Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027 annetun asetuksen muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
Esityksessä ehdotetaan uutta työvoimapalvelutehtävää työvoimaviranomaiselle. Se voisi jatkossa myöntää yhdistyksille ja säätiöille rahoitusta pitkään työttömänä olleille kohdennettavaan toimintaan. Myönnettävää rahoitusta kutsuttaisiin työllisyyspoliittiseksi tueksi ja se olisi harkinnanvaraista. Tuki myönnettäisiin lähtökohtaisesti julkisen hakumenettelyn kautta. Työvoimaviranomainen määrittelisi hankeilmoituksessa tavoitteet, keston, tarkemman kohderyhmän ja kustannusten korvausperusteet.
Rahoitus myönnettäisiin sellaisiin hankkeisiin, joissa toteutettava toiminta parantaisi työttömän työnhakijan työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Palvelua ei luettaisi työvoimapalveluksi.
Työttömälle hankkeissa järjestettyyn toimintaan osallistuminen olisi työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä velvoittavaa. Näin kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä voitaisiin asettaa korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite. Toimintaan osallistuminen otettaisiin huomioon työssäolovelvoitteen täyttymisessä ja koulutusta vailla olevia nuoria koskevan, työttömyysturvalain 2 luvussa säädetyn rajoituksen lakkaamisessa. Ehdotettavan uuden tehtävän rahoitustarpeeksi on arvioitu vuositasolla noin 13 miljoonaa euroa.
Ehdotusluonnos liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen kuntouttavaa työtoimintaa koskevan kirjauksen ”kuntouttavan työtoiminnan työhön suuntaavat palvelut palautetaan kuntien järjestämisvastuulle” toimeenpanoon. Esitysluonnos liittyy myös hallituksen kevään 2026 puoliväliriihipäätökseen ottaa käyttöön uusi työvoimapoliittinen tuki kolmannelle sektorille.
Esityksen kannatettavuus ja sen perustelut
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa osittain esitystä. Tuki kohdistuisi pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämiseen ja esitysluonnoksessa on tunnistettu kohderyhmän erityiset haasteet ja palvelutarpeet, joihin nykyisellä palvelukokonaisuudella voidaan varsin rajoitetusti vastata. Esitysluonnoksessa ei olla kuitenkaan kokonaan pystytty välttämään tarpeetonta sääntelyä ja esitettyä 13 miljoonan euron lisäystä kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on pidettävä työllisyystilanne huomioiden riittämättömänä. Huhtikuun lopussa 2026 oli työllisyysalueilla yhteensä 139 200 pitkäaikaistyötöntä (41,8 % kaikista työttömistä), mikä on 20 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 46 900 enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin samana ajankohtana.
Näkemykset tuen tarkoituksesta ja tuettavan toiminnan kohderyhmästä
Esitysluonnoksen 108 § ehdotetaan, että tukea myönnettäisiin toimintaan, jolla parannetaan pitkään työttömänä olleiden työttömien työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa täsmennetään, että pitkään työttömänä olleilla tarkoitettaisiin vähintään 12 kuukautta viimeisen 14 kuukauden aikana työttömänä työnhakijoina olleita henkilöitä ja sinne ohjaamisesta sovittaisiin työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.
Työhakua ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä parantavalla toiminnalla tavoiteltaisiin työttömän tilanteen muuttumista tai selkeytymistä, niin, että työnhakua voitaisiin tukea vahvemmin myös työmarkkinoille suuntaavilla palveluilla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tarkoitusta ja kohderyhmää asianmukaisena ja riittävästi esitysluonnoksessa kuvattuna.
Ottaen huomioon työvoimapalveluiden järjestämislain (380/2023) soveltamisalan (1 §) myös työllisyyspoliittisella tuella tulee turvata työtä hakevien mahdollisuuksia saada työtä.
Näkemykset tuen kohdentamisesta yhdistyksille ja säätiöille (108 §)
Esitysluonnoksen 108 § ehdotetaan edelleen, että tuki kohdennettaisiin yhdistyksille ja säätiöille. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää kannatettavana, että tuki rajataan yhdistyksille ja säätiöille.
Näkemykset tuen hakijaa/saajaa koskevista edellytyksistä (109 §)
Pykälässä säädettäisiin tuen saajaa koskevista edellytyksistä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että yhdistyksen tai säätiön toiminnan tulisi olla jatkunut vähintään vuoden ennen tuen hakemista. Säännöskohtaisissa perusteluissa tuodaan esille, että säännöksellä tavoitellaan työvoimaviranomaisen kykyä arvioida yhdistyksen tai säätiön edellytyksiä toteuttaa toimintaa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei kannata ehdotettua säännöstä. Tarvittaessa työvoimaviranomainen voi hakuilmoituksessaan rajata hakukelpoiset yhdistykset ja säätiöt, joko toiminnan keston tai muiden tekijöiden perusteella.
KT näkee tuen saajan historiaan liittyvän rajauksen riskinä sille, että näin rajoitettaisiin työvoimaviranomaisen mahdollisuuksia hankkia asiakkaiden palvelutarpeeseen parhaiten soveltuvaa palvelua. On mahdollista, että uusilla toimijoilla olisi vakiintuneita toimijoita paremmat valmiudet kehittää ja tuottaa innovatiivisempia ja vaikuttavampia palveluja.
Tässä yhteydessä KT haluaa muistuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä (dnro 304/54/2018), jossa tuodaan esille, ettei kuntouttava työtoiminta kykene edistämään siihen osallistuvien työllisyyttä. Näin palvelun sisältöä tulee pystyä rohkeasti uudistamaan työllistymistä edistävämpään suuntaan ja työvoimaviranomaisille ei tule säätää rajoituksia siitä, mille toimijalle tukea voidaan myöntää.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, ettei tukea voitaisi myöntää kuin erityisen painavasta syystä työnantajalle, joka on syyllistynyt ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää ehdotettua säännöstä kannatettavana.
Näkemykset tuettavan toiminnan rajoituksista (110 §)
Pykälässä säädettäisiin tuettavan toiminnan rajoituksista. Tukea ei myönnettäisi taloudelliseen toimintaan, kuntien järjestämisvastuuseen kuuluviin julkisiin työvoimapalveluihin, investointeihin tai irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin tai kehittämistoimintaan. Tukea ei myöskään voitaisi myöntää toimintaan, johon jo muuten olisi muu päällekkäinen rahoitus. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää pääosin rajoituksia asianmukaisina. Kuitenkin kehittämistoiminnan kieltoa voidaan pitää tässä ongelmallisena jo pelkästään sen takia, ettei mikään organisaatio pysty edes säilyttämään toimintansa laatua entisellään ilman jatkuvaa kehittämistä. Yhdistyksen tai säätiön, joka saa myös muuta kautta rahoitusta kehittämistoimintaan, voi olla mahdotonta eriyttää työllisyyspoliittisella tuella hankittavaa palvelua tästä kehittämistoiminnasta. Seurauksena voi olla, että tukea eivät jatkossa haksi sellaiset yhdistykset ja säätiöt, jotka tietoisesti pyrkivät kehittämään pitkään työttömänä olleiden palveluita. KT ehdottaa kehittämistoiminnan kiellon poistamista tai väljentämistä siten, että työvoimaviranomainen voi hakuilmoituksessa tarvittaessa rajata kehittämistoimintaa tuen ulkopuolelle.
Näkemykset esityksessä kuvatusta tuettavasta toiminnasta? Onko tuettavaa toimintaa kuvattu riittävästi?
Esitysluonnoksen 108 § ehdotetaan, että tukea myönnettäisiin toimintaan, jolla parannetaan pitkään työttömänä olleiden työttömien työnhaun ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa täsmennetään, että työhakua ja työllistymisen yleisiä edellytyksiä parantavalla toiminnalla tavoiteltaisiin työttömän tilanteen muuttumista tai selkeytymistä, niin, että työnhakua voitaisiin tukea vahvemmin myös työmarkkinoille suuntaavilla palveluilla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää kuvausta tältä osin riittävänä.
Täydennysehdotukset tuettavasta toiminnasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:llä ei ole täydennysehdotuksia. KT:n näkemyksenä on, ettei tuettavasta toiminnasta tulisikaan säätää tätä tarkemmin vaan jättää tuettavan toiminnan sisältö pääosin työvoimaviranomaisten harkintaan.
Näkemykset tuen määrää ja kestoa koskevista ehdotuksista (111 §)
111 § säädettäisiin tuen määrästä ja kestosta. Tuen määrä olisi enintään 100 prosenttia tuella katettavista kustannuksista ja olisi siten harkinnanvarainen ja määrältään vaihdella myös hankekohtaisesti. Työvoimaviranomaisen tulisi huomioida tukitasoa määrittäessä toiminnan sisältö, kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve. Tuki rajoitettaisiin enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan, jonka jälkeen työvoimaviranomainen voisi avata tuen uudelleen haettavaksi ja tarvittaessa muuttaa tuettavan toiminnan tavoitteita ja sisältöä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää ehdotettua sääntelyä kannatettavana. Tällä voidaan varmistaa samanaikaisesti sekä riittävän pitkäjänteinen toiminta että kannustaa tuen saajia kehittämään toimintaa ja kehittymään toiminnan järjestäjänä. Tässä yhteydessä KT viittaa edellä esittämäänsä kehittämistoiminnan kiellon ongelmallisuuteen.
Näkemykset työttömyysturvaa koskevista ehdotuksista
Esitysluonnoksen mukaan hankkeissa järjestettyyn toimintaan osallistuminen olisi työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä työttömälle velvoittavaa. Kieltäytymisestä tai keskeyttämisestä asetettaisiin korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite. Vastaavasti toimintaan osallistuminen otettaisiin huomioon työssäolovelvoitteen täyttymisessä ja koulutusta vailla olevia nuoria koskevan, työttömyysturvalain 2 luvussa säädetyn rajoituksen lakkaamisessa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää esitystä näiltä osin kannatettavana.
Näkemykset esitysluonnoksessa olevista vaikutusarvioista
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksen taloudelliset vaikutukset esitetään vahvasti epävarmuutta sisältävinä. Ne perustuvat vanhaan työllisyyspoliittisia avustuksia koskevaan aineistoon vuosilta 2016-2021, jossa kohderyhmä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ollut sama kuin nyt käsiteltävänä olevassa esitysluonnoksessa on. KT ehdottaa, että kuntien peruspalveluiden valtionosuudet tämän uuden tuen osalta muodostettaisiin pitkään työttömänä olleiden ja kuntouttavaan työtoimintaan historiallisesti osallistuneiden lukumäärien perusteella.
Johtava työvoimapolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT
