Sote-alalle saatiin pitkään kaivattu työrauha valtakunnansovittelijan johdolla. Bulevardin tuoleja tiuhaan kuluttanut KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas summaa ajatukset siitä, mitä tulikaan sovittua ja miten työpaikoilla mennään eteenpäin.
KT:n työsuojeluverkosto on toiminut vuosia, mutta korona-aikana yhteydenpitoa on tiivistetty. Työsuojelupäälliköiden osaamista ja työsuojelun yhteistoimintaa kannattaa ehdottomasti hyödyntää työpaikoilla.
Rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan.
KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 1 momentin mukaan työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija ja/tai työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
Heikkenevä talous pakottaa kunnat ja hyvinvointialueet säästämään henkilöstökuluista aiempaa enemmän. Hyvinvointialueet haluaisivat vähentää vuokratyön ja ostopalveluiden käyttöä. Kunnissa huolta aiheuttavat valtionosuuksien leikkaukset.
Esityksessä kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen on kohdennettu noin 1,4 miljardia euroa. Kokonaisuuteen kuuluu toimenpiteitä, joilla tuetaan peruspalvelujen järjestämistä ja helpotetaan vaikeasta taloustilanteesta selviämistä. Kuntaliiton arvion mukaan tukikokonaisuus on kuitenkin riittämättömän kuntaorganisaatioiden tarpeisiin nähden.
Pula osaavasta työvoimasta kasvaa. Erityistä tarvetta erikoissairaanhoidossa on esimerkiksi psykiatriaan erikoistuneista lääkäreistä. Kysyimme Soteliiderit-hankkeessa alan tilanteesta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymän sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien palveluista ja rekrytoinnista vastaavilta ylilääkäreiltä.