OTES 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.5.2025–29.2.2028. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 29.2.2028 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Sopimuskorotukset vuonna 2025

1 mom. Yleiskorotus 1.10.2025 lukien

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2025 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus 2,5 prosenttia.

2 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkaliitteen mukaisia vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 1.10.2025 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

3 § Sopimuskorotukset vuonna 2026

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2026 lukien

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2026 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,27 prosenttia.

2 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkaliitteen mukaisia vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 1.8.2026 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.10.2026 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,2 prosenttia KT:n yrityssektorin opetushenkilöstön työehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.10.2026

Paikallinen järjestelyerä on määritelty työehtosopimuksessa KT:n yrityssektorin yhteisistä määräyksistä 1.5.2025-29.2.2028. Asiasta tarkemmin ks. edellä mainitun  sopimuksen 5 § Yrityssektorin palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevat kehittämisohjelmat 2026–2028.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2027

1 mom. Yleiskorotus 1.4.2027 lukien

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2027 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 2,0 prosenttia.

2 mom. Palkkahinnoittelu

Palkkaliitteen mukaisia vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 1.4.2027 lukien yleiskorotuksen mukaisesti.

3 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2027 lukien

Paikallinen järjestelyerä on 0,37 prosenttia KT:n yrityssektorin opetushenkilöstöntyöehtosopimuksen palkkasummasta. Jos paikallinen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

4 mom. Kehittämisohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä 1.4.2027

Paikallinen järjestelyerä on määritelty työehtosopimuksessa KT:n yrityssektorin yhteisistä määräyksistä 1.5.2025–29.2.2028. Asiasta tarkemmin ks. edellä mainitun sopimuksen 5 §

Yrityssektorin palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevat kehittämisohjelmat 2026–2028.

5 mom. Perälauta vuoden 2027 sopimuskorotuksiin liittyen

Vuoden 2027 osalta 1–3 momentissa mainitut sopimuskorotukset ovat yhteensä 2,37 %. Jos kuitenkin Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry) irtisanotaan kolmannen vuoden osalta ja ko. sopimuksen viimeisen vuoden sopimuskorotukset muuttuvat, momenttien sopimuskorotukset seuraavat uudenTeknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen korotuksia samassa suhteessa.

5 § Paikallisten järjestelyerien menettelyt

1 mom. Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen

Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkaryhmien ulkopuolisten tehtävien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisia järjestelyeriä käytetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen ja henkilökohtaisten lisien korotuksiin.

2 mom. Paikallisten järjestelyerien laskeminen

Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien peruspalkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

3 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisten järjestelyerien käyttämisestä. Neuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin ennen erän voimaantuloajankohtaa.

Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Työnantaja antaa neuvottelijoille neuvotteluiden alussa tarvittavat tiedot, kuten palkkasumman suuruus, henkilöstön lukumäärä ja järjestelyerän laskentaperusteet. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Allekirjoituspöytäkirjan mukaisista paikallisista eristä neuvotellaan pääsopijajärjestön luottamusedustajan kanssa. Luottamusedustaja edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusedustaja on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luottamusedustajaa, allekirjoituspöytäkirjan mukaisista järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvotellaan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.

Yrityssektorin palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevien kehittämisohjelmien 2026–2028 mukaisista, kehittämisohjelman paikallisista järjestelyeristä neuvotellaan ao. pääsopijajärjestöjen tai sopijajärjestöjen edustajien kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen tai ellei pääsopijajärjestöillä tai sopijajärjestöillä ole edustajaa, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä tarkemmin työehtosopimuksessa KT:n yrityssektorin yhteisistä määräyksistä ilmenevin kohdennuksin ja rajoituksin kehittämisohjelmassa kuvatulla tavalla.

4 mom. Selvitys järjestelyerien käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen luottamusedustajille / työntekijöiden valitsemalle edustajalle / henkilöstölle kirjallinen selvitys ilman aiheetonta viivytystä siitä, miten allekirjoituspöytäkirjan mukaisten järjestelyerät on jaettu. Selvityksestä tulee käydä ilmi tieto järjestelyerän jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä. Selvityksessä on annettava tiedot erikseen eri paikallisista järjestelyeristä.

6 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.

7 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät

Sopimuskaudelle asetetaan seuraavat työryhmät:

Osio B lukio käyttöönotto

Ennen osion B käyttöönottamista sopijaosapuolet neuvottelevat, otetaanko seuraavat kunta-alan OVTES 2025–2028 määräykset osaksi OTES osion B määräyksiä:

A osio 36 § 2 mom., A osio 37 §, A osio 38 §, A osio 39 §, A osio 40 § 3 mom., A osio luku VI, B osio 18 §.

Lisäksi sopijaosapuolet sopivat osiota C koskien ammatillisen oppilaitoksen opettajan sitomattoman työajan vähimmäismäärästä lukion opetusryhmää opettaessa sekä OVTES 2025–2028 osion C 27 § yhteispäätoimisen tuntiopettajan määräyksen soveltamista.

Työryhmä voi neuvotella myös muista OTESin osioiden palvelussuhteiden ehtoja koskevien määräysten kehittämisestä.

8 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

a) Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkistusten voimaantulosta.

b) Takautuvasti voimaan tulevat korotukset maksetaan viimeistään viiden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Tarkistettu palkka, palkkio tai lisä on maksettu ajallaan, kun korotus maksetaan työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje

Esimerkki 1
Palkantarkastuksen ajankohta on 1.10.2025. a kohtien mukaiset tarkistetut palkat, taannehtivat maksut ja korvaukset on maksettu ajallaan, kun korvaukset maksetaan viimeistään työntekijän normaalina palkanmaksupäivänä helmikuussa 2026.

Takautuvien korotusmäärien osalta (b) normaalina palkanmaksupäivänä maaliskuussa 2026, mikäli sellaisia tulisi maksuun.

Yleiskorotus pyritään maksamaan ajallaan, mikäli se on mahdollista.

c) Työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan kalenteriviikon alusta lukien. Korotuksen vaikutus maksetaan kalenteriviikon alusta lukien, mikäli korotusajankohta on kalenteriviikon ensimmäinen päivä.

d) Jaksotyössä työaikakorvaukset maksetaan sopimusmuutosten mukaan korotetun varsinaisen palkan perusteella korotusajankohtaa seuraavan työaikajakson alusta lukien. Korotuksen vaikutus työaikakorvauksiin maksetaan työaikajakson alusta lukien, mikäli työaikajaksossa on enemmän sopimusmuutosten perusteella korotettuja kalenteripäiviä.

Helsingissä 5. toukokuuta 2025

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

1 § Soveltaminen 

Tätä työehtosopimusta KT:n yrityssektorin opetushenkilöstön työehtosopimusta (OTES) sovelletaan KT:n yrityssektorin jäsenyhteisön ylläpitämän lukion, ammatillisen oppilaitoksen, aikuiskoulutuskeskuksen, kansalaisopiston sekä musiikkioppilaitoksen opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin.  

Tätä sopimusta ei sovelleta oppilaitoksen johtoon eikä muihin vastaavassa esihenkilöasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Sopimuksen piirissä olevan opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin sovelletaan soveltuvin osin KT:n yrityssektorin yleistä työehtosopimusta (YTES), jollei tässä työehtosopimuksessa tai sen osiossa ole sovittu toisin.

2 § Palkkausperusteet 

1. Opetushenkilöstön peruspalkan määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin YTESin palkkausluvun 13 §:n 1–2 momenttia.
    
2. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusvaatimusten (ei siirtymäsäännösten) mukaisen kelpoisuus/tutkintoryhmän perusteella.
    
3. Toimipaikkojen sijainnin mukaisessa jaossa noudatetaan seuraavaa kalleusluokitusta:

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan

4. Kalleusluokan mukainen euromääräinen palkka määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan. 
    
5. Tämän sopimuksen mukaista palkkaperustetta sovelletaan myös, kun opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.  

3 § Epäpätevyysalennus

Työntekijän, jolla ei ole tehtävän kelpoisuusvaatimuksissa määriteltyä kelpoisuutta, palkka on 6–20 prosenttia ko. hinnoittelutunnuksen mukaista palkkaa alempi.

Pöytäkirjamerkintä

Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Kelpoisuusvaatimuksissa määritellyllä kelpoisuudella tarkoitetaan laissa/asetuksessa säädettyä kelpoisuutta. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn tehtävään vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. 

4 § Vuosisidonnainen lisä  

1. Lukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen päätoimiselle opettajalle maksetaan vuosisidonnaista lisää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusajan jälkeen siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.
    
2. Vuosisidonnaiset lisät määräytyvät vähimmäisperuspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.
    
3. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen palvelus opettajana/rehtorina tai kokemus työntekijän tehtävää vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
    
4. Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.
    
5. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, raskaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
    
6. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään vuosisidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen. 

5 § Henkilökohtainen lisä

1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat ensisijaisesti työntekijän henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
    
2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa, kun työntekijä saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana työntekijän kokonaispalkkaa, ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.

6 § Kielilisä

1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä voidaan suorittaa kielilisänä hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ks. palkkaliite.
    
2. Opettajalle, jolla on erinomainen kielitaito molemmissa kotimaisissa kielissä, voidaan maksaa kielilisää (ks. palkkaliite).

7 § Kielitaitolisä

1. Kielitaitolisää (ks. palkkaliite) maksetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaan edellyttää vieraan kielen taitoa.
    
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tason mukaan (L yleisistä kielitutkinnoista 964/2004 ja asetus 1163/2004).  

8 § Sijaisuus  

Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauksen erotus sijaisuusajalta.

9 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman tehtävän ylituntipalkkiosta.

10 § Täysi palkka

1. Opettajan palkalliselta työvapaalta palkka sekä lomaraha ja 26 §:n 3 kohdassa mainittu korvaus (luottamusedustajakorvaus) lasketaan opettajan täydestä palkasta.
    
2. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna. 

11 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika  

1. Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.
    
2. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta. 

12 § Opetushenkilöstön työaika

1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
    
2. Ennen kun työnantaja vahvistaa sellaisen työn tuntimäärän, josta maksetaan ylituntipalkkioperusteinen tuntipalkkio tai joka luetaan opetusvelvollisuuteen, työnantaja ja opettaja yhdessä käyvät läpi työn osatekijät ja arvioivat työhön mitoitettavan ajan.

13 § Etäopetukseen liittyvä työ

Lukion, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen opiskelijan etäopiskelun ohjaamisesta opettajalle määrätystä työstä luetaan opetustuntimäärään työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia. 

14 § Vuosilomaoikeus

1. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilomaan, on tästä maininta asianomaisessa osiossa.
    
2. Vuosilomanmääräyksinä sovelletaan YTESin vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

a) Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana opettaja on ollut tehtävässä vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa YTES 73 §:n).

b) Työssäolopäivien veroisia päiviä ovat myös YTES 74 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

c) Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

d) Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan YTES 85 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

15 §  Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus

Jos määräaikainen opettaja on ollut työsuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle työsuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 14 §:n mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät työsuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje

Em. kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena.

Määräystä sovelletaan, jos määräaikainen opettaja on ollut työsuhteessa tosiasiallisesti lukuvuoden tai lukukauden työajan. Tarkoituksena ei ole, että muutaman päivän koko lukuvuoden tai lukukauden työaikaa lyhyempi työsuhde johtaa siihen, ettei 15 §:ää sovelleta.

16 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen  

Opettaja ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti vuosilomasäännösten piirissä olevaan toimeen tai tehtävään, on oikeutettu laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen.

17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön vuosiloma  

Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti.

18 § Sairauspoissaolon palkka

1 mom. Palkanmaksun edellytykset ja palkallisen jakson pituus

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti, jos

• työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 5 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 6 viikon pituiselta ajanjaksolta
   
• työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 8 viikon pituiselta ajanjaksolta.

Jos poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2 mom. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus

Työntekijä, joka 1 momentissa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.  

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

3 mom. Sairausajan palkanlisät

Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairauspoissaolon palkkaan. Sairauspoissaolon palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.

4 mom. Sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairauspoissaolon palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairauspoissaolon palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

5 mom. Päiväraha

Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairauspoissaolon ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.  

Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Sen opetushenkilöstön osalta, johon sovelletaan ammatillisen opetuksen vuosityöaikaa, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta em. päivärahaan kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.  

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien vuoksi keskeytynyt oppilaitoksessa, päiväraha tai muu tässä momentissa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun työntekijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta työntekijä ei ole hakenut työkyvyttömyyden takia vapaata.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n tai 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairauspoissaolon palkasta.  

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairauspoissaolon palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn vuoksi on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairauspoissaolon palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6 mom. Päihdeongelmaisen laitoshoito

Sairauspoissaolon palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

19 § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan  

1 mom.    

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkalliset ajanjaksot määräytyvät YTES 91 § 2 momentin ja 93 § 2 momentin mukaisesti ja ovat palkallisia vain, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.  

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.  

2 mom.    

Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun työntekijän palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai osion C kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana korvauksena. Korvauksen suuruus on näiltä päiviltä työnantajalle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrä. Korvauksesta ei pidätetä ns. työnantajasivukuluja eikä se ole osa eläkkeen perusteena olevaa ansiota.

Saadakseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut työntekijän on noudatettava, mitä raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.  

20 § Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Osion C mukaisessa vuosityöajassa 1500 tuntia vuodessa tai keskimäärin 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

21 § Osittaisen hoitovapaan palkka  

1 mom.    

Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin ja apulaisrehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom.    

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

3 mom.    

Ammatillisen oppilaitoksen vuosityöajassa osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja/opinto-ohjaaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään opettajalle samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta. Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen eritellä. 

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan ammatillisessa oppilaitoksissa, lukiossa ja musiikkioppilaitoksessa, ellei osiossa toisin määrätä.

22 § Päätoimiset tuntiopettajat

1 mom.    

Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu vastaavan opettajan palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

2 mom.    

Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulua korvaavassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.

Eri työnantajien oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua umpeen.

3 mom.    

Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tuntimääränsä tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksista, hän on muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom.       

Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalla opettajalla.

5 mom.      

Tuntiopettajan, jonka palvelussuhde päättyy lukukauden lopussa, työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.

6 mom.      

Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja laskennallinen opetusvelvollisuus kuten tämän osan 23 § ja 24 §:ssä on määrätty.  

Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta maksetaan peruspalkka, vuosisidonnainen lisä ja tämän osan muut lisät sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 8 §:n mukainen ylituntipalkkio. 

23 § Päätoimisen tuntiopettajan palkka

1 mom.    

Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan opettajan peruspalkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty.  

2 mom.    

Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vuosisidonnaista lisää samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle opettajalle.

Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus vuosisidonnaiseen lisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan opettajan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.

3 mom.    

Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkkauksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääränsä osuutta opettajan opetusvelvollisuudesta.

24 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus

1 mom.    

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan opettajan opetusvelvollisuus. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus. 

Soveltamisohje 

Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti: 

2 mom.    

Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio.  

Palkkioperusteen peruspalkka määräytyy kussakin oppilaitoksessa 23 §:n 1 momentin mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin opettajalla. 

25 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1 mom.   

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pidetyltä tunnilta, ellei ao. osiossa toisin määrätä. Palkkioperusteet ovat oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.

2 mom.  

Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.  

3 mom.  

Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys). 

26 § Luottamusedustajan ajankäyttö ja luottamusedustajakorvaus

1 mom.     

Luottamusedustajan ajankäyttö määräytyy YTES 110 §:n mukaan.  

Vuosityöajassa kiinteä vapautus lasketaan samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä ne ovat opettajan vuosityöajasta.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan luottamusedustajan opetusvelvollisuuden huojennus on puolet määritellystä kiinteästä vapautuksesta.

2 mom.     

Opetusvelvollisuustyöajassa luottamusedustajana toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä luottamusedustajatyöstä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että täysi palkka kuukaudessa jaetaan luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa.

Lisäksi luottamusedustajana toimivalle opettajalle voidaan sopia varattavaksi viikoittain oppituntien ulkopuolella keskimäärin 1–2 vastaanottotuntia. Vastaanottotunti/tunnit luetaan 1 kohdassa mainittuun 7 tunnin enimmäisaikaan. Vastaanottotunneista ei tarvitse esittää yksilöityä laskua.

3 mom.     

Luottamusedustajakorvaus määräytyy YTES 113 §:n mukaan. 

1 § Soveltamisala

Tätä osiota sovelletaan lukiolain mukaan lukiossa järjestettävän lukiokoulutuksen opetushenkilöstön työsuhteenehtoihin.

2 § Muut sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom.  

Tämän osion lisäksi sovelletaan osion A seuraavia määräyksiä: 

I luku Soveltaminen
1 § Soveltamisala

II luku Palkkaus
2 § Palkkausperusteet
4 § Vuosisidonnainen lisä
5 § Henkilökohtainen lisä
6 § Kielilisä
7 § Kielitaitolisä
8 § Sijaisuus
9 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
11 § Täysi palkka

III luku Työaika
11 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika
12 § Opetushenkilöstön työaika
13 § Etäopetukseen liittyvä työ

IV Vuosiloma
14 § Vuosilomaoikeus
15 § Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvaus
16 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen
17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön vuosiloma

V Työvapaat
18 § Sairauspoissaolon palkka
19 § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa
20 § Osa-aikaisen palkka
21 § Osittaisen hoitovapaan palkka

VI Tuntiopettajat
22 § Päätoimiset tuntiopettajat
23 § Päätoimisen tuntiopettajan palkka
24 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus
25 § Sivutoimiset tuntiopettajat

VII Luottamusedustajat
29 § Luottamusedustajan ajankäyttö ja luottamusedustajakorvaus

2 mom.  

Lisäksi työsuhteen ehtoina sovelletaan soveltuvin osin KT:n yrityssektorin yleistä työehtosopimusta (YTES) määräyksiä.

3 § Rehtorin ja apulaisrehtorin palkka  

1 mom.

Rehtorin (OTB41005) vähimmäisperuspalkan palkka-asteikko, ks. palkkaliite.  

2 mom.

Kokonaistyöaikaan ja -palkkaukseen otetun apulaisrehtorin (OTB42000) vähimmäisperuspalkka määrätään asteikosta, joka on 7 % alempi kuin ao. lukion rehtorin palkka-asteikko.

Soveltamisohje 1–2 mom.  

Vähimmäisperuspalkan määräytymiseen sovelletaan osion A 2 §:ää.  

4 § Opettajan palkka

Opettajan (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite) 

5 § Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan ja opinto-ohjauksen päätoimisen tuntiopettajan palkka (11 §:n mukaisessa työajassa)

1 mom.  

Lukion opinto-ohjaajan kelpoisuuden omaavan opinto-ohjaajan (OTB44066) vähimmäisperuspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on lukio opinto-ohjaajan kelpoisuus (OTB47066) vähimmäisperuspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.    

Opettajan (OTB44067 tai OTB47067), jolla ei ole lukion opinto-ohjaajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista vähimmäisperuspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan opinto-ohjaajan vähimmäisperuspalkka on enintään 30 % alempi.

6 § Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan ja erityisopetuksen päätoimisen tuntiopettajan palkka (12 §:n mukaisessa työajassa)

1 mom.    

Lukion erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan (OTB440776 vähimmäisperuspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite. Päätoimisen tuntiopettajan, jolla on lukion erityisopettajan kelpoisuus (OTB47076) vähimmäisperuspalkka I ja II kalleusluokassa, ks. palkkaliite.

2 mom.    

Opettajan (OTB44077 tai OTB47077), jolla ei ole lukion erityisopettajan kelpoisuutta, mutta jolla on muu lukio-opetuksen tai perusopetuksen opettajan kelpoisuus, palkka on enintään 5 % 1 momentin mukaista vähimmäisperuspalkkaa alempi. Opettajan kelpoisuutta vailla olevan erityisopettajan vähimmäisperuspalkka on enintään 30 % alempi.

7 § Vuosisidonnainen lisä  

Opetushenkilöstön vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A 4 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat (ks. myös palkkaliite):

8 § Ylituntipalkkio  

1 mom.          

Opettajalle maksetaan tehtävän opetusvelvollisuuden ylittävistä opetustunneista ja muista opetusvelvollisuuteen luettavissa olevista työtehtävistä ylituntipalkkio.  

2 mom.  

Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

Soveltamisohje

Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella.

3 mom.

Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan tehtävän peruspalkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Peruspalkassa ei oteta huomioon opettajalle myönnettyä vuosisidonnaista lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on tehtävän opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta opettajan huojennus. Jos opettajalle on laskettu 17 §:n 3 mom. mukainen painotettu opetusvelvollisuus määräytyy opettajan ylituntipalkkioperuste painotetun opetusvelvollisuuden mukaan.  

4 mom.          

Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla oppilaitoksen 38 opetustyöviikolle keskimäärin laskettuna vähintään yksi.

5 mom.          

Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta. Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä 38.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden.

5 mom.

Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävistä maksettavat korvaukset maksetaan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä tai seuraavan kuukauden alussa.  

Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot ja muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.

9 § Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma

Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät osion A 11 § ja 17 §:n mukaan.

Pöytäkirjamerkintä  

Ennen työvuoden alkua on rehtorille ja apulaisrehtorille vahvistettava työaikasuunnitelma. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.  

10 § Rehtorin ja apulaisrehtorin opetustuntimäärä

1 mom.

Rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa tai suuremmalle opetustuntimäärälle on perusteltu syy.

Soveltamisohje  

Rehtorin opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon mm. lukion koko, toiminta useassa toimipisteessä, lukioon määrätty erityinen koulutustehtävä, budjettivastuu ja muut paikalliset erityisolosuhteet.

2 mom.  

Apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään ao. lukion rehtorin opetustuntimäärän enimmäismäärä. Opetustuntimäärää vahvistettaessa otetaan huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet. Työnantaja voi päättää apulaisrehtorin opetustuntimäärän lukuvuosittain em. alemmaksi enintään 114 tuntia paikallisten erityisolosuhteiden perusteella.

11 § Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan ja opinto-ohjauksen päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys 5 §)  

1 mom.  

Vuosityöaikaan otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

 Soveltamisohje  

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.  

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajankäyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.  

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu opinto-ohjauksen kurssien valmistelutyöhön ja siihen liittyvän opetusmateriaalin kokoamiseen ja valmistamiseen ja mm. yhteistyöhön työelämän ja korkeakoulujen kanssa. 

2 mom.  

Opinto-ohjaajan työnantajan määrättävissä olevasta työajasta 30–50 tuntia voidaan sijoittaa oppilaitoksen kesäkeskeytysaikaan.  

3 mom.  

Vuosityöaika 1 600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opinto-ohjaajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetus- tai ohjaustyötä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan opinto-ohjaajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työt suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla ja tästä työajasta voidaan sijoittaa keskeytysaikaan enintään 30 tuntia. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 133.  

4 mom.  

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun opinto-ohjaajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1 600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

12 § Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan ja erityisopetuksen päätoimisen tuntiopettajan työaika (Palkkausmääräys 6 §)  

1 mom.      

Vuosityöaikaan otetun erityisopettajan vuosityöaika on 1 600, josta 400 tunnin osalta opettaja saa valita tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje  

Ennen lukuvuoden alkua opettajalle on vahvistettava työajan käyttösuunnitelma, joka sisältää opettajan tehtävät. Näitä tehtäviä ovat mm. erityisopetus sekä erityisopettajan opiskelijan oppimisen tukeen liittyvä aineenopettajan tukevaan konsultoivaan rooliin liittyvät tehtävät sekä yhteistyö oppilashuollon kanssa.  

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työajan käyttösuunnitelmaa, tehdään se poistamalla tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä töitä ja tehtäviä. Työajan käyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päättyessä.

Paikan ja ajan suhteen valinnainen työaika on tarkoitettu mm. erityisopetuksen ja opiskelijoiden oppimisen tuen valmisteluun liittyvään työhön.

2 mom.      

Erityisopettajalle on työnantajan määrättävissä olevasta työajasta enintään 6-30 tuntia sijoitettavissa keskeytysaikaan lukuvuoden alkuun ennen opetuksen alkamista. Työajan sijoittamiselle opetuksellisen ajan ulkopuolelle tulee olla perusteltu syy.  

3 mom.  

Vuosityöaika 1 600 tuntia on ylitettävissä enintään 100 tunnilla, jos opettajalle työajankäyttösuunnitelmassa määrättyä opetustyötä tai muuta erityisopettajan työtä ei ole vähennettävissä ja ylitystarve liittyy hanketyöhön tai muihin erillistehtäviin. Vuosityöajan ylittämisestä sovitaan erityisopettajan kanssa. Ylitettävällä työajalla tehtävät työtä suunnitellaan erillisellä työaikasuunnitelmalla. Työaikaa on sijoitettavissa kesäkeskeytysaikaan, jos se on tehtävän luonteen takia välttämätöntä. Vuosityöajan ylittävä työaika korvataan tuntipalkkiolla. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 133.  

4 mom.  

Päätoimiseksi tuntiopettajaksi otetun erityisopettajan vuosityöaika on vähintään 870 tuntia lukuvuoden työaikana tai vähintään keskimäärin 23 tuntia viikossa. Päätoimisen tuntiopettajan paikan ja ajan suhteen valinnaisen työajan osuus määräytyy 1 mom. mukaisesti. Alle 1 600 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.  

13 § Opettajatyöpäivät  

1 mom.  

Toistaiseksi palveluksessa olevalla sekä määräaikaisella vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla opettajalla on velvollisuus oppilastyöpäivien ja muun työvelvollisuuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Kyseisistä päivistä yksi voidaan pitää erityisestä syystä työnantajan katsoessa sen tarkoituksenmukaiseksi kahtena yhteensä vähintään kuusi tuntia kestävänä eri tilaisuutena.  

2 mom.  

1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyöajan lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan suunnitteluun, koulutukseen ja työyhteisön kehittämiseen oppilastyöpäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (enintään 12 tuntia) lukuvuodessa.  

3 mom.  

2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen/alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin opiskelijatyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä (6 t) opettajalle maksetaan päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje  

2 momentin mukaisiin opettajatyöpäiviin osallistuu, sen mukaan kuin työnantaja määrää, kaikki opettajat (esim. opetussuunnitelmien päivittämispäivä tai työyhteisön kehittämispäivä) tai osa opettajista (oppilaitosten välinen yhteistyön kehittämisryhmä jne.). Vastaavien mm. koululainsäädännön tarkoittamien asioiden työstämiseen voi käyttää 1 momentin mukaisia opettajatyöpäiviä, lukuvuoden aikana pidettäviä opettajakokouksia sekä yhteissuunnittelutyöaikaa. Opettajatyöpäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

14 § Työajan vaihtaminen

Opetustyötä voidaan sopia lukuvuoden aikana vaihdettavaksi enintään 114 tuntia kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön.

Soveltamisohje  

Määräys mahdollistaa opettajan ja rehtorin sopimaan opetustuntien vaihtamisen kehittämistyöhön / mentorointi- ja/tai tutorointityöhön. Opetustunteja voidaan lukuvuoden aikana vaihtaa enintään 114 tuntia. Vaihtamiseen sovelletaan kerrointa 1,5, jolloin 114 opetustuntia vastaa 171 kehittämistyöajan / mentorointi- ja/tai tutorointityön tuntia. Opettaja ja rehtori sopivat millaisiin tehtäviin tämä työaika käytetään. Työaikaa voidaan sopia käytettäväksi myös esimerkiksi opettajan osaamisen kehittämiseen tai työhyvinvointia tukevaan toimintaan.

15 § Työaikaa lyhentävät arkipyhät  

Jos muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentävät opiskelijoiden vuotuisten työpäivien lukumäärää, luetaan poisjäävät työpäivät kuitenkin opettajan työjärjestyksen mukaisiksi palkallisiksi päiviksi.  

16 § Yhteissuunnittelutyöaika  

Aineenopettajan työaikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin käytetään työaikaa lukuvuoden aikana enintään 101 tuntia. Yhteissuunnittelutyöajalla ei lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.  

17 § Aineenopettajan opetusvelvollisuus  

1 mom.  

Aineenopetusta annettaessa viikoittainen opetusvelvollisuus eri aineissa on seuraava: 

2 mom.    

A1–2- ja B1-kielessä opetusvelvollisuus on 18 tuntia viikossa.  

3 mom.  

Opetusvelvollisuus, opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät ja ylitunnit lasketaan vuotuisena opetustuntimääränä. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvollisuus on erisuuruinen, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan osion A 24 §:n määräämin perustein.  

Lukioresurssimääräyksen kautta määrättäviin luokan ulkopuolisiin töihin ja tehtäviin (muu kuin opetustyö) sovelletaan kaikille opettajille opetusvelvollisuutta 19. Nämä lukioresurssin kautta korvattavat tunnit luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen viimeisenä ja korvataan ylitunteina maksettaessa kaikille opettajille opetusvelvollisuudella 19. Opettajan opetusvelvollisuutta painottaessa näitä tunteja ei oteta huomioon.  

18 § Apulaisrehtorin tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajalle  

1 mom.    

Jos opettaja määrätään hoitamaan apulaisrehtorin tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luettava tuntimäärä on seuraava:

19 § Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät 

Jos opettajan opetusvelvollisuus ei täyty luokkaopetustunneista, opetusvelvollisuuteen voidaan lukea kerrointunteja (20 §) ja lukioresurssitunteja (21 §). Muita opetusvelvollisuuteen luettavissa olevia tehtäviä ovat demonstraatioiden valmistelutunnit (25 §).

Soveltamisohje  

Jäljempänä 23 §:n (Oppiaineen oppimäärän kuulusteluista maksettavat korvaukset), 24 §:n (Lukion lisätehtäväkorvaus) ja 34 §:n (Tukiopetuspalkkio) sekä osion A 9 §:n (Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) erityistehtäviä ei voi lukea opetusvelvollisuuteen. 

20 § Kerrointunnit

1 mom.  

Palkanmaksun perusteena oleva kokonaistuntimäärä saadaan kertomalla luokkaopetustuntimäärä luvulla 1,10.

2 mom.  

Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja, opinto-ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

Soveltamisohje

Demonstraatioiden valmistelutunnit lasketaan yhteen biologian, fysiikan ja kemian luokkaopetustuntien kanssa, minkä jälkeen saatu summa kerrotaan luvulla 1,10.  

Esimerkiksi jos opettajalla on 15 fysiikan ja kemian tuntia viikossa, demotunteja on 3, eli luokkaopetustunteja on yhteensä 18. Kerrointunnit ovat 1,8. Palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä on yhteensä 19,8 tuntia.

21 § Lukioresurssitunnit  

Lukioresurssin määrä on lukiota kohden 12 vuosiviikkotuntia, johon lisätään 0,13 viikkotuntia opiskelijaa kohden. Lukioresurssia käytetään rehtorin ja opettajakunnan lukion tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeiksi pitämiin työsuunnitelmassa opettajalle osoitettuihin töihin ja tehtäviin. Lukioresurssin käytöstä päätetään lukuvuodeksi kerrallaan. Jos lukioresurssia ei käytetä kokonaisuudessaan luokan ulkopuolisiin tehtäviin, kohdennetaan käyttämätön tuntimäärä opetustyöhön. 

Soveltamisohje 

Lukioresurssista on käytettävä suurin osa luokan ulkopuolisiin tehtäviin. Näiden rehtorin määräämien töiden ja tehtävien opetusvelvollisuus on 19. Jos päätetään resurssin käyttämisestä opetustyöhön, tulee siitä sopia opettajakunnan kanssa. Jos resurssin käyttämisestä ei saavuteta yksimielisyyttä, tulee asiasta käydä YTESin I luvun 3 §:n mukaisella tavalla harkinnanvaraista asiaa koskevat neuvottelut. Ylioppilaskokeiden valmistava tarkistaminen ja arviointityö korvataan 22 §:n määräyksen perusteella. Silloin, kun lukion oppimäärän kuulusteluista maksetaan korvaus, määräytyy se 23 §:n määräyksen perusteella. Näiden määräyksien (22 § ja 23 §) perusteella maksettaviin korvauksiin ei käytetä lukioresurssia.

22 § Ylioppilaskokeen valmistava tarkastus sekä arvostelu  

1 mom.  

Opettajalle maksetaan opiskelijan ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen valmistavasta tarkistamisesta ja arvostelusta palkkaliitteen mukainen korvaus kustakin kokeesta. Koe katsotaan aina yhdeksi kokeeksi mahdollisista osasuorituksista riippumatta. 

Soveltamisohje 

Oppiaineen kokeen tarkistamisesta ja arvostelusta maksettava euromääräinen korvaus ilmenee palkkaliitteestä. Oppiaineen koemateriaaliin tutustumisesta maksetaan lisäksi palkkaliitteestä ilmenevä kertakorvaus. 

2 mom.  

Ylioppilaskokeen tarkastuksesta ja arvostelusta maksettava työ korvataan ensisijaisesti 1 momentin mukaisesti euromääräisenä korvauksena. Korvaus jaetaan 1/12 perusteisesti kuukausittain maksettavaksi kokeisiin ilmoittautuneiden määrän ja aikaisempien vuosien toteuman perusteella.  

Palkallisten vapaiden osalta sovelletaan 30 §:n määräystä. Jos opettajan opetusvelvollisuus jäisi muutoin vajaaksi tai tuntiopettajan päätoimisuuden täyttyminen sitä edellyttäisi, tämän määräyksen mukainen korvaus muunnetaan opetusvelvollisuustunneiksi seuraavalla tavalla:  

Ylioppilaskokeen valmistavasta tarkastamisesta maksettavat euromääräiset korvaukset vuodessa / 12 = korvauksen määrä kuukaudessa.  

Korvauksen määrä kuukaudessa / opettajan täyttä opetusvelvollisuutta vastaava varsinainen palkka kuukaudessa x opettajan opetusvelvollisuus.  

3 mom.  

Ylioppilastutkinnon valvonta kuuluu lukion opettajan tehtäviin, eikä siitä makseta erillistä korvausta. 

23 § Oppiaineen oppimäärän kuulusteluista maksettavat korvaukset

1 mom.  

Lukion oppiaineen oppimäärän kuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus, jos kyseessä on yksityisopiskelija tai lukion omaa opiskelijaa kuulustellaan aineessa, jota ei ao. lukiossa opeteta, tai jos kyse on aineesta, jota opiskelija ei ole ao. lukiossa opiskellut.

Soveltamisohje  

Lukion oman opiskelijan oppiaineen oppimäärän kuulustelusta ennen päättötodistuksen antamista ei makseta erikseen korvausta muissa kuin 1 momentin tilanteissa. Erikseen ei korvata myöskään kurssien päättökuulusteluita tai lukioon ottamisen yhteydessä järjestettäviä kuulusteluja/kokeita.

2 mom.  

Kuulustelu voidaan jakaa useampaan osakuulusteluun, jolloin korvaus vastaavasti ositetaan. Kukin koko oppimäärän kerralla tapahtuva kuulustelu ja oppimäärän osakuulustelu voi sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

Soveltamisohje 

Tavallisesti oppiaine kuulustellaan kolmessa osakuulustelussa, jolloin yhdestä osakuulustelusta maksetaan palkkaliitteen mukainen korvaus. Perustellusta syystä voidaan laajan oppiaineen kuulusteleminen järjestää em. useammassa osassa, jolloin em. korvaus maksetaan jokaisesta osakuulustelusta. Jos asianomaisen aineen opettaja ei voi kuulustella yksityisopiskelijaa, kuulustelukorvaus voidaan maksaa kuulustelevalle rehtorille.

3 mom.  

Jos saman oppiaineen kuulustelussa/osakuulustelussa kuulustellaan useampaa opiskelijaa, kustakin kuulusteltavasta maksetaan täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen, ¼ osa palkkiosta kymmenestä kahteenkymmeneen opiskelijaan ja 1/6 osa palkkiosta 21 opiskelijasta lukien. Täysi palkkio on 1 momentin mukainen palkkaliitteen mukainen korvaus. 

4 mom. 

Opiskelijan kirjallisen kuulustelun valvojana toimivan aineenopettajan korvausperuste valvontatunnilta, ellei valvonta tapahdu muun palkatun tehtävän ohessa, on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

24 § Lukion lisätehtäväkorvaus

1 mom.  

Opettajalle, jolle määrätään oppilaitoskohtaisen opetuksen kehittämiseen, suunnitteluun tai hallintoon tai mentorointi- ja/tai tutorointityöhön liittyvä erikseen määrätty tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella korvaus, jonka työnantaja vahvistaa palkkaliitteestä.

2 mom.

Lukiossa on käytettävä 1 momentissa mainittua tarkoitusta varten koulukohtaisesti laskettava palkkaliitteestä ilmenevä rahamäärä kuukaudessa

25 § Demonstraatioiden valmistelutunnit

Fysiikan, kemian ja biologian luokkatunneista luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen demonstraatioiden valmistelutunteja seuraavan taulukon mukaisesti:

Soveltamisohje

Demonstraatio- ja laborointitunnit on merkittävä asianomaisen opettajan työjärjestykseen.

Demonstraatiokorvaustaulukko

26 § Tuntiopettajan vähimmäisperuspalkka 

Tuntiopettajan vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite) ja hinnoittelutunnukset 

27 § Tuntiopettajan työaika 

1 mom.        

Päätoimisen tuntiopettajan työaikaan kuuluu 16 §:n mukainen yhteissuunnittelutyöaika. 

2 mom.          

Tuntiopettajan opetusvelvollisuus määräytyy 17 §:n mukaan. 

3 mom.         

Jos tuntiopettaja ei opeta lukiossa mitään oppiainetta, vaan hänet on määrätty hoitamaan koulun tukitoimintotehtävää, on tämän tehtävän osalta laskennallinen opetusvelvollisuus 23 tuntia viikossa. 

28 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan 8 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti edellä 26 §:n mukaan määräytyvästä vähimmäisperuspalkasta ja 17 §:n mukaan määräytyvästä opetusvelvollisuudesta. Koska sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvoitetta eikä sitä vastaavaa työaikaa, kerrotaan näin saatu tuntipalkkio luvulla 0,96.

Soveltamisohje

Sivutoimisen tuntiopettajan palkkio saadaan kertomalla tuntiopettajan hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka ao. kalleusluokan mukaisella kertoimella 0,84. Tulos jaetaan viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tämä luku kerrotaan luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 38. Näin saatu kertatuntipalkkio kerrotaan luvulla 0,96, jolloin tuloksena on sivutoimiselle tuntiopettajalle maksettava tuntipalkkio.

29 § Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä 

1 mom.        

Päätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehtoihin sovelletaan myös osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä sekä osion A muita määräyksiä soveltuvin osin.

2 mom.      

Sivutoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehtoihin sovelletaan myös osion A sivutoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä sekä osion A 9 §:n (toisen opettajan tunnin hoitopalkkio) ja 13 §:n (etäopetuksen ohjaustyö) määräyksiä. 

3 mom.            

Tuntiopettajaan sovelletaan seuraavia tämän osion määräyksiä:

4 mom.            

Päätoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan edellä mainittujen määräysten lisäksi seuraavia tämän osion määräyksiä: 

30 § Ylituntipalkkion, tuntipalkkioiden ja erityistehtäväkorvausten maksaminen /vähentäminen vapaan ajalta 

1 mom.

Palkallisen vapaan ajalta ei vähennetä ylituntipalkkioita, tuntipalkkioperusteella maksettavia ylitunteja eikä erityistehtävistä maksettavaa palkkiota. Ne maksetaan työsuunnitelmassa vahvistetun viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan lukuvuoden alkuun asti. 

2 mom.

Palkattoman vapaan ajalta vähennetään työsuunnitelman mukaiset ylitunnit ja tuntipalkkioperusteella maksettavat ylitunnit sekä erityistehtävät kertatuntipalkkiota (1/38) käyttäen.

31 § Määräajaksi otetun opettajan palkkaus 

1 mom. 

Määräaikaisella opettajalla on oikeus saada palkkausta samojen palkkausperusteiden mukaan ja saman työvelvollisuuden perusteella kuin toistaiseksi otetulla opettajalla. Poikkeuksen edelliseen muodostaa kuitenkin se, että vain ne määräaikaiset opettajat, jotka on otettu vähintään 60 päiväksi, ovat oikeutettuja seuraavien määräyksien mukaisiin palkkaetuihin: 

1. tilapäinen hoitovapaa (YTES 5 luku 96 § 2 mom.)
2. eräät työvapaat (YTES 5 luku 100 § 1 mom. ja 2 mom.)

2 mom.

Toistaiseksi voimassa olevasta opettajan tehtävästä työvapaalla olevan samalla työnantajalla opettajan tehtävää määräaikaisesti hoitamaan määrättyyn opettajaan sovelletaan tämän pykälän määräyksiä. 

3 mom. 

Jos koulussa noudatetaan jaksojärjestelmää ja työsuhde kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja se osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, maksetaan määräaikaiselle opettajalle hänen työsuhteen kestoaikana pitämiään tunteja vastaava osuus peruspalkasta seuraavan kaavan mukaan:

Soveltamisohje 3 momenttiin 

Pidettyjen tuntien määrään lasketaan mukaan kerrointunnit sekä mahdolliset demonstraatio- ja lukioresurssitunnit.

4 mom. 

Jos määräaikaisen opettajan pitämä tuntimäärä työsuhteen kestoaikana on opetusvelvollisuutta suurempi, hänelle maksetaan peruspalkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

Soveltamisohje 4 momenttiin 

Jos työsuhde kestää vain lukuvuoden työajan tai sitä lyhyemmän ajan, maksetaan ylituntipalkkio 8 §:n mukaan.

5 mom. 

Jos määräaikaisen opettajan palvelussuhde kestää enintään viisi koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona sivutoimisia tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta vuosisidonnaista lisää eikä kerroin- tai lukioresurssitunteja.

32 §  Rehtorin hallinnolliset tehtävät 

Jos opettaja määrätään oman työnsä ohella hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin työvapaan ajalta, hänelle maksetaan työnantajan vahvistamalta tunnilta korvaus, joka on täysi palkka jaettuna luvulla 152. Tässä yhteydessä täydessä palkassa ei huomioida ylitunteja.

33 § Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi

Jos opettaja määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät, kun rehtori on esteellinen hoitamaan niitä, korvaus kultakin tehtävään käytetyltä tunnilta on täysi palkka jaettuna luvulla 152. Tässä yhteydessä täydessä palkassa ei huomioida ylitunteja.

34 § Tukiopetuspalkkio

Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman tehtävän ylituntipalkkioperusteen mukaan.

35 § Kerhotyö

Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin palkkioperuste on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste opetusvelvollisuudella 24.  

1 § Soveltamisala

1 mom.

Tämän osion sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom. 

Yhteispäätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINOTES 2018-2020 osion C yhteisen osan ja liitteiden 1–6 sekä osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti.

3 mom.    

Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät musiikkioppilaitosmääräysten mukaan.

2 § Muut sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom. 

Tämän osion sopimusmääräysten lisäksi opetushenkilöstöön sovelletaan OTES osion A seuraavia määräyksiä:  

1 § Soveltamisala
2 § Palkkausperusteet
3 § Epäpätevyysalennus
4 § Vuosisidonnainen lisä (Kohtia 1-2 sovelletaan vain rehtoreihin ja apulaisrehtoreihin)
5 § Henkilökohtainen lisä
6 § Kielilisä
7 § Kielitaitolisä
8 § Sijaisuus 
14 § Vuosilomaoikeus
18 § Sairauspoissaoloajan palkka 
19 § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan   
20 § Osa-aikaisen palkka
21 § Osittaisen hoitovapaan palkka
25 § Sivutoimiset tuntiopettajat
26 § Luottamusedustajan ajankäyttö ja luottamusedustajakorvaus

2 mom.

Lisäksi sovelletaan soveltuvin osin YTESin määräyksiä.

3 § Palkan muodostuminen

Palkka muodostuu osion A II luvun 2 §:n mukaisesti.

4 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetustuntimäärä 

1 Rehtorin vähimmäisperuspalkka

Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.

2 Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

5 § Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä 

1 Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin vähimmäisperuspalkka, ks. palkkaliite.

2 Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain 760 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

6 § Kokonaistyöajassa olevan työntekijän työaika ja vuosiloma 

Työntekijän työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (Osio A 11 §).

Työntekijän vuosiloma määräytyy osion A 14 §:n mukaan. 

7 § Kokonaistyöajassa olevan työntekijän vuosisidonnainen lisä

Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät osion A II luvun 4 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

8 § Palkan muodostuminen ja palkkausjärjestelmä

Peruspalkan määräytymiseen sovelletaan osion A II  luvun 2 §:ä.

9 § Opettajan palkka    

Kokoaikaisen (1500 h) opettajan peruspalkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

10 § Opinto-ohjaajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan peruspalkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

11 § Palvelusvuosien vaikutus opettajan ja opinto-ohjaajan palkkaan

Palvelusaika määräytyy osion A 4 §:n 3–6 kohtien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella. Palvelusajan vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

12 § Varsinainen palkka

1. mom.

Varsinainen palkka määräytyy YTES 10 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje

Osion C vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika tai keskimäärin 37,5 tuntia viikossa vastaa täyttä työaikaa. 

Varsinainen palkka ei sisällä tämän osion 21 ja 22 §:n mukaisia työaikakorvauksia eikä 28 §:n mukaista vapaajaksokorvausta.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairauspoissaolon, raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.

Palkallisen työvapaan ajalta, mm. sairauspoissaolon, raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta, maksetaan 30 §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi 21 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti. 

13 § Epäpätevyysalennus

Osion A 3 §:n mukainen epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palvelusvuodet sisältävän asteikon alarajasta.

14 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys sidotun työtehtävänsä kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, hänelle maksetaan tunnilta palkkio, joka on 30 % opettajan tuntipalkasta. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opinto-ohjaajiin.

15 § Siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä

1. Jos opettajalle maksettiin 28.2.2010 OVTES 2010–2011 osion C yhteisten määräysten 14 §:n mukaista siirtymäkauden lisää ja/tai osion C liite 4 10 §, liite 5 10 §, liite 6 9 §, liite 8 6 § tai liite 9 10 § mukaista henkilökohtaista palkanlisää, hänelle maksetaan ko. lisää edelleen siten, kun jäljempänä määrätään.
    
2. Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen takia 1.8.2011 tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen PTYOTES 2010–2011 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
    
3. Opettajan henkilökohtainen siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä poistuvat peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai työntekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden palkanlisien osalta. Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

16 § Opettajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

2 mom.

Vuotta lyhyemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 17 §:n mukainen.

Soveltamisohje

Osa-aikatyössä 1500 tunnin vuosityöaika tai 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukaiseen tuntimäärään työsuhteen aikana.

3 mom.     

Osion E kokoaikainen opettaja voi halutessaan säilyttää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1500 tunnin vuosityöaikaa.

Tällaisen osiosta E siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.

Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtaisesta vuosityöajasta.

Soveltamisohje

3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin 3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

17 § Opettajan sidottu ja sitomaton työaika

Opettajan vuosityöajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa. Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.

Soveltamisohje

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esihenkilötyö/tiimivastaavan tehtävät, hanke- ja kehittämistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöiden vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

18 § Sitomatonta työaikaa koskeva siirtymämääräys

1 mom.

Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet tähän osioon työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin siirtyneisiin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia.

2 mom.

Seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja sovelletaan siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissään:

Soveltamisohje

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 17 §:n 1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka oli jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttui automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtui suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta oli joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisenvuosityöajan.

19 § Opinto-ohjaajan työaika

1 mom.

Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

2 mom.

Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään AVAINOTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet tähän osioon viimeistään 1.8.2020.

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyneisiin opinto-ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

3 mom.

Vuotta lyhemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.    

20 § Työajan suunnittelu ja seuranta

1 mom.    

Työnantaja vahvistaa opettajalle ja opinto-ohjaajalle kirjallisen vuosityöaikasuunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisältö, määrä ja opettajan muut tehtävät. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan kanssa ja annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

2 mom.    

Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.

Soveltamisohje

Työajan suunnittelu ja seuranta perustuvat paikalliseen järjestelmään. Työaikasuunnitelmaa ja työajan seurantaa koskevat tarkemmat soveltamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteistoiminnassa opetushenkilöstön edustajien kanssa.

21 § Vuosityöajan ylittäminen (lisätyö)

1 mom.

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1500–1700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.

Esimerkki:

Opettajan vuosityöaika on 1650 tuntia, jolloin kuukausipalkka on vähintään 110 % 1500 tuntia tekevän opettajan palkasta. Työajan ylitys voidaan maksaa myös 3 momentin mukaisella tuntipalkkiolla.

2 mom.

Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.

3 mom.

Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

22 § Epämukavan työajan korvaukset

1 mom.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 17 §:n mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 50 % 21 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

Soveltamisohje

Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen

2 mom.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, joka on 50 % 21 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

3 mom.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikakorvausta kuin yhdellä 1 ja 2 momenttien mukaisella perusteella.

23 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mukainen opetus 

1 mom.

Jos lukion aineenopetukseen kelpoinen opettaja (asetus 986/1998, 10 §) opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, hänen vuosityöaikaansa luetaan ko. oppituntien lisäksi sitomatonta työaikaa.

2 mom.

Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit opetettavasta aineesta riippuvalla kertoimella, joka on:

äidinkielessä ja kirjallisuudessa  0,85
toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä  0,62 
matematiikassa  0,56

Esimerkki:

Yhteisten tutkinnon osien äidinkielen opettaja opettaa lukiossa 10 tuntia viikossa. Vuosityöaikaan oppituntien lisäksi luettavan sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla oppituntien määrä kertoimella 0,85.

Opettajan vuosityöaika saadaan laskemalla sidottu ja sitomaton työaika yhteen. Oppitunteihin (10) lisätään sitomaton työaika (0,85 x 10). Em. opetuksesta luetaan siis opettajan vuosityöaikaan 18,5 tuntia, joista 10 tuntia on sidottua ja 8,5 tuntia sitomatonta työaikaa.

24 § Opettajan vapaajaksot

1 mom.

Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä (4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso, ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa. Vapaajaksoille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

2 mom.

E-osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kuuden (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso, ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa. Vapaajaksoille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

Tämän momentin mukaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että vapaajaksojen määrä määräytyy 24 § 1 momentin mukaan. 

 Soveltamisohje

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyviin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikaan siirtyneitä opettajia.

3 mom.  

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10–1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5–30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti. 

4 mom.

Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

Soveltamisohje

Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).

25 § Opinto-ohjaajan vapaajaksot

1 mom.

Opinto-ohjaajalle on annettava 2.5.-30.9. välisenä aikana vähintään viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen vapaajakso, ja se voidaan antaa enintään viidessä osassa. Vapaajaksoille työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa.

2 mom.  

Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–30.4. tai enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajaksoviikko voidaan antaa erillisenä jaksona 1–2 momentin mukaisista jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.

3 mom.  

Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin.  

26 § Vapaajaksojen ajankohdan vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:

Pöytäkirjamerkintä

Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti.  

Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan työvapaalla, on vapaajaksot suunniteltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös työvapaan ajalle. Alustavaa tai vahvistettua tietoa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työajan laskentaan.  

Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 26 §:n mukaisina määräaikoina.

27 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen

Jos henkilö siirtyy vuosilomajärjestelmästä tämän osion mukaiseen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymisellä tämän osion mukaiseen työaikajärjestelmään.

28 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus  

1 mom.    

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan työsuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset työsuhteeseen sisältyneet työpäivät (ma–pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.

2 mom.    

Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajaksokorvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäivien lukumäärällä.  

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33.  

3 mom.    

Jos työsuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma–su) vähennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.

Soveltamisohje

Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa ollut opettaja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen työsuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 16.8.–17.12.2021. Viikko 42 on vahvistettu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Työsuhteeseen sisältyy 85 työpäivää (ma-pe). Vapaajaksokorvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,42 = 35,7 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä vähennetään syysloman vapaajakson kalenteripäivät (35,7 - 7 = 28,7). Opettajalle maksetaan vapaajaksokorvausta 28,7 päivältä.

Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on palvelussuhteen päättymiskuukausi. 

 29 § Lomaraha

Opettajan, päätoimisen tuntiopettajan ja opinto-ohjaajan lomarahan laskentaperusteena oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,92.

Soveltamisohje

Lomaraha määräytyy YTES 85 §:n ja OTESin osion A 14 §:n 2) kohdan a–c kohtien mukaisesti. 

30 § Työvapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen  

Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen työvapaan ajalta 16 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti. 

31 § Päätoiminen tuntiopettaja  

1 mom.

Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 9 §:n mukaisella opettajalla. 

2 mom.

Alle 1500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

3 mom.

Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työvuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 17 §:n mukainen.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä vähintään 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin 15 tuntia viikossa.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 24.8.–18.12.2020. Viikko 42 on alustavasti suunniteltu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Työsuhteeseen sisältyy 80 työpäivää (ma-pe). Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n 1 momentin mukainen. Täysiä työviikkoja on 16, joten opettajan 100 %:n työaika on 16 * 37,5 = 600 tuntia. Jos opettajalle on vahvistettu 500 työtuntia, on opettajan työaika tällöin 83,33 % täydestä työajasta (500/600).

32 § Sivutoiminen tuntiopettaja

1 mom.

Sivutoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on alle 800 tuntia (keskimäärin alle 20 tuntia viikossa).  

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vähintään palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Tuntipalkkiot sisältävät myös lomapäivien palkan ja lomarahan osuuden.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan sivutoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä alle 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 15 tuntia viikossa.

Tuntipalkkion määrittämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan kokemus, taidot ja kyky.

2 mom.

Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan osion A 25 §:ä.

Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimisen tuntiopettaja epäpätevyysalennus määräytyy osion A 3 §:n mukaan.

3 mom.

4 mom.

Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opettajan kaikki työtehtävät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus ja työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.  

Työaikasuunnitelmassa vahvistetaan kaikki sidottu/sitomaton/sääntelemätön työaika vastaamaan todellista tarvetta. Sivutoimisiin tuntiopettajiin ei sovelleta 17 §:n mukaista sitomattoman työajan vähimmäismäärää.  

Vähintään vuodeksi palkatulle sivutoimiselle tuntiopettajalle suunnitellaan töitä enintään 40 viikolle / 200 työpäivälle. Opettajan kanssa voidaan sopia työviikkojen/työpäivien määrästä toisin.

5 mom.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan epämukavan työajan lisää, jolla korotetaan opettajalle maksettavaa tuntipalkkiota 50 %. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 17 § 1 mom. mukaista sitomatonta työaikaa.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työantajan vahvistaman opettajan työtehtävän alkamisesta. Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen.

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisää siinä tapauksessa, että opettajan työtehtäviä on samalla kalenteriviikolla sijoitettu jollekin kalenteripäivälle / joillekin kalenteripäiville maanantai - perjantai.  

Arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta opettajan työstä maksetaan epämukavan työajan lisä.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä edellä mainitulla perusteella.

Soveltamisohje

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä ei makseta epämukavan työajan lisää silloin, kun opettaja on palkattu pelkästään viikonlopun ajaksi perjantai - sunnuntai väliselle ajalle. 

1 § Soveltamisala    

1 mom.

Tätä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat

• rehtorit ja apulaisrehtorit
• kokoaikaiset opettajat
• osa-aikaiset opettajat
• sivutoimiset tuntiopettajat sekä  
• koulutuksen/opetuksen suunnittelijat, joiden työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu myös opetusta.

Ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella tarkoitetaan oppilaitosta, jossa tarjotaan pääsääntöisesti aikuisopiskelijoille ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin johtavaa koulutusta tai sellaista koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen (esim. ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus).  

2 mom.

Työnantaja voi tarjota ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa opettavalle ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajalle työtunteja myös ammatillisessa oppilaitoksessa (Osio C). Tällöin opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan ammatilliseen oppilaitokseen kohdistuvista työtunneista vähintään 25 %:n osalta. Osion E opettajan työajasta pääosan on kohdistuttava aikuiskoulutuskeskukseen. Muutoin opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät tämän osion mukaan. 

Soveltamisohje

Järjestely edellyttää opettajan suostumusta. Siitä sovitaan opettajan kanssa enintään aikuiskoulutuskeskuksen työkauden ajaksi. Järjestely on mahdollinen myös kokoaikaiselle E-osion opettajalle, jos työaikasuunnitelmaan tehdään soveltuvat muutokset. Työaikaa voidaan tarkastella keskimääräisenä työkausittain. Esimerkiksi yksittäisen kalenterikuukauden aikana E-osion opettajalla voisi olla pelkästään C-osion opetusta. Työskentely C-osiossa ei saa johtaa lisätyön syntymiseen, ja opetusta C-osiossa täytyy olla alle C-osion päätoimisuuden rajan. Sivutoimiset opettajat eivät ole järjestelyn piirissä.

Työnantaja ei saa tarjota järjestelyillä ammatillisen aikuiskeskuksen opettajalle työtehtäviä, jotka sisältävät ylioppilastutkintoon johtavia tai lukion opetussuunnitelmaan liittyviä tehtäviä (C 18 §). Tällä ei ole tarkoitus rajata valinnaisiksi lukio-opinnoiksi hyväksi luettavien kurssien opetusta.

3 mom.    

Rehtorin ja apulaisrehtorin työsuhteen ehdot määräytyvät YTESin mukaan. Vuosisidonnainen lisä määräytyy kuitenkin osion A II luvun 4 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat: 

4 mom.

Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan seuraavia YTESin määräyksiä:

1. luku Yleinen osa

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koeaika, lääkärintodistuksen esittäminen ja työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

2. luku Palkkaus 

12 § Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta  

13 § Peruspalkka (soveltuvin osin)

16 § Siirto muuhun työhön

20 § Määräaikainen palkanlisä

22 § Tulospalkkio

23 § Palkanmaksu

(Poikkeus: Osa-aikaiselle opettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16.  kalenteripäivänä. Paikallisesti voidaan sopia  YTES 23 §:n soveltamisesta myös em.  tapauksessa.)

25 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus

39 ja 40 § soveltuvin osin. Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-ajankorvausten suorittamisajankohta

3. luku Työaika

27 § 2 ja 3 mom.: Työaika/Eräitä erityistilanteita

27 § 6 mom.: Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuuluneen ajan lukeminen työaikaan

4. luku  Vuosiloma

Vuosilomapalkkaa laskettaessa YTESin mukaisena varsinaisena kuukausipalkkana pidetään peruspalkkaa. Vuosilomaluvun 81 §:n 4 momentin mukaista vuosilomapalkan lisäystä laskettaessa otetaan YTESin määräyksistä poiketen huomioon tämän osion 2 §:n 2 kohdan mukaiset ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvaukset.

5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauspoissaoloa (sovelletaan OTESin yleistä osaa)

6. luku Henkilöstön edustajat

7. luku Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen

Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.

Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan lisäksi seuraavia osion A määräyksiä 4 § vuosisidonnainen lisä ja kielilisä 6 §.  

5 mom.    

Sivutoimisiin tuntiopettajiin noudatetaan seuraavia YTESin määräyksiä:

1. luku Yleinen osa

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koeaika, lääkärintodistuksen esittäminen ja työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

2. luku Palkkaus

23 § Palkanmaksu  

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä.

5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauslomaa (sovelletaan OTESin yleistä osaa) ja 98 ja 99 §:ää (opintovapaa, täydennyskoulutus)

6. luku Henkilöstön edustajat

7. luku Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen  

Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.

2 §    Koko- ja osa-aikainen opettaja

Koko- ja osa-aikaisen opettajan työaika on seuraava:

1 Säännöllinen viikoittainen työaika: 

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu tämän osion mukaiseen tuntimäärään enintään 1 vuoden tasoittumisjakson aikana.

Tasoittumisjakson työaika voidaan ylittää (lisätyö).

Arkipyhäviikkojen työaika määräytyy soveltuvin osin YTES 3 luvun 46 §:n mukaan. Jos osa-aikaisen opettajan palkkaus määrätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perusteella, otetaan huomioon myös arkipyhät.

Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus sekä työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

2 Työaikakorvaukset

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu lisätyö korvataan maksamalla opettajalle tuntia kohden palkka, joka saadaan jakamalla opettajan 3 §:n mukaan määräytyvä kuukausipalkka luvulla 163. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkan määräämisessä käytetään sitä kokoaikaisen opettajan kuukausipalkkaa, josta ao. opettajan osa-aikapalkka on laskettu.

Jos maanantain ja perjantain välinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 18.00–22.00 väliseen aikaan, maksetaan näistä tunneista 15 % rahakorvaus (iltatyökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaisin klo 07.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä (lauantaityökorvaus). Yöllä klo 22.00–07.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 30 % rahakorvaus (yötyökorvaus). Sunnuntaisin tehdystä työstä maksetaan 50 % rahakorvaus (sunnuntaityökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaina klo 18.00–24.00 jälkeen tehdystä työstä.

Kukin em. rahakorvauksista lasketaan 3 §:n mukaisesta tuntipalkasta, ja ne on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

3 § Palkkaus  

Kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkkahinnoittelu, (ks. palkkaliite). 

Palveluaika määräytyy osion A 4 §:n 3–6 kohtien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella. Palvelusvuodet ovat edellä taulukossa. 

 Soveltamisohje

Jos opettajalla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista ammatilliselle koulutukselle määriteltyä kelpoisuutta, noudatetaan edellä olevia asteikkoja enintään 20 % alennettuina. 

Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on siinä suhteessa kokoaikaisen opettajan palkkaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikansa on kokoaikaisen opettajan lyhyempi.

Jos osa-aikaisen opettajan palkallisen työvapaan viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa, maksetaan opettajalle palkka edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen työajan mukaan.  

Jos opettajan palkallisen työvapaan viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa ja opettaja on ollut työvapaalla edellisen vuosineljänneksen ajan, maksetaan työvapaan palkka työvapaata edeltävän 12 kuukauden ajanjakson keskimääräisen työajan mukaan. Keskimääräisen työajan laskennassa huomioidaan tosiasiallinen työaika. Opettajalle maksetaan kuitenkin aina vähintään työsopimuksen mukainen palkka. Jos opettaja on ollut työvapaalla koko edeltävän 12 kuukauden ajan, maksetaan työsopimuksen mukainen palkka. 

4 § Sivutoimiset tuntiopettajat

Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 16 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan jokaiselta pidetyltä oppitunnilta erikseen sovittu tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.

Sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus työsopimuslain nojalla sairausajan palkkaan ja vuosilomalain nojalla vuosilomaan ja/tai lomakorvaukseen.

Tuntipalkkiota tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

1 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1. Rehtorin (OTF61001) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).
    
2. Opetusvelvollisuus on enintään 100 tuntia vuodessa.

2 § Työaika ja vuosiloma

Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 11 ja 17 §:n mukaisesti.

3 § Kokonaispalkkauksessa olevan apulaisrehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1. Apulaisrehtorin (OTF62002) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).
    
2. Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

4 § Työaika ja vuosiloma

Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.

5 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

6 § Opetusvelvollisuus

1. Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntien määrän vuodessa:
    

• yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen sekä matemaattisluonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia
   
• muut 580 tuntia.
   

2. Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.
    
3. Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus lasketaan 45 minuutin mukaan. Opetustunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertaus, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.

7 § Muu työvelvollisuus

1. Opettajan muun työvelvollisuuden määrä on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen johdosta matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 6 §:ssä on mainittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostumuksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.

Tarvittaessa opettaja voi opettaa 150 tuntia vuotuista opetustuntimäärää enemmän. Ylimääräisestä opetuksesta sovitaan opettajan kanssa. Ylimääräinen opetus korvataan tuntipalkkiona ja yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 103. 

2. Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus lasketaan 60 minuutin mukaan.
    
3. Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluonteen takia yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

8 §  Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen

Kansalais- ja työväenopiston päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvollisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen takia laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavin osin.

9 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 Apulaisrehtorin tehtävät

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on alle 11 000 ja jossa päätoimisia opettajia on vähintään neljä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 300 tunniksi. Jos opistossa on yli 5 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää, jos hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiseen erittäin pätevät perusteet, vähintään 200 tunniksi.

2 Erityistehtävät

Jos opettajalle on määrätty erityistehtäviä, jotka rajoittavat opetustuntien pitämistä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää vähintään 400 tunniksi.

3 Osastonjohtaja

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos osastonjohtajaksi määrätyn opettajan hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiselle erittäin pätevät perusteet, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 150 tunniksi.  

Jos kuitenkin osastossa on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

4 Opetusalan johtava opettaja

Jos opistossa on vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus.

10 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat: 

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle -periaatteella.

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta. 

11 § Palkkioperusteet  

1. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkioperusteet (ks. palkkaliite)

Soveltamisohje

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaavalle tuntiopettajalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut aikuiskasvatuksen approbatur-arvosanan tai aikuiskasvatuksen perusopintojen tutkinnon ja opettanut yhteensä vähintään kaksi vuotta opistossa opettaen tänä aikana yhteensä vähintään 100 tuntia, maksetaan lisäpätevyydestä tuntipalkkio 10 % korkeampana kuin muutoin.

2. Alansa opetusta antavan taiteilijan palkkioperuste määräytyy tuntiopettajan tuntipalkkioperusteiden mukaan perustuen arvostukseen ja tunnustukseen, minkä taiteilija työllään on maan rajojen ulkopuolella, valtakunnallisesti tai alueellisesti saavuttanut.
    
3. Kuoron- ja orkesterinjohtaja. Opiston kuoron- ja orkesterinjohtajalla maksetaan tuntipalkkio hinnoittelutunnuksen OTF67034 perusteen mukaan, ellei hänen palkkioperusteeseensa ole sovellettava hinnoittelutunnusta OTF67033.

12 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkamisessa noudatetaan YTES 1 luvun 5 §:n määräyksiä.
    
2. Tuntiopettaja otetaan tässä sopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen opiston ohjesäännön mukaisiin opettajainkokouksiin.
    
3. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.
    
4. Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen suorittamaan myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio näistä tehtävistä määräytyy 11 §:n mukaan.
    
5. Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

13 § Vuosilomakorvaus

1. Tuntiopettajan oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella.
    
2. Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä.
    
3. Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.

14 § Lomaraha

1. Keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha. Keskimääräisen viikkotuntimäärän toteamisessa käytetään tasoitusjaksona kalenterikuukautta.
    
2. Lomarahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäiviä kalenterikuukaudessa.  

15 § Sairauspoissaoloaikaan ja raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän palkka

1. Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan raskausvapaa-ajan ja sairausajan palkkaa.
   
   Kohdassa 1 tarkoitetulle raskausvapaaseen oikeutetulle opettajalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaa-ajan palkkaa YTES 91 § 2 momentin ja 93 § 2 momentin mukaan, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
   
   Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista. 
    
2. Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jo hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.
    
3. Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sairauspoissaoloaikaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

16 § Matkakustannusten korvaus

1. Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy YTESin määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.
    
2. Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolella sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä maksetaan päivärahaa.
    
3. Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen, kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.

17 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
    
2. Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.
    
3. Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudesta sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.

18 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle

1. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen palkanlisä.
    
2. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai opettajan siirtyessä muuhun tehtävään.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

19 § Siirtymäkauden lisä  

1. Jos apulaisrehtorina toimivan opettajan tai tohtorin tutkintolisää saaneen rehtorin tai opettajan kokonaisansio 31.8.2007 voimassa olleen PTYOTESin 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samasta tehtävästä 1.9.2007 laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
    
2. Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu tehtävän peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai työntekijän siirtyessä muuhun tehtävään.

Soveltamisohje

Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia. Muuhun tehtävään siirtymisestä on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tehtävä. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut poistaa siirtymäkauden lisää.

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1. Rehtorin (OTF81002) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).
    
2. Rehtorin opetusvelvollisuus on 70–350 tuntia vuodessa.
    
3. Apulaisrehtorin (OTF82005) vähimmäisperuspalkka ks. palkkaliite.
    
4. Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 70–455 tuntia vuodessa.

2 § Työaika ja vuosiloma

Työaika ja vuosiloma määräytyvät A osion 11 ja 17 §:n mukaisesti.

3 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 350–560 tuntia vuodessa. 

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset, opetusvelvollisuudet ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

Musiikin perusopetuksen opettaja 

2 Ammatillinen koulutuksen lehtori (II aste) 

3 Opetusvelvollisuus voidaan määrätä tarvittaessa vuotuisena.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajalla tarkoitetaan myös säestäjää.

5 § Sivutoimipisteen johtaja

Sivutoimipisteen johtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan tästä tehtävästä seuraava lisäpalkkio: 

6 § Sivutoimipisteen opetus

Jos opettaja määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, sivutoimipisteen opetuslisä saadaan kertomalla 4 §:n 1 kohdan mukainen vähimmäisperuspalkka kertoimella 0,03–0,07 opettajan pääkoululta tai asunnosta sivutoimipisteeseen/-pisteisiin viikoittain kuljettavan matkan pituuden perusteella seuraavasti: 

Soveltamisohje

Matkakilometrit lasketaan pääsääntöisesti pääkoulun ja sivutoimipisteen tai -pisteiden välisiltä edestakaisilta matkoilta, kuitenkin enintään todellisilta matkoilta, lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen. Toisin sanoen, jos opettajan matka asunnosta sivutoimipisteeseen on lyhyempi kuin matka pääkoululta sivutoimipisteeseen ja opettajan sivutoimipisteeseen kulkema matka alkaa asunnosta, lasketaan matkakilometrit todellisuudessa kuljetun matkan mukaan asunnosta sivutoimipisteeseen. Merkitystä ei ole, opettaako opettaja saman päivänä aikana vain sivutoimipisteessä tai sivutoimipisteen lisäksi myös pääkoulussa.

7 § Tohtorin tutkintolisä

Jos musiikkioppilaitoksen rehtori tai opettaja on suorittanut tohtorin tutkinnon, siitä maksettava lisä saadaan kertoimella tehtävänimikkeen hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,03.

8 § Opettajan ylituntipalkkio

1. Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkioperuste on 4 §:n 1 tai 2 kohdan mukaan määräytyvä ao. kalleusluokan mukainen peruspalkka (jossa otetaan lisäksi huomioon 6 §:n mukainen lisä).

Soveltamisohje

Jos opettajan peruspalkka on epäpätevyyden perusteella alempi, ylituntipalkkio lasketaan alennetusta peruspalkasta.

2. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yhden viikoittaisen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava musiikkioppilaitoksessa 35 tuntia.

3. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

4. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan opettajan peruspalkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Peruspalkassa ei oteta huomioon opettajalle myönnettyjä vuosisidonnaista lisää, määrävuosikorotuksia, eikä muutakaan henkilökohtaista lisää. Opetusvelvollisuus on tehtävän opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta opetusvelvollisuuden huojennus.
    
5. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös oppilaitoksen loma-aikojen palkkaosuuden.

6. Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 35.

9 § Matkakustannusten korvaaminen

Opettajalle maksetaan korvausta YTESin mukaan siirtymisestä musiikkioppilaitoksen toimipisteestä toiseen aiheutuneista matkakustannuksista.

10 § Työaika  

1. Opettajan työ ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyritään suunnittelemaan enintään 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
    
2. Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät vastaavan tasoiset oppitunteihin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.
    
3. Muun työn asemasta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.
    
4. Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisesti toisin sovita.

11 §  Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin, opettajan ja päätoimisen tuntiopettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:  

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle  -periaatteella.

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta. 

12 § Päätoimisten tuntiopettajien hinnoittelutunnus, opetusvelvollisuus ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

2. Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste lasketaan 7 §:n ylituntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti tämän pykälän perusteella määräytyvästä peruspalkasta ja opetusvelvollisuudesta. Palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä 6 §:n ja 16 §:n 1 kohdan mukaan. 

13 § Sivutoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnus ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite)

14 § Tuntiopettajan muun työn velvollisuus  

1 mom. Päätoiminen tuntiopettaja  

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 10 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esimerkiksi opettajakokouksia, 8 tuntia vuodessa, jolloin korvaus maksetaan 8 tuntia ylittävältä osalta.

Vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 10 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esimerkiksi opettajakokouksia, 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta. 

15 § Lautakunta- ja suunnittelutehtävät

Jos tuntiopettajalle määrätään lautakunta- tai suunnittelutehtäviä, maksetaan kultakin tunnilta oman ylituntipalkkioperusteen mukainen kertatuntipalkkio.

16 § Yhdessä tai useammassa toimipisteessä opettavan tuntiopettajan lisä

1. Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 6 §:ssä on todettu.
    
2. Matkakilometrien laskennan osalta noudatetaan 6 §:ssä olevaa soveltamisohjetta.
    
3. Tuntiopettajaan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, sovelletaan 7 §:n tohtorin tutkintolisää.

17 § Matkakustannusten korvaaminen

1. Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa vähintään 16 tuntia viikossa, maksetaan siirtymisestä musiikkioppilaitoksen toimipisteestä toiseen aiheutuneet matkustamiskustannukset YTESin mukaisesti.
    
2. Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa alle 16 tuntia viikossa, korvataan 1 kohdan lisäksi matkustamiskustannukset asunnosta toisen kunnan alueella sijaitsevaan ensimmäiseen toimipisteeseen ja vastaavasti toisen kunnan alueella sijaitsevasta viimeisestä toimipisteestä asuntoon matkustussäännön mukaisesti.
    
3. Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja joutuu poikkeuksellisesti tai työnantajan nimenomaisesta määräyksestä työtehtävien suorittamisen takia yöpymään muualla kuin asunnossaan, maksetaan päiväraha matkustussäännön mukaisin edellytyksin samoin kuin työmatkoista. 
    
4. Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja matkustaa työtehtävien hoitamista varten toisen kunnan alueelle vähintään 120 kilometrin päähän varsinaisesta toimipaikastaan tai asunnostaan ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan hänelle osapäivärahan suuruinen korvaus.
    
5. Erityisen painavista syistä oppilaitos voi harkintansa mukaan maksaa osapäivärahaa 2 kohdassa tarkoitetulle tuntiopettajalle, mikäli tuntiopettajan asunnon ja toimipisteen välinen matka on vähintään 75 kilometriä ja matka kestää vähintään viisi tuntia.

Soveltamisohje (5 kohta ja matkakilometrien laskenta)

Jos on kysymyksessä sellainen opetusaine, johon on saatavissa vähän tunteja, mutta joka opetussuunnitelman toteuttamisen kannalta on välttämätöntä saada järjestetyksi tai jos tietyn esimerkiksi harvinaislaatuisen soittimen opettajasta on erityinen pula, voi työnantaja harkita maksettavaksi yhtä työvuotta koskevana osapäivärahan suuruisen korvauksen myös siinä tapauksessa, että yhteen suuntaan 75 kilometrin ja matkan kokonaiskeston viiden tunnin edellytykset täyttyvät. Matkakilometrien laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 §:n soveltamisohjetta.

18 § Sopimusmääräyksistä poikkeaminen

Mikäli opetusalan työehtosopimuksen tai edellä olevien sopimusmääräysten soveltaminen johtaa paikallisesti taloudellisiin vaikeuksiin, paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi em. määräyksistä.

19 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle

1. Jos opettajan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen palkanlisä.
    
2. Henkilökohtainen palkanlisä poistuu tehtäväkohtaisessa vähimmäisperuspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai opettajan siirtyessä muuhun tehtävään.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

20 § Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairauspoissaoloajan palkkaan

Vähintään lukuvuoden työajaksi palkattavalle sivutoimiselle tuntiopettajalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden takia hänen täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, sairauspoissaoloajan palkkaa ei makseta.

Soveltamisohje

Esteen ja selvityksen ilmoittamiseen sovelletaan, mitä osion A 18  §:n 2 mom. on todettu.

• OTESin palkkaliitteet on julkaistu nettisivuillamme Excel-tiedostoina >