OTES
Osio F Liite 2 Musiikkioppilaitokset

Opettajat

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset, opetusvelvollisuudet ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

Musiikin perusopetuksen opettaja 

OTF84012

Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto 

23

805

OTF84014

Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus 

23

805

OTF84013

Muu soveltuva tutkinto tai entinen opettaja-kelpoisuus 

24

840

2 Ammatillinen koulutuksen lehtori (II aste) 

 

 

Opetus-velvollisuus tuntia/viikko

Opetus-velvollisuus tuntia/vuosi

OTF84008

Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto

22

770

OTF84009

Muu soveltuva tutkinto

22

770

3 Opetusvelvollisuus voidaan määrätä tarvittaessa vuotuisena.


Pöytäkirjamerkintä

Opettajalla tarkoitetaan myös säestäjää.


5 § Sivutoimipisteen johtaja

Sivutoimipisteen johtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan tästä tehtävästä seuraava lisäpalkkio: 

Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä

Korvaus viikkotunteina

20–50

1

51–100

2

101–200

3

201–

4

6 § Sivutoimipisteen opetus

Jos opettaja määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, sivutoimipisteen opetuslisä saadaan kertomalla 4 §:n 1 kohdan mukainen vähimmäisperuspalkka kertoimella 0,03–0,07 opettajan pääkoululta tai asunnosta sivutoimipisteeseen/-pisteisiin viikoittain kuljettavan matkan pituuden perusteella seuraavasti: 

Matkakilometrit viikossa

Kerroin

100–149

0,03

150–199

0,05

200 tai enemmän

0,07


Soveltamisohje

Matkakilometrit lasketaan pääsääntöisesti pääkoulun ja sivutoimipisteen tai -pisteiden välisiltä edestakaisilta matkoilta, kuitenkin enintään todellisilta matkoilta, lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen. Toisin sanoen, jos opettajan matka asunnosta sivutoimipisteeseen on lyhyempi kuin matka pääkoululta sivutoimipisteeseen ja opettajan sivutoimipisteeseen kulkema matka alkaa asunnosta, lasketaan matkakilometrit todellisuudessa kuljetun matkan mukaan asunnosta sivutoimipisteeseen. Merkitystä ei ole, opettaako opettaja saman päivänä aikana vain sivutoimipisteessä tai sivutoimipisteen lisäksi myös pääkoulussa.


7 § Tohtorin tutkintolisä

Jos musiikkioppilaitoksen rehtori tai opettaja on suorittanut tohtorin tutkinnon, siitä maksettava lisä saadaan kertoimella tehtävänimikkeen hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,03.

8 § Opettajan ylituntipalkkio

  1. Opettajalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkioperuste on 4 §:n 1 tai 2 kohdan mukaan määräytyvä ao. kalleusluokan mukainen peruspalkka (jossa otetaan lisäksi huomioon 6 §:n mukainen lisä).

Soveltamisohje

Jos opettajan peruspalkka on epäpätevyyden perusteella alempi, ylituntipalkkio lasketaan alennetusta peruspalkasta.

  1. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yhden viikoittaisen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava musiikkioppilaitoksessa 35 tuntia.

  1. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

ylituntipalkkioperuste x 0,90

opettajan opetusvelvollisuus

  1. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan opettajan peruspalkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Peruspalkassa ei oteta huomioon opettajalle myönnettyjä vuosisidonnaista lisää, määrävuosikorotuksia, eikä muutakaan henkilökohtaista lisää. Opetusvelvollisuus on tehtävän opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta opetusvelvollisuuden huojennus.
     
  2. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös oppilaitoksen loma-aikojen palkkaosuuden.

  1. Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 35.

9 § Matkakustannusten korvaaminen

Opettajalle maksetaan korvausta YTESin mukaan siirtymisestä musiikkioppilaitoksen toimipisteestä toiseen aiheutuneista matkakustannuksista.

10 § Työaika  

  1. Opettajan työ ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyritään suunnittelemaan enintään 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
     
  2. Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät vastaavan tasoiset oppitunteihin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.
     
  3. Muun työn asemasta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.
     
  4. Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisesti toisin sovita.

11 §  Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin, opettajan ja päätoimisen tuntiopettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:  

 

5 v.

8 v.

10 v.

15 v.

20 v.

Rehtori

 

 

6 %

1 %

6 %

Apulaisrehtori

 

 

6 %

1 %

6 %

Opettaja/lehtori

4 %

2 %

9 %

5 %

6 %

Päätoiminen tuntiopettaja

4 %

2 %

9 %

5 %

6 %


Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle  -periaatteella.

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta.