Lausunnot ja kannanotot

Sote-kustannuksien kehitykseen vaikuttavat hoitotarpeen kasvu, julkisen palvelulupauksen koko sekä työvoiman ja hoitomenetelmien kustannuksien muutokset. Terveyspalveluissa palvelutarpeen kasvu johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä. Myös hoitomenetelmät kehittyvät, mikä tuo yhä useampia vaivoja hoidettavaksi terveyspalvelujen piiriin. Ihmisten kasvanut arvostus terveyspalveluille näkyy myös yksityisen terveyspalvelukysynnän kasvuna. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt KT:lta lausuntoa asetusluonnoksesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä. Ehdotettu asetus edistäisi työntekijöiden suojelua syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilta, perimä vaurioittavilta ja lisääntymiselle vaarallisilta tekijöiltä. Asetusluonnos liittyy usean säädöksen kokonaisuuteen ja KT pitää erittäin tärkeänä, että muutoksista viestitään kattavasti ja selkeästi sekä työpaikkoja että työterveyshuoltoja.

KT kannattaa lain tavoitetta selkeyttää julkisuuslain sääntelyä. KT:n arvion mukaan esitys ei kuitenkaan täytä tätä tavoitetta. KT katsoo, että perustuslaki ei edellytä julkisuuslain organisatorisen soveltamisalan laajentamista julkisen vallan käyttämisestä myös julkisen hallintotehtävän hoitamiseen kokonaisuudessaan. KT vastustaa myös julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisyhteisön määräysvallassa olevia yhteisöitä ja säätiöitä.

Valmiuslain varautumisvelvollisuutta ehdotetetaan ulotettavan myös poikkeusoloja lievempiin häiriötilanteisiin. KT kannattaa ehdotusta ja toivoo, että normaaliolojen häiriötilanteiden käsitettä täsmentään lainsäädännössä. KT:n pitää tärkeänä, että valmiuslaki mahdollistaa työnantajien joustavan toiminnan ja tärkeiden palveluiden turvaamisen poikkeusoloissa. Uudistuksessa on otettava huomioon lainsäädännön yhteensopivuus työoikeudellisen sekä muun lainsäädännön kanssa. Koska useat yhteiskunnan palvelut tuotetaan nykyisin ostopalveluina, on myös tärkeää huomioida valmiuslain suhde ostopalvelusopimuksiin.

KT edellyttää, että työllisyyspalveluiden järjestämisestä vastaaville kunnille ja kuntayhtymille sekä työllisyyspalveluita tuottaville kunnille ja kuntayhtymille tulee kohdentaa täysimääräisesti rahoitusta palkkojen yhteensovittamisen toteuttamiseen. Lisäksi KT ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, mahdollistaako järjestämislakiin tehtävä muutos myös kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin sisältyvän aktivoitusuunnitelman laatimiseen liittyvän tehtävän siirtämisen.

KT pitää esitettyä ansiopäivärahan porrastamisen sääntelyä kannatettavana. KT kannattaa myös lakiesitysluonnoksen palkkatukea koskevia ehdotuksia ja siitä poikkeamista alentuneesti työkykyisten kohdalla. Työllisyyden edistämisen suurimpana haasteena kunnissa on varmistaa alueen työnantajille osaavan työvoiman saatavuus, mikä on mahdollista vain edistämällä työvoiman tarjontaa. KT esittää, että kuntien kannustimet tuodaan esille vielä tässä yhteydessä. 

KT pitää välttämättömänä Suomen työmarkkinamallin kehittämistä. Esimerkiksi kunta-alalla menetettiin vuonna 2022 ennätyksellisen laajoissa ja yhteiskuntavaarallisissa työtaisteluissa yli 700 000 työpäivää ja niihin osallistui noin 150 000 palkansaajaa. Ilman sovittelujärjestelmää työtaistelut olisivat olleet vieläkin pitkäkestoisempia ja laajempia.

KT ei kannata aikuiskoulutustuen lakkauttamista, vaan arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Vaikutuksia alojen henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen ei ole arvioitu hallituksen esityksessä riittävästi. 

KT ehdottaa lausunnossaan joitakin täydennyksiä laatusuositukseen ja KT pääsevänsä jatkossa osallistumaan laatusuositusten päivittämiseen.

KT kannattaa esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta.

KT kannattaa lakiesitystä työttömyysturvan uudistamisen kokonaisuudesta. Lausunnossaan KT nostaa esiin huolen esityksen vaikutuksista kuntatalouteen ja palvelujen riittävyyteen.

KT:n näkemyksen mukaan se, että luettelointikäytännöt poikkeavat toisistaan, aiheuttaa sekaannusta ja epätietoisuutta työpaikoilla. Etenkin niillä työpaikoilla, joilla ei ole sähköistä järjestelmää, josta tiedot poistuvat automaattisesti säilytysajan umpeuduttua liittyy riski henkilötietosuojan kannalta. Tämä myös lisää luettelonpitovelvollisen työnantajan ja esihenkilön hallinnollista taakkaa. Tietojen lyhyempi säilytysaika ja siitä seuraava ASA-rekisterin tekninen kehittämistarve ei ole KT:n mielestä perusteltu syy asettaa tietojen säilyttämisvelvollisuutta työnantajille.

Esityksellä lyhennettäisiin kunnille ja hyvinvointialueille maksettavaa korvausaikaa palveluiden järjestämisestä. KT pitää tärkeänä, ettei uudistuksella heikennetä kuntien ja hyvinvointialueiden taloutta. Jotta esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia voitaisiin arvioida kuntien ja hyvinvointialueiden näkökulmasta, tulisi esityksessä esittää arvio korvausten tämänhetkisestä riittävyydestä ja esityksen vaikutuksista siihen.

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry pitävät aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta virhearviona, jonka vaikutukset naisvaltaisille työvoimapula-aloille on arvioitava uudelleen. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämälähtöisesti sekä yksilön että työnantajan tarpeisiin aloilla, joissa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve on suurin ja edellyttää työn luonteen ja säädettyjen kelpoisuuksien vuoksi myös uuden tutkintopohjaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkimista työuran aikana.

KT kannattaa pääosin esityksen ehdotuksia ja pitää tärkeänä, että työantajat tuntevat työsuojeluun liittyvät velvoitteensa. Asetuksen täsmennykset ja tarkentavat esimerkit auttavat työpaikkoja arvioimaan työn mahdollisia vaaroja lisääntymisterveydelle. Ne myös lisäävät työpaikkojen tietosuutta mahdollisista altisteista.