen

Työsuhteen alkamisessa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) I luvun 6 §:n määräyksiä.

9 § Tehtävät

1 mom.           

Tuntiopettaja otetaan työsopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen työsopimuksen mukaisiin opettajankokouksiin.

Soveltamisohje

Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

2 mom.           

Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen tekemään myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio em. tehtävistä määräytyy 10 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

3–4 mom. 

Poistettu 1.8.2020

10 § Tuntipalkkiot

1 mom.           

Tuntiopettajalle (4 07 07 03 3) maksetaan pidetyltä opetustunnilta palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio.

2 mom.           

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut 35 opintoviikon tai vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, maksetaan 10 % ja pelkästään aikuiskasvatuksen perusopinnot suorittaneelle 5 % korkeampi tuntipalkkio kuin mitä asianomaiselle tuntiopettajalle muutoin maksetaan.

Soveltamisohje

Tuntiopettajaan sovelletaan etäopetuksen ohjaustyöstä mitä opettajan osalta on todettu 3 §:n 6 momentissa.

3 mom.           

Luentopalkkioista sovitaan erikseen paikallisesti.

11 § Määrävuosikorotus

1 mom.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on kolme vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansanopistossa, maksetaan 6 % korkeampi tuntipalkkio.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on 5 vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansanopistossa, maksetaan 4 % korkeampi tuntipalkkio.

Vähintään keskimäärin 16 viikkotuntia opettavalle tuntiopettajalle, joka on 7 vuotta opettanut vähintään keskimäärin 16 tuntia viikossa joko omassa tai jossain muussa kansanopistossa, maksetaan 4 % korkeampi tuntipalkkio.

Soveltamisohje

Opetustuntimäärää laskettaessa otetaan huomioon vain yhden kansalaisopiston tunnit. Määrävuosikorotuksen maksaminen edellyttää lisäksi, että opettaja opettaa asianomaisessa kansalais- tai kansanopistossa keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia. Jakajana käytetään työviikkojen määrää.

2 mom.

Määrävuosikorotuksen hakemiseen ja vanhenemiseen sovelletaan mitä A osion 17 §:ssä on määrätty.

3 mom.

Määrävuosikorotuksen vaikutus tuntipalkkaan lasketaan tuntipalkkiosta ja aiempien määrävuosikorotusten summasta.

Soveltamisohje

Määrävuosikorotuksen vaikutus tuntipalkkaan lasketaan kertomalla tuntipalkkio määrävuosikorotuksen prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkasta. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.

12 § Vuosilomakorvaus

1 mom.           

Tuntiopettajan oikeus (vuosilomaan, lomapalkkaan ja) lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) säännösten perusteella. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

2 mom.           

Jos tuntiopettaja saa samanaikaisesti vuosilomaa, lomakorvausta tai lomarahaa saman työnantajan muun palvelussuhteen perusteella, hänellä ei ole oikeutta tässä pykälässä tarkoitettuun lomakorvaukseen.

13 § Lomaraha

Tuntiopettaja ansaitsee lomarahaa sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäivää, jos hän kuuluu 14 työssäolopäivän ansaintasäännön piiriin, tai 35 työtuntia, jos hän kuuluu 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin (täysi lomanmääräytymiskuukausi). Lomaraha lasketaan seuraavasti:

Soveltamisohje

Lomakorvaus on 9 % koko palvelussuhteen kestoajalta maksetuista työssäoloajan palkoista (11,5 %, jos työsuhde on jatkunut ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä keskeytyksettä vähintään yhden vuoden).

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomakorvauksesta laskelman.

14 § Sairauspoissaolon ja raskaus-/vanhempainvapaan palkka

1 mom.           

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan sairauspoissaolon ja raskausvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 2 § ja 7 §:n mukaan. Lisäksi palkalliseen raskausvapaaseen oikeutetulle maksetaan vanhempainvapaan palkkaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan.

Soveltamisohje

Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jos hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

2 mom.           

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus raskaus-/vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sairauslomaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

15 § Tilapäinen hoitovapaa

Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalla tuntiopettajalla on oikeus saada palkallista työvapaata (tilapäistä hoitovapaata) hänen äkillisesti sairastuneen lapsensa hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi siten kuin KVTES:n V luvun 9 §:ssä mainitaan.

16 § Matkakustannusten korvaukset 

Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy KVTES:n ao. määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

Tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kaksikymmentä kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.

17 § Palkanmaksu

Tuntiopettajan palkanmaksukausi ja -ajankohta on KVTES:n II luvun 18 §:n mukainen.

18 § Siirtymäsäännös 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirretylle opettajalle

1 mom.           

Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 oli suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettu uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostui henkilökohtainen palkanlisä.

2 mom.           

Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai henkilön siirtyessä muuhun toimeen/virkaan.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkanmuutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaisia lisiä.

OVTES osion G 1.2.2025 voimaan tulleita tasopalkkamääräyksiä sovelletaan aikaisintaan 1.2.2025 lukien ja viimeistään 1.10.2025 lukien, riippuen milloin kunnassa/kuntayhtymässä otetaan tasopalkkajärjestelmä käyttöön.

Tätä ennen sovelletaan OVTES 2022–2025 osio G:n palkkausmääräyksiä ja varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön noudatettavia KVTES 2022–2025 palkkausluvun määräyksiä, jotka tulivat voimaan 1.5.2022.

1 § Soveltamisala

1 mom.    

Tätä osiota sovelletaan kelpoisuusvaatimukset täyttävään päiväkotien ja sairaaloiden sekä 1.6.2021 voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaisen kerhotoiminnan varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä toimivaan opetushenkilöstöön.

Soveltamisohje

Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 § tai 31 §:n mukaisen kelpoisuuden omaavaa henkilöä.

Kelpoisuusvaatimukset täyttävillä tarkoitetaan myös varhaiskasvatuslain 75 §:n siirtymäsäännösten mukaista kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuslain 26 §:n, 30 §:n ja 31 §:n mukaisissa tehtävissä.

Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopettajan tehtävässä toimivan kelpoisuusvaatimuksen täyttää asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998 7 §:n mukaisen kelpoisuus.

2 mom.     

Tämän osion lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön noudatetaan OVTES:n osion A seuraavia määräyksiä:

I soveltamisala ja työrauha

1 § Soveltamisala 1, 2 ja 4 momentit
4 § Työrauha

III Työaikamuodot

31 § Työaikamuodot

3 mom.    

Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstöön sovelletaan lisäksi seuraavia kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkausluvun määräyksiä:

I luku Yleinen osa

2 § (sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin), 4 § (paikallinen sopiminen), 5 § (työnantajan yleiset oikeudet), 6 § (työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen, 7 § (virantoimitus), 8 § (palvelussuhteen jatkuminen keskeytymättä), 9 § (lääkärintodistuksen esittäminen), 10 § (työntekijän tehtävät).

II luku Palkkaus

1 § (viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan), 3 § 4 mom. (luontoisedut), 4 § (osa-aikaisen palkka), 9 § 1 mom. (palkkaryhmien ulkopuoliset tehtävät), 13 § (henkilökohtainen lisä), 15 § (tulospalkkio), 16 § (kertapalkkio), 17 § (rekrytointilisä), 18 § (kielilisä), 20 § (palkanmaksu), 21 § (palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta), 22 § (saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä), 23 § (palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta)

III luku Työaika (soveltuvin osin)

IV luku Vuosiloma

V luku Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat

VI luku Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset

VII Luottamusmiehet

VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen

IX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun korvaus

Liite 16 Matkakustannusten korvaukset

2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä

Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä on kuvattu lyhyesti alla olevassa luettelossa. Varsinainen sopimusmääräys löytyy asianomaisista pykälistä, joihin luettelossa viitataan.

Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmä perustuu tasopalkkaan ja tasolisään, kelpoisuuslisään, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään, ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalkkiota sekä muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. Katso 5 §.

Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Katso KVTES II luku 4 §.

Varsinainen palkka

Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tasopalkka, tasolisä, kelpoisuuslisä, henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. Katso 4 §.

Palkkaryhmä

Tehtävä sijoitetaan soveltuvaan palkkaryhmään ja siinä osaamisen ja vastuun perusteella määriteltävään osaamisen ja vastuun (OSVA) tasoon (esim. 4500044A1). Jos soveltuvaa palkkaryhmää ei ole, tehtävä on palkkaryhmän ulkopuolinen. Katso 6 § sekä 7 §.

Tasopalkka

Tasopalkan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävän edellyttämä osaaminen ja vastuu (OSVA). Katso 7 §.

Soveltamisohje

Tasopalkka on osa varsinaista palkkaa. Katso 4 §.

Työkokemuslisä lasketaan tasopalkan ja tasolisän yhteismäärästä. Katso 13 §.

Osaaminen ja vastuu (OSVA)

Tasopalkka määritellään tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Osana kokonaisuutta arvioidaan myös tehtävän edellyttämän itsenäisen harkinnan taso. Osaaminen ja vastuu kuvaa tehtävän edellyttämiä tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia sekä erilaisia esim. yksilö-, johto- tai esihenkilövastuita. Jokaiseen palkkaryhmään on tehty osaamisen ja vastuun tasokriteerejä. Katso 7 §.

Tasolisä

Tasopalkan lisäksi voidaan maksaa euromääräistä tasolisää. Tasolisää on mahdollista käyttää sekä palkkaryhmien mukaisissa tehtävissä että palkkaryhmien ulkopuolisissa tehtävissä.

Tasolisään oikeuttavat tehtävät tai vastuut on määritelty valtakunnallisesti OVTES osiossa G ja paikallisessa palkkausjärjestelmässä. Katso 9–10 §.

Osaamisen ja vastuun valtakunnalliset tasokriteerit

Valtakunnallisilla tasokriteereillä kuvataan palkkaryhmän eri tasojen keskeisimpiä erottelevia tekijöitä. Valtakunnalliset tasokriteerit ovat velvoittavia. Katso 9 §.

Mahdolliset osaamisen ja vastuun paikalliset tasokriteerit

Paikallisesti voidaan määritellä valtakunnallisten tasokriteerien lisäksi paikallisia tasokriteereitä. Katso 10 §.

Paikallinen tasokuvaus

Paikallisesta tasokuvauksesta käy ilmi, miten palkkaryhmän tehtävät on sijoitettu osaamisen ja vastuun tasoille. Paikallisessa tasokuvauksessa huomioidaan valtakunnalliset tasokriteerit ja mahdolliset paikalliset tasokriteerit. Katso 7 §.

Tehtävänkuva

Tehtävänkuva ilmaisee tehtävän keskeiset tehtäväkokonaisuudet.

Tehtävänkuvaa ei välttämättä tarvita, mikäli paikallinen tasokuvaus on tarpeeksi yksityiskohtainen. Tehtävänkuvan merkitys korostuu palkkaryhmän ulkopuolisissa tehtävissä. Katso 7 §.

Kelpoisuuslisä

Kelpoisuuslisän maksamisen perustuu työnantajan käytössä olevaan pedagogisen koulutuksen tuomaan ammattitaitoon, josta on hyötyä päiväkodin pedagogisessa toiminnassa. Katso 11 §.

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammattihallinta, työssä suoriutuminen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. Katso KVTES II luku 13 §.

Työsuorituksen arviointi (TSA)

Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti työsuorituksen arviointiin. Katso KVTES II luku 13 §.

Työkokemuslisä

Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan. Katso 13 §.

Tulospalkkio

Tulospalkkio perustuu kuntapalvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen. Katso KVTES II luku 15 §.

Kertapalkkio

Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voidaan maksaa myös muusta erityisestä syystä. Katso KVTES II luku 16 §.

Päiväpalkka

Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päivien lukumäärällä. Katso KVTES II luku 21 §.

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain KVTESin palkkausluvun 21 §:n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan työaikamuodon mukaisella tuntipalkkajakajalla.

Työaikakorvausten laskennassa tarvitaan tuntipalkkakäsitettä. Katso KVTES II luku 21 §.

3 § Palkkaryhmän A-tason alittaminen

Sovellettava palkkaryhmän osaamisen ja vastuun taso määritellään tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella.

Jos viranhaltijan / työntekijän tehtävää on kelpoisuuden puuttumisen vuoksi rajoitettu 450042 mukaisen A-tason paikallisesta tasopalkasta voidaan tehdä enintään 4 % alennus, palkan on oltava kuitenkin vähintään 45004200:n valtakunnallisen tasopalkan mukainen.

Soveltamisohje

Normaalitason (A) alle menevä tasopalkka edellyttää objektiivisia perusteluita.

Palkkaryhmän A-tason alla olevat tasopalkat merkitään palkkaryhmätunnuksella, jonka loppuosa on ”00” eli esim. 45004200

4 § Varsinainen palkka

Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:

1. tasopalkka ja tasolisä tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
2. kelpoisuuslisä
3. henkilökohtainen lisä
4. työkokemuslisä ja määrävuosilisä
5. syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
6. kielilisä
7. rekrytointilisä
8. luottamusmieskorvaus ja
9. työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Soveltamisohje

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.

Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä

31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei KVTESin II luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n määräysten mukaisesti.

5 § Palkkausjärjestelmä   

Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikuttaa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on

1. tehtävät ja niiden edellyttämä osaamisen ja vastuun taso (tasopalkkajärjestelmän tasopalkka ja tasolisä)
2. pedagogisen koulutuksen tuoma ammattitaito (kelpoisuuslisä)
3. ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)
4. palvelusaika (työkokemuslisä)
5. tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)

Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.

Soveltamisohje

Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Tasopalkkajärjestelmä on velvoittava. Katso tarkemmin 6-10 § sekä KVTES II luvun 9 §. Palkkausjärjestelmän toimivuutta on tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Työnantajan muutostilanteet

Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle luodaan oma palkkausjärjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät.

Uusi palkkausjärjestelmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.

Tasopalkkajärjestelmän päivittäminen työnantajan muutostilanteissa

Entisten tasopalkkajärjestelmien mukaiset tasopalkat ja tasolisät yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan päivitetyn tasopalkkajärjestelmän mukaisiin tasopalkkoihin ja tasolisiin. Tasopalkkajärjestelmän päivittämisellä tarkoitetaan erityisesti paikallisten tasokriteerien ja paikallisten tasokuvausten sekä tasolisien päivittämistä.

Yhteensovittaminen aloitetaan tasopalkoista ja tasolisistä. Uusi palkkataso määräytyy päivitetyn tasopalkkajärjestelmän paikallisesti määritellyn palkkatason mukaisesti. Jos tasopalkka ja tasolisät ovat alempia kuin päivitetty tasopalkkajärjestelmä edellyttää, tarkoituksena on nostaa tasopalkat ja tasolisät asteittain päivitetyn tasopalkkajärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Päivitetyn tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta ja tasopalkkojen ja tasolisien yhteensovittamisesta päivitettyyn tasopalkkajärjestelmään on laadittava suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

Jos vanha tasopalkka tai tasolisä ylittää päivitetyn tasopalkkajärjestelmän mukaisen vastaavan palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, säilyy tasopalkka tai tasolisä ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Tasopalkkajärjestelmien erilaisuudesta johtuva palkkaero supistuu uuden tasopalkkajärjestelmän tasopalkan tai tasolisän noustessa. Palkkaero ja sen peruste (kuntarakennelain tai liikkeen luovutusta koskevat pakottavat säännökset) on syytä dokumentoida. Tavoitteena on samassa palkkaryhmässä samalla osaamisen ja vastuun tasolla olevissa tehtävissä sama tasopalkka.

Henkilökohtainen lisä

Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on olennainen tehtävänmuutos ja tehtävien uudelleenjärjestely tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.

Neuvotteluista

Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Neuvottelujen toteuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.

6 § Palkkaryhmä

1 mom.

Palkkaryhmä määräytyy viranhaltijan/työntekijän tehtävien ja palkkaryhmässä sekä näissä määräyksissä mainittujen muiden edellytysten perusteella. Palkkaryhmien ulkopuolisten palkan määräytymisestä ks. KVTES II luku 9 §.

2 mom. 
Palkkaryhmän määrittäminen

Työnantaja määrittää tehtävään soveltuvan palkkaryhmän. Palkkaryhmä valitaan palkkaryhmän kuvauksen perusteella. Palkkaryhmän kuvauksessa määritellään päätehtävä.

Soveltamisohje

Sovellettava palkkaryhmä (esim. (450030) määräytyy viranhaltijan/työntekijän tehtävien perusteella.

Palkkaryhmän aiempi nimitys (OVTES 2022–2025, Osio G) on palkkahinnoittelukohta.

Päätehtävä tarkoittaa tehtävää, jota työntekijä/viranhaltija tosiasiallisesti pääasiassa tekee. Tämä käy yleensä ilmi tehtävänkuvasta tai paikallisesta tasokuvauksesta.

3 mom. 
Sovellettavan palkkaryhmän määräytyminen tehtävämuutoksessa

Viranhaltijan/työntekijän tehtävien tai ammattiaseman (esim. siirtyminen esihenkilöksi) muuttuessa työnantaja tarkistaa sovellettavan palkkaryhmän ja/tai sovellettavan osaamisen ja vastuun tason ao. palkkaryhmässä.

Soveltamisohje

Asiasta tarkemmin ks. 8 § Tehtävämuutoksen vaikutus tasopalkkaan.

7 § Tason ja tasopalkan määräytyminen

1 mom. 
Osaamisen ja vastuun määritelmät ja tasot

Viranhaltijan/työntekijän tehtävät ja tehtävien edellyttämä osaaminen ja vastuu (OSVA) ratkaisevat tason määräytymiseen.

Osaamisella tarkoitetaan palkkaryhmässä olevan tehtävän edellyttämää

• koulutusta
• työuralla hankittuja keskeisiä tietoja ja -taitoja
• lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta
• uuden tiedon hankkimista ja/tai
• erityisosaamista.

Vastuulla tarkoitetaan

• vastuuta aineellista arvoista,
• vastuuta aineettomista arvoista ja tiedoista
• vastuuta yksilöstä, ihmisestä, asiakkaista tai asiakasryhmistä
• suunnittelu-, kehitys- ja tulosvastuuta
• työnjohto- tai esihenkilövastuuta tai
• esittelijä-/valmisteluvastuuta päättävissä elimissä

Osaamisen ja vastuun tasot ovat:

• taso A: tehtävät ovat normaalin osaamisen ja vastuun tasolla
• taso B: tehtävät ovat korkeammalla osaamisen ja vastuun tasolla kuin A:ssa
• taso C: tehtävät ovat korkeammalla osaamisen ja vastuun tasolla kuin B:ssa

2 mom. 
Sovellettavan osaamisen ja vastuun tason valinta

Sovellettava taso määritellään tehtävässä edellytetyn osaamisen ja vastuun perusteella. Osana kokonaisuutta arvioidaan myös tehtävän edellyttämä itsenäisen harkinnan taso.

Osaamisen ja vastuun tasot on kuvattu palkkaryhmittäin. A- tason edellyttämä osaamisen ja vastuun taso tarkoittaa, että tehtävässä täyttyy edellytetty osaamisen ja vastuun normaali vaatimus.

Arvioitaessa soveltuvaa osaamisen ja vastuun tasoa huomioidaan, että B- ja C-tasoilla edellytetään enenevästi

• tietyn tehtäväalueen syvempää hallintaa,
• laajan tehtäväalueen hallintaa,
• useiden eri tehtäväalueiden hallintaa,
• monien asioiden yhtäaikaista hallintaa tai
• toisistaan poikkeavien tietojen tai taitojen hallintaa.

B- ja C- tasoilla työkokemuksella, työssä hankituilla lisätiedoilla ja taidoilla on suurempi merkitys kuin A- tasolla. Ammatinhallinta voi edellyttää uuden tiedon hankkimista. Itsenäisen harkinnan taso voi olla tehtävässä suurempi kuin A-tasolla. B- ja C-tasoilla voidaan tarvita jatko- ja täydennyskoulutuksia tehtävän menestyksekkääseen hallintaan.

Soveltamisohje

 Valtakunnalliset tasokriteerit on laadittu osaamisen ja vastuun määritelmät huomioiden. Määritelmät otetaan huomioon mahdollisia paikallisia tasokuvauksia tehdessä. Osaamisen ja vastuun määritelmät on hyvä huomioida myös palkkaryhmän ulkopuolisia tehtäviä ryhmiteltäessä.

Paikallisesti voidaan sopia palkkaryhmiin C-tason yläpuolisia tasoja (esim. D, E) jos sopimiselle on osaamisen ja vastuun määrittelemiseen liittyvä perusteltu syy. Katso KVTES I luku 4 §.

3 mom. 
Osaamisen ja vastuun tasokriteerit, paikalliset tasokuvaukset ja tehtävänkuvat

Valtakunnallisilla tasokriteereillä kuvataan palkkaryhmän eri tasojen keskeisimpiä erottelevia tekijöitä.

Valtakunnalliset tasokriteerit ovat velvoittavia. Paikallisesti voidaan määritellä lisää tasokriteerejä. Mahdolliset paikalliset tasokuvaukset täydentävät tasokriteerejä.

Palkkaryhmän valtakunnalliset tasokriteerit, mahdolliset paikalliset tasokriteerit ja paikallinen tasokuvaus määrittelevät tehtävän oikean osaamisen ja vastuun tason.

Paikallisesta tasokuvauksesta käy ilmi, miten palkkaryhmän tehtävät on sijoitettu osaamisen ja vastuun tasoille. Paikallisessa tasokuvauksessa huomioidaan valtakunnalliset tasokriteerit ja mahdolliset paikalliset tasokriteerit.

Tehtävänkuva sisältää tehtävän keskeiset tehtäväkokonaisuudet. Tehtävänkuvaa ei tarvita, mikäli paikallinen tasokuvaus ao. palkkaryhmän tehtävistä on tarpeeksi yksityiskohtainen ja keskeiset tehtäväkokonaisuudet käyvät niistä ilmi.

Soveltamisohje

Mahdollisilla paikallisilla tasokriteereillä ei voi muuttaa valtakunnallisten tasokriteerien tarkoitusta (vähimmäisvaatimus).

Ryhmätehtävänkuvia käytetään tehtävissä, joissa se on mahdollista.

Ryhmätehtävänkuvassa kuvataan A-tason keskeiset tehtäväkokonaisuudet ja ne erottelevat tekijät, joiden perusteella tehtävä on B- tai C-tasolla.

Tehtävänkuvien pitää olla yhteismitallisia, jotta tehtävän sijoittaminen palkkaryhmän oikealle osaamisen ja vastuun tasolle on perusteltavissa. Tehtävänkuva tehdään ja ylläpidetään palkkauksen määrittelyn vuoksi.

Paikalliset tasokuvaukset ja/tai tehtävänkuvat tulee pitää ajantasaisena.

Tehtävänkuvan merkitys korostuu palkkaryhmän ulkopuolisissa tehtävissä.

4 mom. 
Työnantajan tekemä arviointi tason valinnasta

Tehtävän sijoittaminen oikealle osaamisen ja vastuun tasolle tehdään työnantajan arvioinnin perusteella 3 momentissa mainituin perustein.

Työnantajan on tasopalkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien edellyttämä osaaminen ja vastuu otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.

Arvioinnin kohteena ovat samaan palkkaryhmään kuuluvat tehtävät ja näiden keskinäinen vertailu. Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti.

Arviointi voidaan suorittaa laajemmin, esim. eri palkkaryhmien välillä, mikäli se on tarkoituksenmukaista.

Soveltamisohje

Palkkaryhmien tilanne vaihtelee. Vaikka palkkaryhmässä on samalla tasolla osaamisen ja vastuun näkökulmasta erilaisia tehtäviä, osaamisen ja vastuun taso voi olla suunnilleen sama. Saman palkkaryhmän samalla tasolla olevien tasopalkka on samansuuruinen. Se että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien osaaminen ja vastuu eivät eroa toisistaan, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti A-tasoa.

5 mom. 
Tasopalkan määräytyminen

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähintään asianomaisen palkkaryhmän osaamisen ja vastuun tason mukainen tasopalkka.

Viranhaltijan/työntekijän tasopalkan määräytymisen perusteena on ensisijaisesti tehtävässä vaadittu osaaminen ja vastuu. Paikallinen tasopalkka on aina vähintään valtakunnallisen palkkaryhmän tasopalkan suuruinen.

Palkkaryhmän eri tasot (A, B, C) määräytyvät siihen liittyvän osaamisen ja vastuun (OSVA) perusteella. Palkkaryhmissä on määritelty tasokriteerit. Yhden tasokriteerin täyttyminen nostaa tehtävän tasolta A vähintään seuraavalle tasolle B. Tasokriteerille C siirrytään tasokriteerien täyttyessä paikallisten tasokuvausten perusteella.

Soveltamisohje

Valtakunnallisia tasokriteereitä voidaan täydentää paikallisilla tasokuvauksilla. Tämä korostuu erityisesti eroteltaessa B-tason tehtäviä C-tason tehtävistä.

Mahdollinen paikallinen tasokriteeri toimii samalla tavalla kuin valtakunnallinen tasokriteeri.

6 mom. 
Johto- ja esihenkilötehtävät

Esihenkilöiden ja johdettavien tasopalkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden.

Esihenkilöasemassa olevan tasopalkan pitää pääsääntöisesti olla korkeampi kuin hänen johdettavansa, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.

7 mom. 
Tasopalkasta päättäminen

Työnantaja päättää sovellettavasta osaamisen ja vastuun tasosta (A-C) ja sen mukaisesta tasopalkasta. Samaan palkkaryhmään samaan osaamisen ja vastuun tasoon kuuluvien tasopalkan tulee olla samansuuruinen. Saman palkkaryhmän eri osaamisen ja vastuun tasojen tasopalkkojen välillä tulee olla tarkoituksenmukainen välys, joka huomioi osaamisen ja vastuun lisääntymisen.

Soveltamisohje

Tasopalkan paikalliseen euromääräiseen määrään vaikuttavat tässä pykälässä todetun lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso, työvoiman saatavuustilanne sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Siirryttäessä tasopalkkajärjestelmään noudatetaan kohtuullista siirtymäaikaa. Siirtymäaikana momentin mukainen tilanne on vasta muodostumassa. Ks. tarkemmin Virka- ja työehtosopimus KVTES palkkausluvun ja palkkahinnoitteluliitteiden muutoksista (tasopalkkajärjestelmä) (KT:n yleiskirje 3/2025).

Esimerkki palkkaryhmästä paikallisella tasolla

Esimerkki tunnuksen käytöstä:

4501044A1

OVTESin osio G = 45
Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen maisteri = 1044
Osaamisen ja vastuun taso = A1

Palkkaryhmien tasoista käytetään tasotunnuksia: A, B ja C.

Palkkatietojärjestelmään tasot merkitään kuitenkin tunnuksilla A1, B1 ja C1. Mikäli paikallisesti sovelletaan C-tason yläpuolista tasoja, ne merkitään tunnuksella D, E jne. (palkkatietojärjestelmään tasot merkitään kuitenkin D1, E1).

Paikallisesta sopimisesta, ks. KVTES I luvun 4 §.

8 § Tehtävämuutoksen vaikutus tasopalkkaan (voimaan 1.8.2025)

1 mom. 

Jos tehtävät muuttuvat vähintään kahden viikon ajaksi tehtävämuutosten tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, työnantajan tulee tarkistaa täyttääkö tehtävä seuraavien osaamisen ja vastuun tasojen tasokriteerit. Jos tasokriteerit täyttyvät, tarkistetaan tasopalkka muuttuneen tehtävän mukaiseksi.

Jos tehtävät muuttuvat vähintään kahden viikon ajaksi toiseen tehtävään/virkaan siirtymisen vuoksi, työnantajan tulee tarkistaa mihin palkkaryhmään ja mille osaamisen ja vastuun tasolle tehtävä sijoittuu. Tasopalkka tarkistetaan uuden tehtävän mukaisesti.

Mikäli olennaisissa tehtävämuutostilanteissa käy ilmi, ettei paikallisesti sovellettu tasopalkkajärjestelmä tunnista ko. lisätehtäviä/vastuita tai muutoksia osaamisessa ja vastuussa, järjestelmää on tarpeen päivittää viipymättä esimerkiksi ko. palkkaryhmän tasokriteerien osalta. Päivittämisen perusteella tasopalkkoja tarkistetaan.

Määräys ei koske 8–9 §:ssä tarkoitettuja tasolisään oikeuttavia tilanteita.

Tasopalkan muutosajankohdat ovat seuraavat:

1. Tasopalkka korottuu tehtävän muutosajankohdasta, kun sovellettava osaamisen ja vastuun taso nousee
2. Tasopalkka alentuu kahdeksan viikon kuluttua tehtävän muutosajankohdasta, kun sovellettava osaamisen ja vastuun taso laskee 
3. Tasopalkka alentuu tehtävän muutosajankohdasta, jos sovellettava osaamisen ja vastuun taso laskee työntekijän hakeutuessa alemman palkkaryhmän tai tason työhön tai. ko. työtä tarjotaan lomautuksen sijaan tai ko. työtä tarjotaan työntekijän omasta pyynnöstä 
4. siirrytään toiseen virkaan.

2 mom.

Vuosilomasijaisuuksissa tasopalkkaa ei alenneta ja tasopalkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.) 

Viranhaltijoiden/työntekijöiden tehtävissä tapahtuneiden muutosten vaikutus palkkaan tarkistetaan muutostilanteessa. Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.

Uusi tehtävä voi olla toisessa palkkaryhmässä tai saman palkkaryhmän toisella osaamisen ja vastuun tasolla. Valtakunnalliset tasokriteerit, mahdolliset paikalliset tasokriteerit ja tasokuvaukset määrittelevät, milloin osaaminen ja vastuu tehtävässä on muuttunut niin, että edellytykset toiselle tasolle siirtymiselle ovat olemassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siirrossa toiseen virkaan tai tehtävään. 

Tehtävien muutos voi tapahtua myös vähitellen pidemmän ajan kuluessa. Muutokset tehtävissä voivat olla määrällistä ja/tai laadullisia.  Tehtäviä ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia on hyvä tarkastella vuosittain esim. kehityskeskustelussa. 

Tehtävään sovellettavan palkkaryhmän tai osaamisen ja vastuun tason muuttuessa tasopalkka määritellään uuden sovellettavan palkkaryhmän tai osaamisen ja vastuun tason mukaiseksi. Osaamisen ja vastuun taso voi nousta, laskea tai pysyä ennallaan. Sovellettavaa tasopalkkaa ei voi muuttaa, jos tehtävässä ei tapahdu muutoksia.

Tasopalkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tasopalkan tasoa määriteltäessä (esim. esihenkilöiden varahenkilöiden osalta tasoa korottavana tekijänä). Ko. tilanne ilmenee esimerkiksi tehtävänkuvasta. Lähtökohtaisesti pitkässä esihenkilön sijaistamisessa palkkaryhmä muuttuu.

Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa.  Lomautustilanteessa tarjotusta työstä maksetaan ko. työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.

3 mom.

Tasokriteerien, jotka perustuvat varhaiskasvatuksen palkkaryhmissä lapsiryhmän rakenteen arviointiin, tai henkilöstön määrään, toteutuminen tarkastellaan määräajoin. Tällaisia tasokriteereitä ovat:

• Päiväkodin johtajalla ja varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajalla henkilöstön määrä
• Tehtävässä edellytetään laajempaa osaamista lasten tehostetun tuen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi
• Ryhmässä korostunut kulttuurinen moninaisuus ja monikielisten lasten määrä.

Tällaisia tasokriteereitä on esimerkiksi palkkaryhmissä:

• Päiväkodin johtaja (450020)
• Varhaiskasvatusyksiön apulaisjohtaja (450030)
• Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (451042, 450042)
• Varhaiskasvatuksen opettaja (451044, 450044)

Tasokriteerien tarkastelu tehdään kerran tai kaksi kertaa vuodessa, jollei paikallisesti toisin sovita. Menettely poikkeaa OVTES osion G 8 §:n 1 momentista.

Paikallisesti sovitaan tarkastelukuukausi/-kuukaudet.

Paikallisesti sovittujen tasokriteerien toteutumisen tarkastelu tehdään ensimmäisen kerran viimeistään syyskuussa 2025 (tällöin tarkastelupäivä on esimerkiksi tiistaina 16.9.2025). Jos tasokriteeri toteutuu, se vaikuttaa ko. palkkaryhmässä osaamisen ja vastuun tasoon tarkastelukuukautta seuraavan täyden kuukauden alusta eli tässä tapauksessa viimeistään 1.10.2025 alkaen. Tasokriteerin tarkastelu on tällöin voimassa 1.10.2025 alkaen siihen ajankohtaan saakka, jolloin tarkastelussa tasokriteerin edellytyksen todetaan poistuneen. Mikäli palkansaajan kohdalla tasokriteeri ei ole enää voimassa tarkastelukuukauden jälkeen, niin tasopalkka voi alentua aikaisintaan 8 viikon kuluttua tarkastelukuukauden päättymisestä lukien.

Esimerkki: Tarkasteluväliksi on valittu 6 kuukautta (kaksi kertaa vuodessa)

Tarkastelukuukausi on syyskuu 2026 (tällöin tarkastelupäivä on esimerkiksi keskiviikko 16.9.2026). Tarkasteluväliksi on valittu 6 kuukautta. Mahdolliset tason muutokset tulevat voimaan 1.10.2026 lukien.

Tasopalkka muuttuu:

• jos tasopalkka korottuu, niin muutos astuu voimaan heti 1.10.2026 lukien ja
• jos tasopalkka alentuu, niin muutos astuu voimaan 8 viikon kuluttua voimaantulopäivästä (1.10.2026) lukien.

Seuraava tarkastelukuukausi on maaliskuu 2027 (tällöin tarkastelupäivä on esimerkiksi keskiviikko 17.3.2027). Tarkasteluväliksi on valittu 6 kuukautta. Mahdolliset tason muutokset tulevat voimaan 1.4.2027 lukien.

Tasopalkka muuttuu:

• jos tasopalkka korottuu, niin muutos astuu voimaan heti 1.4.2027 lukien ja
• jos tasopalkka alentuu, niin muutos astuu voimaan 8 viikon kuluttua voimaan tulopäivästä (1.4.2027) lukien.

9 § Valtakunnalliset tasolisät

1 mom.

Tasopalkan lisäksi maksetaan euromääräistä tasolisää tämän pykälän mukaisessa tilanteessa. Viranhaltijalla/työntekijällä voi olla enemmän kuin yksi tasolisä.

Soveltamisohje

Tasolisä on mahdollinen sekä palkkaryhmissä että palkkaryhmien ulkopuolisissa tehtävissä.

2 mom.

Työnantaja päättää tasolisien euromäärästä.

Soveltamisohje

Paikallisten neuvotteluiden jälkeen työnantaja päättää tasolisien euromääristä. Tasolisien euromäärien tulee olla tarkoituksenmukaisia. Tasolisä ei ole sidoksissa osaamisen ja vastuun tasojen välysten euromäärään.

Nykyisten tehtävälisien ym. siirtämisestä uuteen tasopalkkajärjestelmään ks. tarkemmin Virka- ja työehtosopimus KVTES palkkausluvun ja palkkahinnoitteluliitteiden muutoksista (tasopalkkajärjestelmä) (KT:n yleiskirje 3/2025).

3 mom.

Tasolisää maksetaan ko. tehtävän/vastuun keston ajan.

4 mom.

Toistaiseksi voimassa oleva tasolisän maksaminen loppuu 8 viikon kuluttua työnantajan antamasta ilmoituksesta.

Soveltamisohje 3 ja 4 mom.

Tasolisä on sidoksissa lisätehtävään/-vastuuseen. Tasolisä ei poistu, jos lisätehtävä ei poistu.

Toistaiseksi voimassa olevan tasolisän päättymistä koskevan ilmoituksen voi antaa yli 8 viikkoa aiemmin. Palkkauksen muutos ilmoitetaan dokumentoidusti.

Tasolisä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Tasolisän maksamista ei kuitenkaan katkaista lisän saajan vuosiloman, sairauspoissaolon tai vastaavien syiden vuoksi.

Tasolisä on osa varsinaista palkkaa, mutta se on erillinen palkkauselementti tasopalkkaan nähden. Tasolisä lasketaan mukaan työkokemuslisää määriteltäessä.

5 mom.

Opiskelijan ohjauksesta maksetaan tasolisä KVTES II luku 11 § 5 mom. mukaisesti.

6 mom.

Päiväkodin johtajalle, joka toimii myös varhaiskasvatusjohtajana, maksetaan tasolisä. Lisän suuruus määritellään paikallisesti.

10 § Paikalliset tasolisät

1 mom.

Tasopalkan lisäksi voidaan maksaa euromääräistä tasolisää.

Viranhaltijalla/työntekijällä voi olla enemmän kuin yksi tasolisä.

Soveltamisohje

Velvoittavat tasolisät on määritelty 9 §:ssä. Muut lisät ovat paikallisia tasolisiä.

Tasolisiä on mahdollista käyttää palkkaryhmien mukaisissa tehtävissä ja palkkaryhmien ulkopuolisissa tehtävissä.

Tasolisiin oikeuttavat tehtävät tai vastuut määritellään paikallisessa palkkausjärjestelmässä.

2 mom.

Työnantaja päättää paikallisten tasolisien euromäärästä.

Soveltamisohje

Paikallisista tasolisistä ja niiden euromääristä neuvotellaan paikallisesti.

Paikallisten neuvotteluiden jälkeen työnantaja päättää paikallisista tasolisistä ja tasolisien euromääristä.

3 mom.

Tasolisää maksetaan ko. tehtävän/vastuun keston ajan.

4 mom.

Toistaiseksi voimassa oleva tasolisän maksaminen loppuu 8 viikon kuluttua työantajan antamasta ilmoituksesta.

Soveltamisohje 3 ja 4 mom.

Tasolisä on sidoksissa lisätehtävään/-vastuuseen. Tasolisä ei poistu, jos lisätehtävä ei poistu.

Toistaiseksi voimassa olevan tasolisän päättymistä koskevan ilmoituksen voi antaa yli 8 viikkoa aiemmin. Palkkauksen muutos ilmoitetaan dokumentoidusti.

Tasolisä voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Lisän maksamista ei kuitenkaan katkaista lisän saajan vuosiloman, sairauspoissaolon tai vastaavien syiden vuoksi.

Tasolisä on osa varsinaista palkkaa mutta se on erillinen palkkauselementti tasopalkkaan nähden. Tasolisä lasketaan mukaan työkokemuslisää määriteltäessä.

11 § Kelpoisuuslisä

Kelpoisuusvaatimukset täyttävälle päiväkodissa työskentelevälle varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, apulaisjohtajan tai päiväkodin johtajan tehtävässä toimivalle viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kelpoisuuslisää.

Kelpoisuuslisälisä perustuu työnantajan käytössä olevaan pedagogisen koulutuksen tuomaan ammattitaitoon, josta on hyötyä päiväkodin pedagogisessa toiminnassa.

Kelpoisuuslisää maksetaan:

• varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusvaatimukset täyttävästä tutkinnosta 15 €/kk, ja
• kasvatustieteiden maisterin tutkinnosta 37,88 €/kk.

Soveltamisohje

Osa-aikatyössä kelpoisuuslisä on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Työntekijällä/ viranhaltijalla on kelpoisuuslisän saamiseksi velvollisuus toimittaa työnantajalle kelpoisuuslisään oikeuttavan tutkinnon todistukset.

Kelpoisuuslisä maksetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen tutkinnon suorittamisesta.

Esimerkki: Henkilö, joka työskentelee päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettajana, on varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus, sekä kasvatustieteiden maisterin kelpoisuus. Hänelle maksetaan kelpoisuuslisää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudesta 15 euroa/kk ja lisäksi kasvatustieteiden maisterin tutkinnosta 37,88 euroa/kk.

12 § Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä

Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,8 % laskettuna kunnan palveluksessa olevan OVTES osion G piiriin kuuluvan henkilöstön tasopalkkojen ja tasolisien yhteismäärästä. Tarkastus suoritetaan vuosittain.

13 § Työkokemuslisä

1 mom.

Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % tasopalkan ja tasolisän yhteenlasketusta määrästä, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta, ja 8 % tasopalkan ja tasolisän yhteenlasketusta määrästä, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta

1. virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään
2. muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
3. yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta.

Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luvaton poissaoloaika.

Soveltamisohje

Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei katsota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa.

Olennainen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.

Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.

2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkaviin palvelussuhteisiin.

Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voidaan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).

Mikäli työntekijällä/viranhaltijalla on vähintään 5 vuotta/vähintään 10 vuotta KVTES 2010–2011 palkkausluvun 6 § 4 mom. mukaista henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa 31.12.2011, niin henkilökohtaisesta lisästä siirtyy osuus, joka vastaa 5 prosenttia/10 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, uudeksi 3 prosentin/8 prosentin työkokemuslisäksi 1.1.2012 lukien sekä mahdollinen muu henkilökohtaisen lisän euromäärä jää edelleen henkilökohtaiseksi lisäksi.

2 mom.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman kunnan/kuntayhtymän palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys.

Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kahden vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

14 § Palkkaryhmät

Palkkaryhmän tunnus muodostuu 6 merkistä, jonka jälkeen merkitään sovellettava osaamisen ja vastuun perusteella määritelty taso, esimerkiksi A1, B1, C1. Esimerkiksi 450044A1.

Palkkaryhmien soveltamisesta ja osaamisen ja vastuun tasojen ja tasopalkan määrittelystä, ks. 6–7 § soveltamisohjeineen.

Päiväkodin johtaja (450020)

Tähän palkkaryhmään kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuslain mukaisessa päiväkodin johtajan tehtävässä toimiminen.

Tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain 540/2018 mukaista päiväkodin johtajan kelpoisuutta (varhaiskasvatuslaki 31 §, 74 § ja 75 §).

Tähän palkkaryhmään voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtaja ja päiväkodin johtaja.

Osaamisen ja vastuun tasojen soveltamisohje

Tehtävä sijoitetaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella OSVA-tasoille. Katso 7 §.

Sovellettavaan osaamisen ja vastuun tasoon (B, C) vaikuttavat:

• Johdettavien toimipisteiden ja/tai henkilöstön määrä.
• Päiväkodin johtamista laaja-alaisemmat johtotehtävät – tarkastelussa huomioidaan perhepäivähoidon tai avoimen varhaiskasvatuksen johtaminen.
• Laajennettu aukioloaika/ ympärivuorokautisen toiminnan johtaminen.
• Muut mahdolliset paikallisesti määritellyt tasokriteerit.

Varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja (450030)

Tähän palkkaryhmään kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajana toimiminen. Apulaisjohtajan tehtäviin kuuluu johtaminen ja/tai henkilöstön välittömänä esimiehenä toimiminen. Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön.

Tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain 540/2018 26 §, 30 §, 74 §, tai 75 §:n mukaista kelpoisuutta.

Tähän palkkaryhmään voivat kuulua esimerkiksi päiväkodin apulaisjohtaja ja jatkuvasti välittöminä esimiehinä toimivat vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat.

Osaamisen ja vastuun tasojen soveltamisohje

Tehtävä sijoitetaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella OSVA-tasoille. Katso 7 §.

Sovellettavaan osaamisen ja vastuun tasoon (B, C) vaikuttavat:

• Apulaisjohtaja on vapautettu lapsiryhmästä päiväkodin johto-/esihenkilötehtäviin.
• Varhaiskasvatusyksikön/-yksiköiden henkilöstön määrä.
• Tehtävässä korostunut kulttuurinen moninaisuus ja monikielisten lasten määrä ja/tai tehtävässä edellytetään laajempaa osaamista lasten tehostetun tuen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi.
• Toimii pääasiallisesti esiopetusryhmässä
• Ympärivuorokautinen toiminta / laajennettu aukiolo.
• Muut mahdolliset paikallisesti määritellyt tasokriteerit

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (451042, 450042)

• kasvatustieteiden maisteri (451042)
• kasvatustieteiden kandidaatti tai muu varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus (450042)

Tähän palkkaryhmään kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuksen erityispedagogiikan asiantuntijatehtävät kuten lasten erityisopetuksen ja kasvatuksen tehtävät sekä muun henkilöstön ohjaaminen ja tuki.

Tähän palkkaryhmään voivat kuulu esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kiertävä/konsultoiva erityislastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja.

Tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain 540/2018 30 § tai 75 §:n siirtymäsäännösten mukaista erityisopettajan kelpoisuutta.

Osaamisen ja vastuun tasojen soveltamisohje

Tehtävä sijoitetaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella OSVA-tasoille. Katso 7 §.

Sovellettavaan osaamisen ja vastuun tasoon (A, B, C) vaikuttavat:

• Toimii kiertävän tai konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä. Tehtävässä työskennellään useassa lapsiryhmässä/päiväkodissa.
• Ryhmässä korostunut kulttuurinen moninaisuus ja monikielisten lasten määrä. Kriteeri huomioidaan ryhmäkohtaisesti vain, jos kyse on erottelevasta tekijästä eli organisaation kokonaistilanteessa ei yleensä korostu ko. tekijä. Ko. tasokriteerin laajempi soveltaminen on mahdollista.
• Toimii pääasiallisesti esiopetusryhmässä.
• Ympärivuorokautinen toiminta / laajennettu aukiolo. Palkansaaja työskentelee päiväkodin lapsiryhmässä ko. tehtävässä.
• Toimii päiväkodin varajohtajana.
• Muut mahdolliset paikallisesti määritellyt tasokriteerit.

Varhaiskasvatuksen opettaja (451044, 450044)

• kasvatustieteiden maisteri (451044)
• kasvatustieteiden kandidaatti tai muu varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus (450044)

Tähän palkkaryhmään kuuluvien päätehtävänä on varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät sekä kokonaisvastuu varhaiskasvatuksen suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Tehtävät edellyttävät varhaiskasvatuslain 540/2018 26 § tai 75 §:n siirtymäsäännöksen mukaista varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta.

Tähän palkkaryhmään voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja ja lastentarhanopettaja silloin kun viranhaltija/ työntekijä täyttää varhaiskasvatuslain 540/2018 26 § tai 75 §:n mukaisen varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden.

Osaamisen ja vastuun tasojen soveltamisohje

Tehtävä sijoitetaan tehtävässä vaadittavan osaamisen ja vastuun perusteella OSVA-tasoille. Katso 7 §.

Sovellettavaan osaamisen ja vastuun tasoon (B, C) vaikuttavat:

• Tehtävässä edellytetään laajempaa osaamista lasten tehostetun tuen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi. Ko. tasokriteeri koskee myös erityisryhmiä.
• Ryhmässä korostunut kulttuurinen moninaisuus ja monikielisten lasten määrä. Kriteeri huomioidaan ryhmäkohtaisesti vain, jos kyse on erottelevasta tekijästä eli organisaation kokonaistilanteessa ei yleensä korostu ko. tekijä. Ko. tasokriteerin laajempi soveltaminen on mahdollista.
• Toimii pääasiallisesti esiopetusryhmässä.
• Ympärivuorokautinen toiminta/ laajennettu aukioloaika.
  Palkansaaja työskentelee päiväkodissa ko. tehtävässä.
• Toimii päiväkodin varajohtajana.
• Muut mahdolliset paikallisesti määritellyt tasokriteerit.

15 § Eräät työaikamääräykset

1 mom.
Päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaikaa koskevat erityismääräykset

Kelpoisuusehdot täyttävälle päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävissä toimivalle annetaan kutakin KVTES IV luvun 3 §:ssä tarkoitettua kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti yksi ylimääräinen vapaapäivä (ns. ves -päivä), kuitenkin enintään viisi päivää vuosittain. Em. täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa pidetään virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomapäiviä.

Soveltamisohje

1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa

Edellä 1 momentissa tarkoitetun työntekijän/viranhaltijan työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 15 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen.

Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

Tämän lisäksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön. 

Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika.

Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kirjallinen määräys.

2 Ylimääräiset vapaapäivät ns. ves-päivä

Ylimääräisten vapaapäivien vuoden ansaintajakson alkamisajankohdan määrittelee työnantaja. Ansaintajaksona voidaan pitää joko toimintavuotta 1.8.–31.7., lomanmääräytymisvuotta 1.4.–31.3. tai kalenterivuotta. Tärkeää on, että samaa ansaintajaksoa noudatetaan kaikkiin työntekijöihin/ viranhaltijoihin. Työntekijälle/viranhaltijalle, joka ansaintajakson loppuun mennessä on ollut asianomaisessa virassa tai tehtävässä vähintään vuoden, annetaan viisi ylimääräistä vapaapäivää.

Muut virantoimituksesta/työstä poissaolot kuin vuosiloma eivät ole virantoimitus- tai työssäolopäivien veroisia päiviä em. vapaapäiväoikeutta laskettaessa.  

Ylimääräiset vapaapäivät kertyvät osa-aikatyötä tekevälle viranhaltijalle/työntekijälle samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on säännöllisestä täydestä työajasta. Vapaapäivien ansaintaa laskettaessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa:

osa-aikaprosentti x lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä / 2   

Esimerkki

Jos työntekijä/viranhaltija taas on esimerkiksi alkanut hoitaa po. virkaa tai tehtävää edellisenä kalenterivuonna 1.12. lukien, hän on 30.6. mennessä ansainnut kolme sopimuksessa tarkoitettua ylimääräistä vapaapäivää. Vapaita voi siis antaa heti kun ne on ansainnut.

Ylimääräisten vapaapäivien antamisajankohdasta päättää työnantaja työntekijän/viranhaltijan esityksen perusteella. Työnantajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että vapaat tulevat annetuksi. Toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa vapaa annetaan yleensä ansaintajakson jälkeen.

Mikäli vapaapäiviä annetaan ennen jakson päättymistä, niitä voidaan antaa enintään siihen saakka ansaittu määrä. Vapaapäivät voidaan työnantajan harkinnan mukaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Saamatta jääneistä vapaapäivistä ei makseta rahakorvausta. Jos vapaapäivät jäävät esimerkiksi työ-/virkasuhteen päättymisen johdosta antamatta, työntekijällä/ viranhaltijalla ei ole oikeutta rahakorvaukseen.

Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy vapaapäiviä, lyhenee sen säännöllinen työaika jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Kyseessä on tällöin ennalta suunniteltu poissaolo.

Ennalta suunniteltujen poissaolojen osalta myös osa-aikatyötä tekevän säännöllinen työaika lyhenee jokaista vapaapäivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaisuus on otettu huomioon jo vapaapäivien ansainnassa.

• ​OVTESin kaikki palkkaliitteet löytyvät nettisivuiltamme Excel-tiedostoina >