Taloudellinen tuki ammatillisen osaamisen kehittämiseen kunta-alalla

Toimeenpanon käynnistyminen 2014

Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja laki koulutuskorvauksesta tulivat voimaan 1.1.2014.

Säädöskokonaisuus valmistui pitkällisen prosessin jälkeen, mutta sillä tavoin myöhään, että kunnat ja kuntayhtymät eivät ehtineet valmistautua riittävästi toimeenpanoon ennen kuin sääntely oli jo voimassa ja koulutuskorvauksen edellytyksenä olevien koulutussuunnitelmien olisi tullut olla valmiina. Myös henkilöstöhallinnon käyttämien ohjelmistojen uudistaminen uuden säädöskokonaisuuden toimeenpanemiseksi olisi vaatinut pidemmän valmisteluajan vuoden 2013 puolella.

Koulutuskorvauksen soveltamisala

Kuntien ja kuntayhtymien osalta uuden koulutuskorvausta koskevan lainsäädännön soveltamisala on sinänsä ollut lähtökohtaisesti selkeä. On tärkeää, että niiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen osalta, jotka eivät toimi markkinoilla, soveltamisala on niin selkeä, ettei elinkeinoverolain ja koulutuskorvauslainsäädännön väliin jää yhteisöjä, jotka jäisivät ilman ammatillisen osaamisen kehittämiseen tarkoitettua taloudellista kannustinta. 

Esimerkiksi kuntien omistamat asuntojen vuokrausta harjoittavat yhtiöt ja ammattikorkeakoulut kuuluvat koulutuskorvauksen piiriin. Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015.

Osaamisen kehittäminen – selvityksiä ja toimeenpanotietoa 

KT Kuntatyönantajat ei ole tehnyt erillistä selvitystä, jolla olisi koottu tietoa nimenomaan koulutuskorvausta koskevasta säädöskokonaisuudesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta vuosien 2014 ja 2015 aikana. Lakien toimeenpanosta on saatu palautetta ennen muuta koulutustilaisuuksissa, neuvonnassa ja työnantajatapaamisissa.

Saadun palautteen mukaan sääntely on lisännyt osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta ja vahvistanut sen roolia henkilöstösuunnittelussa ja johtamis- ja esimiestoiminnoissa.

Etenkin pienemmissä kunnissa sekä koulutussuunnittelu että ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan tiedon seuranta ja raportointi vaativat vielä työtä.

Voimakkaimmin koulutuskorvausjärjestelmän myönteiset vaikutukset tunnistetaan niissä kunnissa, joissa osaamisen kehittäminen ja suunnittelu on kytketty osaksi talousarvioprosessia. Se mahdollistaa systemaattisen osaamistarpeiden ja myös niihin liittyvien kustannusten tunnistamisen ja priorisoinnin, sekä edelleen tarkoituksenmukaisten osaamistoimenpiteiden kohdistamisen.

Lisäksi eräissä kunnissa kunnan saama koulutuskorvaus on ohjattu ammatillisen osaamisen kehittämistoimia toteuttaneisiin yksiköihin, joissa se on kannustanut jatkamaan tunnistettujen tarpeiden mukaista osaamisen kehittämistä. Näin koulutuskorvaus on toiminut hyvän henkilöstöjohtamisen ja kehittämisen kannustimena.

Lainsäädännön toimeenpano on kuitenkin joissakin kunnissa koettu työlääksi. Osaamisen kehittämistä koskevan toteutumatiedon kokoaminen on suurimmissa organisaatioissa haasteellista. Ohjelmistoihin tehtyjä investointeja on kuitenkin pidetty yleisesti hyödyllisinä – ja ne perustelevat osaltaan myös koulutuskorvaus järjestelmän jatkamista. Pienimmissä yksiköissä tiedon kokoaminen tapahtuu manuaalisesti.

Kuntien ja kuntayhtymien voimavarat ja tarpeet vaihtelevat ja siten myös osaamisen kehittämisaktiivisuudessa on paljon eroja. Säädöskokonaisuus tukee laadukasta henkilöstön kehittämistä, jossa toimenpiteet suunnitellaan työnantajan tarpeisiin perustuen samalla lisäten henkilöstön työhyvinvointia, jossa osaamisella on merkittävä rooli.

Hallituksen esityksessä 99/12013 todetaan, että "esityksen tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitaitoa työnantajan antamalla tai järjestämällä koulutuksella sekä lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia ammatillisesta osaamista edistävään koulutukseen. Tämän tavoitteen toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta. Arviointi tehdään kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten hyväksymän sopimuksen tarkoittamalla tavalla." Tällaista sopimusta ei työmarkkinaosapuolten kesken ole tehty.

KT pitää tarkoituksenmukaisena, että tämän lausuntokierroksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan erillisselvityksen tarve, sen kohdentaminen, toteuttamistapa ja -aikataulu.

Tällä hetkellä osaamisen kehittämisestä kunta-alalla ovat käytettävissä tuoreimman työolobarometrin tiedot (www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tyo_ja_yrittajyys/tyoolobarometri_-_syksy_2015.97983.xhtml, sivut 34–46). Työolobarometri ei anna vastausta uuden lainsäädännön tavoitteiden toteutumisesta, mutta antaa yleiskuvan osaamisen kehittämisen aktiivisuudesta kunta-alalla.

• Kunnissa työskentelevistä yli 80 prosenttia (84 %) koki vuonna 2015, että työssä voi oppia koko ajan uusia asioita.
   
• Osaamisen kehittämiseen kiinnitetään julkisella sektorilla selvästi enemmän huomiota kuin yksityisellä. Kunnissa jopa 84 prosenttia palkansaajista sanoi, että osaamiseen on pyritty vaikuttamaan ainakin jossain määrin. Juuri kukaan ei sanonut, että asiaa ei olisi lainkaan huomioitu.
   
• Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui 53 prosenttia kaikista palkansaajista, kunta-alalla 60 %
   
• Työnantajan tarjoama koulutus oli yleisempää julkisella sektorilla yksityiseen verrattuna. Vuonna 2015 koulutus kesti valtiolla työskentelevillä keskimäärin 5,1, kuntien ja yksityisten palvelujen työntekijöillä 4,4 ja teollisuudessa työskentelevillä 3,8 työpäivää.
   
• Työolobarometrissa ei kerätä tietoja koulutuksen sisällöistä, vaan ainoastaan koulutuksen vaikutuksista omaan työhön. Kunta-alalla 72 % vastaajista arvioi, että koulutuksen jälkeen työtehtävistä suoriutuu paljon tai jonkin verran paremmin. Sen sijaan vain kolmannes koki, että koulutus vaikutti mahdollisuuksiin uudenlaisiin työtehtäviin.

KT Kuntatyönantajat on vuosittain kerännyt sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön lakisääteistä ammatillista täydennyskoulutusta koskevat määrälliset ja kustannustiedot (www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/tilastot/tiedustelut-ja-selvitykset/taydennyskoulutus/sosiaali-ja-terveydenhuollon-taydennyskoulutus-2014/Sivut/default.aspx).

Tiedustelun mukaan täydennyskoulutuspäiviä oli vuonna 2014 keskimäärin 3,4 yhtä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden laskettuna. Täydennyskoulutukseen osallistui 77 % sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 3,7 täydennyskoulutuspäivää ja 68 % henkilöstöstä.

Tiedustelu osoittaa, että kuntatyönantajien järjestämää täydennyskoulutusta annettiin eniten lääkäreille, hammaslääkäreille sekä muulle korkeakoulutetuille sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Vaikka lääkäreiden koulutuspäivien määrä alentui vuonna 2014, on vielä ennenaikaista arvioida, vahvistaako koulutuskorvausjärjestelmä vähemmän koulutusta saaneiden ammatillisen osaamisen kehittämistä.

KT kerää vuodesta 2015 ensimmäistä kertaa työnantajan järjestämät henkilöstökoulutustiedot koskien myös muuta kunnallista henkilöstöä. KT:n tiedustelun yhteenveto valmistunee kesäkuussa.

Koulutuskorvaukseen oikeuttavan ammatillisen osaamisen määrittelyä on koulutustilaisuuksissa linjattu hallituksen esityksen pohjalta. Tältä osin ei ole tiedossa sellaisia soveltamisongelmia, joihin tarvittaisiin tarkempaa säädösohjausta. Kuntatyönantajat pitävät tärkeänä, että työpaikalla järjestettävä, lain määrittelemä ammatillisen osaamisen kehittäminen on koulutuskorvauksen piirissä. Koulutuskorvaukset tukevat systemaattista osaamisen uudistamista ja kehittämistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lain toimeenpanon ongelmia

Koulutuskorvauksia koskeneissa hakemuksissa on ollut edelleen paljon selvitettävää ja puutteita. Työttömyysvakuutusrahaostolta aikaa vievän selvittelyn vähentämiseksi on kuntiin viestitty pyyntö täyttää hakemus sähköisesti, vaikka tiedot koottaisiin manuaalisesti.

Lisäksi TVR:n mukaan laskentakaava ja jaottelu yhteen, kahteen ja kolmeen koulutuspäivään koetaan edelleen monimutkaiseksi. Usein korvattavien päivien sijasta lomakkeille on merkitty virheellisesti tieto siitä, kuinka monen työntekijän osalta korvausta haetaan.

KT Kuntatyönantajat jatkaa toimeenpanoon liittyvää tiedottamista ja järjestää edelleen koulutustilaisuuksia. Tässä on tärkeää hyvin toiminut yhteistyö Työttömyysvakuutusrahaston asiantuntijoiden kanssa.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Jorma Palola