Lausunnot ja kannanotot

Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja laki koulutuskorvauksesta tulivat voimaan 1.1.2014. Kunta-alalta saadun palautteen mukaan sääntely on lisännyt osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta ja vahvistanut sen roolia henkilöstösuunnittelussa ja johtamis- ja esimiestoiminnoissa. Joissakin kunnissa lainsäädännön toimeenpano on kuitenkin koettu työlääksi. Osaamisen kehittämistä koskevien tietojen kokoaminen voi suurimmissa organisaatioissa olla haasteellista. KT on kerännyt vuosittain tiedot sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön lakisääteisestä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. KT kerää ensimmäistä kertaa tiedot myös muun kunnallisen henkilöstön osallistumisesta työnantajan järjestämään henkilöstökoulutukseen. Tiedot koskevat vuotta 2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa KT:lta koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi. KT pitää perusteltuna ohjausryhmän esitystä siitä, että koulutustoimikuntajärjestelmä korvataan 1.1.2017 alkaen osaamisen ennakointifoorumilla. Ennakointifoorumin ensisijaisena tehtävänä on oltava osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. KT Kuntatyönantajilla ei ole huomautettavaa koulutustoimikunta-järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa kuntia ja kuntayhtymiä työ- ja virkaehtosopimuksiin sekä muuhun työmarkkinatoimintaan liittyvässä edunvalvonnassa. Työmarkkinalaitos ottaa kantaa hallituksen esitykseen siltä osin kuin se liittyy suoranaisesti työmarkkinalaitoksen toimialaan

KT pitää esitystä oikeansuuntaisena ja kannattaa sitä. Esitys pyrkii lisäämään kuntien maksutuloja, jotka ovat kunnille tärkeitä. Ne ovat kuitenkin jääneet jälkeen, ja asiakasmaksukertymä on ollut hyvin pieni osa kunnan päivähoitomenoista, vain noin 14 %. KT toteaa, että säädökset eivät saisi olla liian yksityiskohtaisia, jolloin tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekeminen paikallisesti muodostuu vaikeaksi.

Kunnan toiminnan joustavoittaminen ja haettujen taloudellisten säästöjen vuoksi, henkilöstön kelpoisuusvaatimusten väljentäminen on välttämätöntä. Lakiluonnoksen perusteluissa mainitaan tavoitteena kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Kuitenkaan itse pykäläluonnoksiin tämä tavoite ei ole välittynyt. KT katsoo, että sosiaalityöntekijän sijaisena tulisi voida toimia soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, aivan erityisesti sosionomi.

KT ei hyväksy hallituksen suunnittelemaa esitystä yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutusmaksun alentamisesta 1,72 prosenttiyksiköllä eikä tämän alennuksen rahoittamista julkisella sektorilla aikaansaatavilla säästöillä. KT edellyttää, että valtioneuvoston kaavailema sairausvakuutusmaksun alennus kohdistetaan myös kunnallisille työnantajille. Kunnallinen työmarkkinalaitos pitää kokonaisuutena lakiesitystä tarpeellisena ja perusteltuna nykyisessä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa.

Kunnallisen eläketurvan sisältö on tällä hetkellä kunnallisessa eläkelaissa. Samassa laissa on myös mm. Kevan hallintoa, rahoitusta, valvontaa ja johdon kelpoisuutta koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu kolmikantaisesti työeläkelainsäädännön uudistusta. Tässä yhteydessä edellä mainitut Kevan hallintoa, rahoitusta ja valvontaa koskevat asiat on erotettu omaksi laikseen, laiksi Kevasta. KT Kuntatyönantajat pitää tätä ratkaisua perusteltuna. KT pitää nyt valmisteltua uudistusta pääpiirteissään hyvänä, mutta se haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota joihinkin seikkoihin.

KT nostaa keskeisimpänä huomionaan esille sen, että käsillä oleva luonnos sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ei toteuta KT:n näkemyksen mukaan hallituksen päätöksessä edellytettyä henkilöstönormien ja kelpoisuusehtojen väljentämistä ja sitä kautta tavoiteltavia kustannussäästöjä ja henkilöstön saatavuuden turvaamista. KT päinvastoin näkee, että lakiluonnos voi tietyiltä osin jopa tiukentaa kelpoisuusehtoja ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta sekä lisää valvontaa merkittävästi.

Säädettävällä lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus kunnallisiin palvelussuhteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esitykset mahdollistavat sen, että KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen työ- ja virkaehtosopimuksilla työrauha saadaan kattavasti koko kunnalliselle sote-alalle. Kuntayksiköiden kustannusten kasvun taittamisen ja tuottavuuden näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää, että palvelussuhdeturvaa ei tule lopulliseen lakiin. KT:n mukaan voimaanpanolaissa ei ole tarpeen erikseen säätää myöskään henkilöstön eläketurvan järjestämisestä. Lainsäädäntöön on sen sijaan kirjattava, että työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille samasta tehtävästä.

KT katsoo, että sote-lakiluonnos antaa hyvät edellytykset kunta-alan omalle palvelutuotannolle ja mahdollistaa työrauhan koko julkiselle sote-alalle. On myös ensisijaisen tärkeää, että palvelussuhdeturvaa ei kirjata lopulliseen lakiin. KT kiinnittää huomiota ns. voimaanpanolain 8 §:n mukaisen siirtyvän henkilöstön määritelmän laajuuteen ja huomauttaa, että voimaanpanolain aikataulu jättää yhteistoimintamenettelyjen käymiselle erittäin lyhyen ajan. Lainsäädäntöön on kirjattava, että työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille samasta tehtävästä.

Metropolihallinnosta muodostuu uusi noin 500 henkilön työnantaja. KT Kuntatyönantajat muistuttaa, että työnantajamuutostilanteet aiheuttavat aina usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Jos lainsäädännöllä ei ohjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia, aiheutuu metropolihallinnon muodostamisesta merkittäviä ylimääräisiä ja tarpeettomia henkilöstökustannuksia. Lainsäädäntöön on kirjattava, että työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille samasta tehtävästä, ja lainsäädäntöteitse on annettava mahdollisuus varata harmonisointiin riittävästi aikaa.