Haku

Suomi on historiallisen poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten lähes koko maailma. Koronavirus on saanut meidät valmiustilaan, jossa joudumme pohtimaan liikkumista, työntekoa, kotielämää ja läheisten turvallisuutta aivan uudella tavalla. Julkisen työn merkityksellisyydestä ei tarvitse erikseen puhua, sillä sitä arvostetaan perusturvan ylläpitäjänä.

Olemme tavanneet viime viikkoina useita kymmeniä sote-työnantajien edustajia niin teematyöpajoissa kuin juuri pidetyssä Pohjois-Savon aluepilottitapaamisessakin. Rahoituksen riittävyys, johtamisen uudistaminen, työvoiman saatavuus ja pysyvyys sekä huoli kevään sopimusneuvotteluista ovat olleet esillä. Lisäksi yhteinen soten tulevaisuus ja uudistustyön tekeminen alueilla ovat puhuttaneet.

Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin haastava. Hoitojonot ovat ennätykselliset, alijäämää tehdään tänä vuonna toista miljardia ja lait asettavat kiristyviä velvoitteita. Lisää työvoimaa ei ole saatavilla mistään, ja ostopalvelujen sekä vuokrahenkilöstön hinnat ovat karanneet käsistä. Mitä voidaan tehdä?

Yksityisten alojen työehtosopimusneuvotteluissa kuohuu, ja edessä voi olla lakkojen kevät. KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen avaa työriitojen sovittelun kautta syntyneitä kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaratkaisuja ja arvioi, mikä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä oikeastaan mättää.

Jokaisella on vastuu siitä, että työyhteisö ja -kulttuuri on tasa-arvoinen ja turvallinen. Erityisesti vastuu kuuluu niille ihmisille, joilla on sosiaalisia etuoikeuksia. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia puuttumiseen. Johto ja esihenkilöt ovat työnantajan edustajina keskeisessä roolissa.

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Aika ajoin esiin nousee kysymys siitä, onko työterveyshuolto tarjottava kaikille työntekijöille samassa laajuudessa. Työterveyshuoltoa on tärkeä tarkastella tasapuolisen kohtelun näkökulmasta, mutta se on myös tärkeä henkilöstöetu ja yksi vetovoimatekijä.

Suomi kärsii kroonisesta lääkäripulasta, jonka vuoksi kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Tulevaisuudessa lääkärien tarve vain kasvaa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kourallinen vaikuttavia lääkkeitä lumehoitojen sijaan.

Eläketurvakeskuksen uuden pitkän aikavälin (PTS) laskelman mukaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksutasoa voidaan vähentää lähes pari prosenttiyksikköä ilman, että järjestelmä vaarantuu. KT:n tavoitteena on ollut jo pitkään parantaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kustannuskilpailukykyä alentamalla yksityissektoria suurempaa eläkemaksua.

Hallinnonuudistuksen viipymisestä huolimatta sote-työtä on joka tapauksessa kehitettävä. KT haluaa tukea alan työnantajia muutoksissa. Voimia ja verkostoja tähän tarjoaa keväällä 2019 käynnistynyt KT:n Soteliiderit-hanke, joka saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ESR-rahoitusta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus käännetään päälaelleen vuoteen 2030 mennessä. Lain noudattaminen edellyttäisi sellaista varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien koulutuksen lisäämistä, mikä on lähes mahdotonta. Nykyisillä koulutusmäärillä ei saada riittävästi uusia päteviä varhaiskasvatuksen osaajia, jotta lakia voitaisiin noudattaa 2030.