Hyvä johtaminen tukee arjen sotea – eikä se synny juhlapuheilla

Valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua jatketaan tänäkin syksynä. Sote-organisaatioissa ei kuitenkaan voi vain odottaa hallinnon muutoksia, koska palveluja tarjotaan joka päivä ympäri vuorokauden. Työntekijät haluavat tehdä innostavaa ja merkityksellistä työtä asiakkaiden hyväksi. Johto haluaa kehittää työhyvinvoinnin lisäksi arjen toimintaa ja asiakaspalvelua.

Hallinnonuudistuksen viipymisestä huolimatta sote-työtä on joka tapauksessa kehitettävä. KT haluaa tukea alan työnantajia muutoksissa. Voimia ja verkostoja tähän tarjoaa keväällä 2019 käynnistynyt KT:n Soteliiderit-hanke, joka saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ESR-rahoitusta.

Työnantajille tuotetaan myös tietoa eri tutkimus- ja koulutuslaitosten kehittämishankkeista.

Aloitin Soteliiderit-hankkeen projektipäällikkönä keväällä. Ensimmäiseksi haastattelin työni tueksi kenttää sote-uudistuksen paikallisista tilanteista, strategisesta henkilöstöjohtamisesta sekä odotuksista KT:n suuntaan. Kesän korvalla haastateltavina oli ylintä johtoa kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä sekä näiden HR-johtoa ja sote-toimialajohtoa, yhteensä 47 henkilöä kuudessa maakunnassa.

Sote-työnantajia huolettaa alan yleinen vetovoima

Vaikka maakunnalliset tilanteet vaihtelivat paljon, vastauksissa nousivat esiin samat havainnot ja huolet. Valtakunnan valmistelutilanteeseen tunnettiin epäluottamusta, kuntataloutta leimasi epävarmuus. Johtamiseen kaivattiin uudistamista, jotta viihtyvyys ja jaksaminen työssä varmistettaisiin. Henkilöstön saatavuus ja töihin tulevien sitoutuminen tehtäviinsä askarruttivat myös, samoin integraation ja palveluketjujen aiheuttamat muutokset työtavoissa.

Mennyttä kevättä värittivät mediamylläkät yksityisessä vanhustenhuollossa, mikä on voinut vaikuttaa työntekijöiden yleiseen haluun työskennellä alalla tai hakeutua alan koulutukseen. Myös hoitohenkilöstön vaihtuvuus huoletti, vaikka kaikilla työnantajilla ei ollut tiedossa, mihin lähtijät siirtyivät.

Lääkäreiden rekrytoinnin vaikeudet ovat olleet yleisessä tiedossa jo pitkään. Heidän saamisensa varmistamiseksi tehdään monenlaisia joustoja palkkauksessa tai työsuhteissa. Lääkärit haluavat työskennellä osa-aikaisesti tai pätkätöissä, jotta he voivat tehdä monipuolisia työtehtäviä eri työnantajille tai pitää pidempiä vapaajaksoja.

Suhtautuminen työhön näyttää aidosti muuttuneen

Kunta-alan on jatkuvasti pohdittava vetovoimaansa. Kuntatyö on perinteisesti vakaata ja lomat pitkät. Palkkatason sekä työsuhteen muiden ehtojen kilpailukyky verrattuna yksityiseen sektoriin vaihtelee aloittain.

Nuoret työntekijät näyttävät painottavan erityisesti työn merkityksellisyyttä ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Työnantajat panostavat yhä enemmän johtamisessaan arvoihin, koulutukseen, valmentavaan johtamiseen tai itseohjautuvuuteen sekä asiakaslähtöisyyteen ja vaikuttavuuteen. Myös nykyisiltä työntekijöiltä vaaditaan näissä asioissa uudistumista.

Lisäksi vapaa-ajan arvostus on noussut merkittävästi. Moni työnantaja pohtiikin työelämän ja vapaa-ajan tai perhe-elämän yhteensovittamisen pelisääntöjä.

Työnantajat kertoivat myös uudesta kesätöihin liittyvästä ilmiöstä, jossa yhteisesti allekirjoitettuihin työsopimuksiin ei sitouduta. Voi olla, että sopimuksen tekemisen jälkeen halutaankin elämältä jotakin muuta. Töihin vain jätetään tulematta.

Esimiesten työ koetaan yhä vaativammaksi, johtamisen tueksi tarvitaan tietoa

Haastateltujen johtajien mielestä jo nykyisissä työtehtävissä esimiesten tulisi minimoida hallintotehtäviin käytettyä aikaa, jotta sitä vapautuu työntekijöiden tukemiseen. Esimiestehtävän tulisi olla tietoinen uravalinta, jossa esimiesosaamisella ja soveltuvuudella on suurempi painoarvo kuin kokemuksella. Joidenkin työpaikan vaihtajien poistyöntävänä tekijänä on kuulemma ollut hierarkkinen tai käskyttävä johtaminen.

Organisaatioiden strategioissa painotetaan yhä useammin johtamista ja henkilöstön hyvinvointia yhä useammin. Niin johtamisen kuin koulutuksenkin tulee palvella strategiaa ja johtamista. Esimerkiksi koulutukset eivät voi olla erityisiä palkintoja tai palkan lisiä, ellei niillä ole funktiota arjessa.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä muu henkilöstötiedolla johtaminen ovat kehittämisen kohteita. Uudenlaisen johtamisen tueksi tarvitaan myös tietoa, koska muuten kehittymistä tai tavoitteiden toteutumista on vaikea todentaa. Tähän tarvitaan myös valtakunnallista tukea niin järjestelmien kuin vertailutiedon näkökulmasta.

Kansalliset rakennelinjaukset luovat johtamisjärjestelmän, mutta niistä huolimatta henkilöstöjohtamista tukee kehittää jo nyt. Haastan sote-työnantajat mukaan: Varmistetaan yhdessä työnantajatehtävässä onnistuminen muuallakin kuin juhlapuheissa.

Kutsumme teitä syksyllä tilaisuuksiin sekä kehittämisverkostoihin mukaan, pidetään yhteyttä!

• Tutustu tarkemmin Soteliiderit-hankkeeseen KT:n nettisivuilla >