Suomen kasvu vaatii kansainvälisiä osaajia – maahanmuuton sujuvuus ja pitovoima ratkaisevat menestyksen

Luvat kuntoon jo ennen maahantuloa

Oleskeluluvan hakemista on yksinkertaistettava. Tavoitteena on oltava yhden luukun periaate, jossa tunnistaminen ja viranomais- ja pankkiasioinnin aloittaminen onnistuvat jo ennen Suomeen tuloa.

Työperusteisten oleskelulupahakemusten sekä pysyvien oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten enimmäiskäsittelyaikoja on lyhennettävä merkittävästi.

Viranomaisilla on oltava oikeat tiedot työmarkkinoista. Luotettava arviointi vähentää byrokratiaa ja ehkäisee osaamisen alikäyttöä.

Työperäisen maahanmuuton on tapahduttava yhdenvertaisesti sekä ihmis- ja työoikeuksia kunnioittaen. Työperäistä hyväksikäyttöä on torjuttava nykyistä tehokkaammin.

Pitovoimaa vahvistettava

Pelkkä maahanmuutto ei riitä ilman arjen, uramahdollisuuksien ja perheen palveluiden tukemaa yhdenvertaista osallisuutta yhteiskuntaan. Työllistymisen esteiden purkaminen, kieli  ja kotoutumispalvelujen kehittäminen sekä osaamisen tunnistamisen kehittäminen lisäävät halua jäädä Suomeen pysyvästi.

Uudelleentyöllistymisen helpottamiseksi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien nykyiset kolmen ja kuuden kuukauden suoja-ajat tulee yhdenmukaistaa kahdeksaan kuukauteen ja työpaikkojen valmiuksia työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä on parannettava.

Kielikoulutuksen on oltava kaikkien maahanmuuttajien saatavilla oleskeluluvan perusteesta riippumatta, sillä kielitaito on keskeinen edellytys työllistymiselle ja pysyvälle oleskeluluvalle. Vastuu kielen oppimisesta jakautuu yksilölle, yhteiskunnalle ja työnantajalle.  Kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä tuetaan harjoitteluilla, urapalveluilla ja työelämälähtöisellä kielenopetuksella pysyvän oleskeluluvan edellyttämässä laajuudessa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla tulee olla sama mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan kuin yliopistotutkinnon suorittaneilla.

Naisiin ja lapsiin erityishuomio

Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on matala. Kotona lapsia hoitavat on pidettävä kotoutumispalvelujen piirissä, ja kunnilla tulee olla riittävät tiedonsaantioikeudet palvelujen järjestämiseksi.

Maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen on edistettävä, koska oppimiseroihin voidaan vaikuttaa vahvimmin varhaislapsuudessa.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren
EK:n toimitusjohtaja Minna Helle
Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi