KVTES

2017

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus

Kunnallinen pääsopimus

Vuoden 1993 pääsopimustekstistä on poistettu kohdat, jotka eivät ole olleet voimassa 3.4.2008 lukien. Katso KT:n yleiskirje 6/2008.


I luku Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus on luonteeltaan sekä kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu pääsopimus että neuvottelu- ja muuta vastaavaa menettelyä koskeva työehtosopimus, jota sovelletaan kaikkiin kunnallisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jollei virka- tai työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

2 § Neuvoteltavat ja sovittavat asiat

1 mom.
Keskustaso

  1. Neuvotellaan ja sovitaan virka- ja työehtosopimuksista (5 ja 6 §).
  2. Käydään valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut
    (9–11 §).

2 mom.
Paikallistaso

  1. Neuvotellaan ja sovitaan tarvittaessa paikallisesta sopimuksesta sekä käydään sitä koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut (13 §).
  2. Käydään virka- ja työehtosopimusten velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut (8, 10 ja 11 §).
  3. Käydään virka- ja työehtosopimusten eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikallisneuvottelut (14 §).

3 § Neuvottelu- ja sopijaosapuolet

1 mom.   *1) Pääsopimuksen 3 § 1 momenttia pääsopimuksen neuvotteluosapuolista on päivitetty 19.5.2014 allekirjoitetulla virka- ja työehtosopimuksella.
Keskustaso

Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä toisaalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan unioni ry ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry, joita kutsutaan jäljempänä pääsopijajärjestöiksi, neuvottelevat ja sopivat virka- ja työehtosopimuksista sekä käyvät keskusneuvottelut. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja asianomainen pääsopijajärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy pääsopijajärjestön alayhdistys. Pääsopijajärjestö allekirjoittaa alayhdistyksensä neuvotteleman virkaehtosopimuksen ja kuukausipalkkaisia koskevan työehtosopimuksen.

2 mom.
Paikallistaso

Asianomainen kunnallinen viranomainen sekä ne pääsopijajärjestöt tai niiden rekisteröidyt alayhdistykset, joita asia koskee, neuvottelevat ja sopivat paikallisesta sopimuksesta, käyvät paikallista sopimusta koskevat tulkinta- ja soveltamisneuvottelut sekä käyvät 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut. Alayhdistyksellä pitää olla epäselvissä tapauksissa pääsopijajärjestön valtuutus paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja paikallisen sopimuksen tekemiseen. Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja pääsopijajärjestöjen edustajat käyvät 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut paikallisneuvottelut.


Soveltamisohje

Pääsopijajärjestön alayhdistyksellä tarkoitetaan tässä pääsopijajärjestön paikallisyhdistystä, valtakunnallista liittotason alayhdistystä tai tällaisen alayhdistyksen paikallisyhdistystä. Pääsopijajärjestön puhevaltaa voi käyttää järjestön pääluottamusmies/luottamusmies.


3 mom.
Eräät erityisalat

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi edellä mainittujen määräysten estämättä neuvotella ja tehdä työehtosopimuksia muidenkin kuin 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen kanssa sellaisilla erityisaloilla, joilla työntekijät ovat järjestäytyneet muihin kuin pääsopijajärjestöjen alayhdistyksiin.

4 § Sopimusalat

Opetusalaa ja tuntipalkkaisia työntekijöitä varten tehdään alakohtainen sopimus. Muista mahdollisista sopimusaloista sovitaan tarvittaessa erikseen.

II luku Keskustason sopimusneuvottelut

5 § Neuvottelupyyntö ja neuvottelujen aloittaminen

Neuvottelupyyntö voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti ja samalla on esitettävä neuvoteltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, jollei toisin sovita. Työmarkkinalaitos kutsuu koolle neuvotteluosapuolet.

6 § Neuvottelujen käyminen

1 mom.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt asettavat yhteisesti laajan neuvottelukunnan, joka asettaa pääneuvotteluryhmän johtamaan ja koordinoimaan neuvotteluja. Pääneuvotteluryhmä asettaa tarvittaessa muut neuvotteluryhmät.

2 mom.

Jos asia koskee yksinomaan tai lähes yksinomaan vain jonkin pääsopijajärjestön tai joidenkin pääsopijajärjestöjen jäseniä, neuvottelut käydään erillisneuvotteluna työmarkkinalaitoksen ja asianomaisen järjestön tai asianomaisten järjestöjen kesken, jollei erikseen toisin sovita.

III luku Neuvottelumenettely velvoittavien sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä

7 § Välitön neuvonpito

Työnantajan edustajan ja toisaalta viranhaltijan/työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen on pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa ja soveltamista koskevat kysymykset ja erimielisyydet.

8 § Paikallisneuvottelut

Asianomaisen kunnallisen viranomaisen ja asianomaisen pääsopijajärjestön tai sen rekisteröidyn alayhdistyksen on käytävä jomman kumman osapuolen vaatimuksesta paikallisneuvottelut virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevasta erimielisyydestä.


Soveltamisohje

Paikallisneuvottelun tulos ei sido ao. kunnallista viranomaista, esim. hallitusta tai lautakuntaa ennen kuin neuvottelutulos on hyväksytty ao. elimen kokouksessa. Ao. viranomaisen paikallisneuvotteluasiaa koskeva päätös tulee saattaa mahdollisimman pian tiedoksi toiselle neuvotteluosapuolelle.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta kunnan tai kuntainliiton paikallisneuvotteluasiassa tekemään päätökseen eikä saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.


9 § Keskusneuvottelut

1 mom.

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, jotka käydään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja ao. pääsopijajärjestön kesken.

2 mom.

(poistettu)

3 mom.

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen ao. pääsopijajärjestö voi saattaa virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

10 § Neuvottelujen käyminen ja pöytäkirja

1 mom.

Neuvottelut on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on annettu kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asia on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pitemmästä määräajasta. Neuvottelut on käytävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianomaisen viranomaisen on määrättävä neuvottelun ajankohta ja paikka.

2 mom.

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, neuvottelupöytäkirja on tarkastettu sovitulla tavalla (merkittävä tarkastuspäivä) tai kun jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

3 mom.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.  Keskusneuvotteluissa ja niissä paikallisneuvotteluissa, joissa ei päästä yksimielisyyteen, on pöytäkirjassa tai sen liitteissä selostettava erimielisyyden aiheena oleva asia sekä osapuolten kanta perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakirjat, joihin halutaan vedota. Pöytäkirja on laadittava viivytyksettä neuvottelun päätyttyä.

11 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

(poistettu)*2) Saatavan vanhentumisesta katso KT:n yleiskirje 6/2008.

12 § Kanteen vireillepano

1 mom.

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

2 mom.

(poistettu)

IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

13 § Paikallinen sopiminen

1 mom.

Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.

2 mom.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai jos virka- tai työehtosopimuksessa on edellytetty paikallista sopimista tai se on virka- tai työehtosopimuksessa tehty mahdolliseksi, asiasta neuvotellaan ja sovitaan kirjallisesti kunnan tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen ja niiden pääsopijajärjestöjen tai niiden alayhdistysten kanssa, joiden jäseniä asia koskee. Jos syntyy epäselvyyttä alayhdistyksen toimivallasta käydä paikallisia sopimusneuvotteluja, siltä voidaan edellyttää pääsopijajärjestön nimenomaista valtuutusta.

3 mom.

Paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisen tiedoksiantamisesta, minkä jälkeen noudatetaan asianomaisen valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

4 mom.

Paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- tai työehtosopimuksella, jollei 3 momentista muuta aiheudu.


Soveltamisohje

Paikallinen sopimus voi koskea koko kunnan/kuntayhty­män henkilöstöä, joitakin yksiköitä tai henkilöstöryhmiä taikka vain yksittäistä viranhaltijaa/työntekijää.

Myös määräajaksi tehty paikallinen sopimus on irtisanottavissa. Jos paikallinen sopimus on irtisanottu, sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät irtisanomisajan kuluttua virka- tai työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos tällöin on sovellettavana harkinnan­varaiset sopimusmääräykset, palvelussuhteen ehdot on irtisanomisajan kuluttua määrättävä sellaisiksi kuin ne olivat ennen paikallisen sopimuksen voimaantuloa, jollei toisin sovita tai asianomaisen valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen velvoittavista määräyksistä muuta aiheudu.

Tarkoituksena on, että paikallista sopimusta koskevat mahdolliset soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa. Jollei ongelmaa saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa, ei ole estettä käsitellä asiaa myös 9–11 §:ssä mainitussa järjestyksessä, vaikka sitä asian luonteen vuoksi pitäisi pyrkiä välttämään.


14 § Eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut

1 mom.

Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöt voivat paikallisesti sopia virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisia palvelussuhteen ehtoja koskevasta paikallisesta neuvottelumenettelystä siten kuin edellä 13 §:ssä on todettu. Jollei paikallisesti ole toisin sovittu, asianomainen kunnallinen viranomainen on velvollinen noudattamaan tämän pykälän määräyksiä.

2 mom.

Ennen kuin kunnan tai kuntayhtymän asianomainen viranomainen päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävistä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Näissä neuvotteluissa pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen edellä mainittujen sopimusmääräysten täytäntöönpanoa koskevista yleisistä periaatteista ja perusteista. Neuvotteluista tulee, jos jokin neuvotteluosapuoli sitä vaatii, laatia pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

3 mom.

Edellä tarkoitettu neuvotteluvelvoite ei koske työnantajan käytettäväksi tarkoitetun kannustavan palkkausperusteen käyttämistä.


Soveltamisohje

Neuvottelumenettelyllä pyritään käyttämään hyväksi paikallista asiantuntemusta ja lisäämään paikallistason vastuuta sopimusten soveltamisessa.

Neuvottelujen kohde

14 §:n mukaiset neuvottelut on käytävä mm. seuraavissa tapauksissa:

1)  kunnassa/kuntayhtymässä on valmisteltu merkittävä harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskeva yleinen periaateratkaisu kuten harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämistä, virkavapausajan harkinnanvaraisia palkkoja, kielilisän myöntämistä, kokous- ja luentopalkkioita koskevat yleiset periaatteet.

2)  useita viranhaltija/työntekijäryhmiä koskevissa palkantarkistuksissa noudatettavat periaatteet ja perusteet kuten kustannusraami, toimintayksiköt sekä tehtävät, virat ja toimet, joita järjestely koskee.

Vaikka mm. kannustuslisän ja henkilökohtaisen palkan­osan soveltaminen onkin jätetty neuvotteluvelvoitteen ulkopuolelle, niiden myöntämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista on kuitenkin tarkoituksenmukaista neuvotella 14 §:n mukaisesti, jollei niitä muutoin käsitellä henkilöstön kanssa. Henkilöstön osallistumisesta tulospalkkion käsittelyyn on annettu yhteiset ohjeet. Neuvotteluvelvoite ei koske esimerkiksi yksittäisen viranhaltijan/työntekijän palkan määrittelyä eikä ei-sopimuksenvaraista asiaa.

Lähtökohtana on ollut, että asia käsitellään paikallisissa neuvotteluissa sopimusaloittain pääsopijajärjestön koko jäsenkunnan kannalta eikä erikseen eri henkilöstö/työn­tekijäryhmien osalta.

Tässä pykälässä tarkoitettua harkinnanvaraista asiaa ei voida viedä keskusneuvotteluun eikä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.


V luku Työrauhan turvaaminen

15 § Alayhdistyksen työtaistelu

Pääsopijajärjestön alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ilman pääsopijajärjestön lupaa.

16 § Hakukielto ja saarto

1 mom.

Yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voimassaoloaikana toimeenpanna hakukieltoa tai saartoa, joka kohdistuu kunnan tai kuntayhtymän 1.11.1992 voimassa olleeseen johtosääntöön tai muuhun päätökseen tai joka kohdistuu sopimukseen sidotun hyväksymän suositussopimuksen, suosituksen tai mallin mukaiseen kunnalliseen sääntöön tai muuhun kunnallisen viranomaisen päätökseen.

2 mom.

Muutoinkin pääsopijajärjestöjen on pyrittävä yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaikana niiden käytettävissä olevin keinoin estämään tai rajoittamaan niiden alayhdistysten muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvan hakukiellon tai saarron käyttämistä siten, että kunnan tai kuntayhtymän tärkeät toiminnot eivät vakavasti häiriinny hakukiellon tai saarron vuoksi.

3 mom.

Paikallisessa yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia, että siihen osallinen tai sen alayhdistys ei saa toimeenpanna muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin kohdistuvaa hakukieltoa tai saartoa sinä aikana, kun kunta tai kuntayhtymä noudattaa paikallista yhteistoimintasopimusta työnantajan ja sen henkilöstön välisestä yhteistoimintamenettelystä.

VI luku Erinäisiä määräyksiä

17 § Sopimuksen soveltamisalan rajoittaminen

Jos osa pääsopijajärjestöistä allekirjoittaa virka- tai työehtosopimuksen osan neuvotteluihin osallistuneista järjestöistä jäädessä sopimuksen ulkopuolelle, sopimuksen ulkopuolelle jääneen järjestön ja sen alayhdistyksen jäseniin ei sovelleta edellä mainitun virka- tai työ­ehtoehtosopimuksen määräyksiä, jollei erikseen toisin sovita.

18 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 18. päivänä tammikuuta 1993. Jos jokin osapuolista irtisanoo sopimuksen, koskee irtisanominen kaikkia osapuolia, kuitenkin niin, että 7–12 ja 14 §:ää on irtisanomisajan päätyttyäkin sovellettava niiden osapuolten välillä, jotka ovat sidottuja virka- ja työehtosopimuksiin. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Pääsopimuksen irtisanomisella katsotaan myös 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu paikallinen sopimus irtisanotuksi siitä lukien, kun irtisanomishetkellä voimassa olevan yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyy, kuitenkin aikaisintaan tämän pääsopimuksen voimassaoloajan päättyessä.

Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 1993

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

AKAVA RY

KUNTA-ALAN UNIONI RY

STTK:N JULKISTEN ALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ STTK-J RY

TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TNJ RY