Haku

Suomen työelämä Euroopan kärkitasoa
Työelämä 2020 -hanke toteutti työelämästrategiaa, jonka tavoitteena on Euroopan paras työelämä. Hankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan suomalainen työelämä on nyt monilta osin paremmassa tilassa kuin hankkeen alussa.

Varhaiskasvatukseen opettajien koulutukseen tarvitaan lisää paikkoja
Hallitusohjelmassa on kirjaus muutoksista varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen. KT:n selvityksen mukaan opettajien työvoimatilanne vaihtelee paljon kunnittain ja alueittain. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen tarvitaan runsaasti lisää paikkoja.

Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksujen alentamista
Työllisyysrahaston hallitus päätti kokouksessaan 27.8.2019 esittää rahaston hallintoneuvostolle työttömyysvakuutusmaksujen alentamista vuodelle 2020. Työttömyysrahaston hallintoneuvosto hyväksyi esityksen kokouksessaan 29.8.2019 ja esittää sosiaali- ja terveysministeriölle maksujen pienentämistä.

Kunta-alan työvoima- ja osaamistarpeet otettava huomioon budjettiriihessä
KT Kuntatyönantajat pitää tärkeänä jatkaa alueellisia työllisyys- ja yrityspalvelukokeiluja ja laajentaa niitä kokeiluihin halukkaisiin kuntiin. Tulokset osoittavat, että kokeilujen avulla työllisten määrää voidaan merkittävästi nostaa. Maakuntien perustamisen siirryttyä tulee kokeiluista hankittua tietoa arvioida tulevia palvelumalleja kehitettäessä. Tueksi tarvitaan selvitys Pohjoismaiden työvoimapalvelumalleista ja niiden vaikuttavuudesta.

Työelämässä tarvitaan hyviä digitaitoja
Lähes kaikki palkansaajat käyttävät digitaalisia välineitä työssään, mutta käyttötavat vaihtelevat paljon. Jotta digitalisaatio ei kärjistäisi eroja korkean ja matalan osaamisen ammattien välillä, on tärkeä huolehtia kaikkien digiosaamisesta.

Hoiva-avustajakoulutus on saatava nopeasti vakiinnutettua
KT on ollut mukana valmistelemassa hoiva-avustajakoulutuksen standardointia ja pitää tärkeänä, että koulutuksen sisällöstä päätetään nopeasti. KT on pettynyt siihen, että kaikki valmistelussa mukana olleet eivät ole sitoutuneita koulutuksen nopeaan vakiinnuttamiseen.

Kunta-alan sairauspoissaolot vähenivät vuonna 2019
Kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,5 päivää vuonna 2019. Vaikka sairauspoissaolot kääntyivät laskuun, eivät ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ole kaventuneet. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen.

Hallitus esittää laajoja taloustoimia koronavirusepidemian haittojen vähentämiseksi
Hallitus on sopinut laajasta paketista taloustoimia, joilla pyritään turvaamaan työpaikkoja ja helpottamaan yritysten taloustilannetta. Myös kuntia tuetaan poikkeusoloissa.

Tarve kunta-alan lomautuksiin kasvanut jyrkästi
Kuntien ja kuntayhtymien tarve lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin on kuukaudessa jyrkästi kasvanut, selviää KT:n tekemästä kyselystä. Maaliskuun puolivälissä tehdyn edellisen kyselyn mukaan näiden toimien piirissä oli noin 29 400 ihmistä, nyt luku on 37 500.

Työn merkityksellisyys on nuorille tärkeää
Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa. Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheena on työ ja yrittäjyys.