Lausunto koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jäljempänä KT) kiittää mahdollisuudesta lausua opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta muistioluonnoksesta koskien koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja. KT toteaa kuitenkin, että muistioluonnos on valmisteltu varsin suppeasta näkökulmasta ja ilmeisen nopealla aikataululla. Muistioluonnoksessa ei ole huomioitu koulutusjärjestelmää kokonaisuutena eikä henkilöstöön liittyviä kysymyksiä. Keskustelun avauksenakin muistiossa olisi tullut paneutua asiaan osana laajempaa kokonaisuutta. Muistioluonnoksesta ei ilmene miten asia tukisi perheiden hyvinvointia, joka on lausuntopyynnössä mainittu keskeisenä tavoitteena. Muistioluonnoksen ansiona on loma-aikojen sijoittumista koskevan historian kertaaminen Suomessa ja katsaus lomakäytäntöihin muualla Euroopassa.
1. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
KT toteaa, että muistioluonnos on suppea ja voi toimia alustavana keskustelunavauksena. Mallin käyttöönotto edellyttäisi säädösmuutoksia ja erilaisen ohjauksen lisäystä. Muistioluonnos ei sisällä sellaisia perusteluja mallin hyödyistä, joiden pohjalta lainsäädäntömuutoksiin olisi perusteltua ryhtyä. Työ- ja loma-aikojen muutos perusopetuksessa edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa, jotta muutos integroituisi toimivalla tavalla yleissivistävän koulutuksen sisällä sekä koko koulutusjärjestelmään. Lainsäädäntömuutokset tulisi huomioitavaksi myös opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusjärjestelmästä neuvoteltaessa.
KT viittaa asiassa Kuntaliiton asiasta lausumaan ja toteaa, että perusopetuksen järjestäjien toimintaa ohjaavaa normitusta ei tule tarpeettomasti lisätä. Muistioluonnoksessa esitetty malli on epälooginen, jossa määrättäisiin koulutyön lukuvuoden aloitus ja lopetus ja lyhytaikaisista keskeytysajoista keväälle esitetty lomaviikko. Keväälle (viikolle 17 tai 18 esitetty lomaviikko) on ajankohdan osalta perustelematon. Sijoittamisessa ei huomioida ajankohdaltaan liikkuvaa pääsiäistä mitenkään. Kuten useat lausunnonantajat ovat todenneet, lukuvuoden työkaudet eivät olisi pituudeltaan tasapainossa, kun syyslukukausi lyhenisi ja kevätlukukausi pidentyisi. Muistioluonnoksesta ei ilmene miten kevätlukukauden useat keskeytykset vaikuttaisivat koulutyön tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ja mikä on se tavoiteltu vaikuttavuus perheiden mahdollisuuteen viettää yhteistä kesälomaa.
Koulutusjärjestelmän jatkumoa tarkasteltaessa KT viittaa Kuntaliiton asiassa lausumaan ja toteaa osaltaan, että perusopetusta koskevan sääntelyn muuttaminen heijastuu myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen järjestämiseen. Malli aiheuttaisi muutoksia kuntien käytänteisiin ja lisäisi valtakunnallista ohjausta epätarkoituksenmukaisella tavalla erityisesti, jos kunta järjestää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lisäksi myös toisen asteen koulutusta. Toteutuessaan perusopetuksen työ- ja loma-aikojen muutos vaikuttaisi vääjäämättä myös esiopetuksen järjestämiseen. Esiopetukseen tehtävät muutokset työ- ja loma-ajoista vaikuttaisivat puolestaan lasten täydentävän varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Pelkästään perusopetuksen loma-aikojen siirto aiheuttaisi varhaiskasvatuksen toiminnan järjestämisessä lisähaasteita kesätoiminnan osalta. Toisen asteen koulutuksessa useimmat lukiokoulutuksen järjestäjät järjestävät myös perusopetusta. Näin ollen perusopetuksen työ- ja loma-aikojen muuttaminen vaikuttaa tosiasiallisesti myös lukiokoulutukseen. Tämä johtuu ainakin osittain yhteisestä opetushenkilöstöstä, tiloista, kuljetuksista ja ruokahuollosta. Ammatillisessa koulutuksessa työ- ja loma-aikojen tarkastelussa tulee huomioitavaksi koulutuksen järjestämiseen liittyvät erityispiirteet. Koulutus on luonteeltaan joustavaa ja opiskelijalähtöistä eikä säädettyjä kiinteitä loma-aikoja ole. Perusopetuksen loma-aikojen muutoksella ei ole arvioitavissa suoraa vaikutusta ammatilliseen koulutukseen, vaan vaikutukset vaihtelevat järjestäjittäin ja koulutusaloittain. Vaikutuksia voi olla tilanteissa, joissa ammatillisen koulutuksen tukipalveluja on järjestetty yhdessä kunnan perusopetuksen vastaavien palveluiden kanssa.
2. Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
KT on työmarkkinajärjestö, joka neuvottelee kunta- ja hyvinvointialan työnantajia sitovat virka- ja työehtosopimukset. Opetushenkilöstön palvelussuhteenehdot sisältyvät näihin virka- ja työehtosopimuksiin. Yleissivistävässä koulutuksessa eli perus- ja lukiokoulutuksessa opetushenkilöstöllä ei ole oikeutta vuosilomaan vaan puuttuvan vuosiloman korvaa virka- ja työehtosopimusmääräyksiin sisältyvät palkalliset keskeytysajat, joita ovat lukuvuoden työajalle sijoittuvat lyhytaikaiset keskeytysajat ja erillisenä kesäkeskeytysaika. Perusopetuksen loma-aikojen muutos edellyttäisi mainittuihin sopimuksiin neuvoteltavan muutoksia koko yleissivistävän koulutuksen osalta. Sopimusjärjestelmässä muutokset eivät ole toteutettavissa ainoastaan koulutuksenjärjestäjien päätöksillä eivätkä muutokset tule lainsäädäntömuutoksin. Asialla on erityistä merkitystä niiden koulutuksenjärjestäjien osalta, jotka järjestävät sekä perus- että lukiokoulutusta, jos opetusta toteutetaan osin yhteisellä henkilöstöllä. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö ei ole edellä mainitussa keskeytysjärjestelmässä ja virka- ja työehtosopimuksiin sisältyvät vuosilomaa korvaavat vapaajaksojärjestelmän määräykset ovat väljemmät.
Muiden kunnan ja hyvinvointialojen toimialojen osalta KT toteaa että, vaikutusta olisi jo edellä mainitusti muuhunkin henkilöstöön kuin opetushenkilöstöön mm. lasten ja nuorten erilaiseen vapaa-ajan harrastustoimintaan ja koulupäivän yhteydessä järjestettäviin palveluihin liittyen. Huomioon otettavaksi tulevat myös tilojen käyttö, kuljetukset ja ruokahuolto sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut.
3. Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?
KT toteaa, että lausuttavana olevan suppean muistioluonnoksen pohjalta ei ole mahdollista arvioida luotettavasti vaikutuksia yhteiskunnan eri toimialoille.
4. Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?
KT toteaa, että muistioluonnoksessa ei ole juurikaan tuotu perusteluja sille, miksi ja mihin perustuen mallin mukainen loma-aikamalli olisi tarpeellinen. KT toteaa edelleen, että nykyinen perusopetuksen loma-aikamalli ei voi kuitenkaan olla itsetarkoituksellisesti ainoa mahdollinen. Muutosehdotusten tulisi kuitenkin perustua perusteelliseen valmisteluun ja vaikutusarviointiin kattaen koko koulutusjärjestelmän. Koulutuksenjärjestäjien toimintaa ohjaava sääntelyä ei tule perusteettomasti lisätä.
5. Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?
Muistioluonnoksessa ei tällaista mallivaihtoehtoa ole esitetty, joten KT katsoo, ettei asiaa ole tarpeen kommentoida. Opettajien työaikajärjestelyjen osalta voidaan kuitenkin todeta, että koulutyö ei käytännössä ala koskaan oppilaiden osalta viikon ensimmäisenä arkipäivänä, koska ennen oppilaiden koulutyön aloittamista opettajilla on virka- ja työehtosopimukseen perustuvat 1-2 suunnittelupäivää (nk. veso-päivät). Kysymyksen malli on esimerkki koulutuksenjärjestäjien toimintaa ohjaavan normiston tarpeettomasta ja epätarkoituksenmukaisesta lisäämisestä.
6. Muut huomiot muistiosta
Lausuttavana ollut muistioluonnos ja siihen sisältyvä malli on niin alustava, että sen perusteella vaikutusarviointi jäänee varsin ohueksi. Perusopetuksen loma-aikoja ei voi tarkastella tarkoituksenmukaisella tavalla irrallisena kysymyksenä vaan osana koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.
Neuvottelujohtaja Hannu Freund
Johtava työmarkkinajuristi Teija Metsäranta
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
