Lausunnot ja kannanotot

KT on antanut Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) raportin ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) V luvussa on perhevapaita koskevat määräykset, joita sovelletaan samalla tavoin työntekijöihin ja viranhaltijoihin.

KT pitää tärkeänä, että esityksen mukaan henkilön tulee itse osoittaa työnantajalle tai palvelujen tuottajalle, että hänellä on riittävä ja tarpeellinen suoja covid-19-tautia vastaan. Esitetyssä 48a §:n 2 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän covid-19-suojan varmistamiseksi. KT pitää välttämättömänä, että työnantajan oikeus käsitellä työntekijöiden ja opiskelijoiden koronarokotussuojaa koskevia tietoja on täsmennetty lakitasoisesti.

KT suhtautuu myönteisesti lakiesitykseen ja kannattaa lain säätämistä nopeasti ja pitkään voimassa olevaksi. Sote-alan työnantajilla tulee olla keinoja turvata sekä asiakkaiden ja potilaiden, että oman henkilöstönsä turvallisuus riittävällä tavalla.

KT toteaa, lausunnossaan että ei pidä säätää sellaisia uusia velvoitteita, joista jo lakia säädettäessä tiedetään, että niitä ei mahdollista noudattaa. Ratkaisuna lain velvoitteiden täyttämiseksi ei voi olla jo palveluksessa olevan henkilöstön töiden uudelleen kohdentaminen siten, että muut palvelutehtävät jäävät hoitamatta tai se, että sosiaalityöntekijöitä rekrytoitaisiin muiden työnantajien palveluksesta.

KT, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Kirkon työmarkkinalaitos KiT ovat antaneet yhteisen lausuman työehtodirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnöstä. Toteamme, että mietinnössä ei ole kaikilta osin mahdollistettu direktiivin sallimassa laajuudessa työmarkkinaosapuolten oikeutta poiketa sääntelystä työehtosopimuksilla. KTyöehtosopimuksilla toisinsopiminen tulee sallia direktiivin sallimassa laajuudessa täysimääräisesti kaikkien niiden ehdotettujen lainsäädäntömuutosten osalta, jotka perustuvat direktiivin 8–13 artikloihin.

KT kannattaa ehdotusta, jonka mukaan työnanantajalle maksettavassa koulutuskorvauksessa otetaan korottavana tekijänä huomioon, jos oppisopimuskoulutuksessa oleva on alle 20-vuotias ja vailla toisen asteen tutkintoa. Korostamme kuitenkin, että koulutuskorvauksen maksamisesta pitää esityksen mukaisesti edelleen olla sopimuksenvaraista.

KT esittää, että sille annetaan mahdollisuus nimetä pysyvä asiantuntijajäsen hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan jo väliaikaisen neuvottelukunnan perustamisesta lähtien. Kiinteä yhteys valtion, hyvinvointialueiden sekä KT:n kesken on tärkeä hyvinvointialueiden talouden ja toiminnan seurannan sekä tulevaisuuden suunnittelun ja lainsäädäntöhankkeiden kannalta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa hallituksen esitystä ja jatkettavaksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettuja lakeja. Koronavirustutkimuksen ja covid-19-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvattavuutta koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi 1.1.2022 lukien kesäkuun loppuun 2022 saakka. KT korostaa, että kunnille ja kuntatyönantajille tulee kompensoida oman henkilöstönsä koronarokottamisen työterveyshuollon kustannuksia muiden toimialojen tapaan.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mainitun lain 4 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän suostumusta hänen henkilötietojensa keräämiselle muualta kuin häneltä itseltään ei tarvita silloin, kun työnantaja kerää työntekijän henkilötietoja työsuhteen aikana työnantajalle laissa säädettyjen oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamista varten taikka kun henkilötietojen käsittelystä laissa erikseen säädetään. Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin sanamuotoa tulisi täydentää niin, ettei suostumus ole tarpeen myöskään silloin, kun työnantaja kerää luotettavuutta koskevia henkilötietoja työnhakijasta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT katsoo, että ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee olla selkeä ja yksinkertainen. Nykyistä, vuodesta 2018 voimassa ollutta, rahoitusjärjestelmää on mm. koulutuksen järjestäjien toimesta pidetty monimutkaisena ja tulkinnanvaraisena. KT pitää tärkeänä, että rahoitusjärjestelmän toimivuutta arvioitaisiin kokonaisuutena ja vasta sitten tehtäisiin rahoitusjärjestelmään tarvittavat muutokset, jotta rahoitusjärjestelmä on riittävän ennakoitava ja vakaa.

KT on ollut mukana esityksen valmistelussa ja kannattaa kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten pohjalta esitettyjen muutosten tekemistä sairausvakuutuslakiin ja Kelan kuntoutusvakuutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin. KT suhtautuu kuitenkin varauksellisesti siihen, tukeeko esitetyn mukainen toimintamalli uusien tarkastuspisteiden kohdalla riittävästi uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, kuten esimerkiksi kuntoutustarpeen tunnistamista ja kuntoutukseen ohjausta. KT muistuttaa,että tarvittavien oikea-aikaisten lääkärinlausuntojen saatavuutta voi vaikeuttaa lääkäripula, erityisesti perusterveydenhuollossa.

Osatyökykyisten työllisyyden vahvistuminen on erittäin tarpeellista huomioiden sekä yksilöiden osallisuuden vahvistuminen sekä työmarkkinoiden kasvava tarve työvoimasta. Nykyisten rakenteiden, rahoituskanavien KT haluaa huomauttaa, että lausunnolla olevasta hallituksen esityksestä puuttuu arvio siitä, millä tavalla uuden toimijan perustaminen vähentää niitä tekijöitä, joiden esityksen mukaan on arvoitu olevan esteenä osatyökykyisten työllistymiseen. Lisäksi on tärkeä varmistaa, ettei järjestelmään synny kannustinloukkuja osatyökykyisille ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleville.

KT painottaa, että työnhakijan aktiivisuus työhaussa sekä velvollisuus hakea työmahdollisuuksia ovat keskeisiä edellytyksiä työttömyysturvan etuuden saamiseksi.

KT ei kannata sitovia henkilöstömitoituksia, eikä kiristyksiä kuraattorien kelpoisuusvaatimuksiin. Kuntia ja koulutuksenjärjestäjiä ei tule velvoittaa perustamaan vakituisia palvelussuhteita ja noudattamaan sitovia henkilöstömitoituksia ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä.

KT kannattaa työaikalain 34 §:n 5 momentin muutosesitystä, jonka mukaan muutoksella mahdollistettaisiin sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta poikkeaminen ja oikeustila palautettaisiin aiemman työaikalain mukaiseksi.