Lausunnot ja kannanotot

KT Kuntatyönantajat toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen toimenpiteet lähihoitajien kaksoisrekisteröinnin poistamiseksi ovat perusteltuja. KT ottaa myös kantaa rekisteröimisvelvoitteen laajentamiseen.

KT ei kannata lainmuutoksia, joita esitetään nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvittäneen työryhmän työskentelyn päätteeksi laaditussa hallituksen esityksessä. Lausunnossaan KT nimeää muutoksia, jotka se näkee tarpeellisiksi hallitukseen esitykseen työsopimuslakia ja työaikalakia koskien.

KT ottaa lausunnossaan kantaa mm. lomitusajankohtaan, lomituspäivän kestoon, valvontakäynteihin ja varallaoloon, lomituspalveluna teetettäviä tehtäviin sekä lomituspalveluiden rahoitukseen. KT kommentoi myös yksittäisiä lainkohtia.

Lausunnossaan osaamis-ja rekrytointipalveluiden esityksestä KT pitää tärkeänä koulutuksen ja osaamisen kehittämistä työelämän tarpeiden mukaan. KT nostaa lausunnossa esiin ennakointitoiminnan tilanteen, kiinnittää huomiota palvelutarpeen arviointiin ja palveluihin ohjaamiseen sekä työnhakuun ja kuntien rooliin työllisyydessä. Vuorotteluvapaan muutosasioissa KT kiinnittää huomiota työnantajan rekrytoinnin sujuvuuteen.

KT katsoo, että liikkeen luovutuksen periaatetta tulee noudattaa ja henkilöstön siirto tulee tehdä yhtenevin perustein. Palkkakulujen kasvun hillintään palkkauksen yhteensovittamisessa KT on esittänyt mallin valmistelun kuluessa. KT kannattaa hallituksen esityksen ehdotuksia koskien henkilöstölainsäädäntöä maakunnissa. Siirtymäsäännöksiä tulisi kuitenkin KT:n mielestä täydentää.

Kunnallinen työmarkkinalaitos, KT, edustaa kuntatyönantajia ja maakunta- ja sote -rakenneuudistuksen edetessä hallituksen kaavailemalla tavalla uuden KT:n tehtävät ulottuvat myös maakuntien ja niiden konserniyritysten työnantajaedunvalvontaan. KT pitää kokeiluja tärkeänä osana hallituksen kärkihanketta työvoimahallinnon uudistamiseksi työllisyyttä tukevaksi ja korostaa rakentavaa yhteistyötä kokeilujen valmistelussa. Riittävän pitkäkestoisten kokeilujen kokonaisuus voi muodostua keskeiseksi arvioitaessa maakuntamalliin siirtymistä ja kehitettäviä toimintamalleja niin, että kaikki työnhakijat saavat tarvitsemansa palvelut. KT kommentoi myös esitysluonnoksen sisältämää virkamiesten siirtymistä kunnan johdon ja valvonnan alaisiksi.

KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Niiden mukaan perustettavien maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä.

KT Kuntatyönantajat ei vastusta sitä, että tasa-arvovaltuutetulle annetaan mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. KT pitää kuitenkin tärkeänä, että lain perusteluissa korostetaan hallituksen esitykseen kirjattua voimakkaammin sitä, että tasa-arvovaltuutetun on toimittava puolueettomasti ja tasapuolisesti. Tämä on tärkeää, koska jatkossa tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on sekä valvoa osapuolten toimintaa että toimia heidän sovittelijanaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Siinä tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaoteltaisiin kahdeksalle vaativuustasolle. KT pitää esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. KT pitää tärkeänä, että myös tutkintorakenteesta poistuneet opistotutkinnot osaamisen viitekehykseen näiden tutkintojen suorittaneiden työmarkkina-aseman turvaamiseksi.

Ehdotetut työturvallisuutta koskevat sekä työnjohdollisia tilakäyntejä koskevat muutokset ovat tarpeellisia ja välttämättömiä. KT toteaa, että lomituspalvelulakia tulee muuttaa siten, että maatalousyrittäjällä on oikeus saada lomituspalveluita vain klo 06–23 välisenä aikana tai vaihtoehtoisesti työaikalakia on muutettava siten, että lakiin selkeästi kirjataan, että maatalouslomitustyötä saa teettää yötyönä. Lisäksi lomituspalvelulaista tulisi poistaa yrittäjän oikeus muuttaa vuosiloman ajankohtaa.

Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja laki koulutuskorvauksesta tulivat voimaan 1.1.2014. Kunta-alalta saadun palautteen mukaan sääntely on lisännyt osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta ja vahvistanut sen roolia henkilöstösuunnittelussa ja johtamis- ja esimiestoiminnoissa. Joissakin kunnissa lainsäädännön toimeenpano on kuitenkin koettu työlääksi. Osaamisen kehittämistä koskevien tietojen kokoaminen voi suurimmissa organisaatioissa olla haasteellista. KT on kerännyt vuosittain tiedot sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön lakisääteisestä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. KT kerää ensimmäistä kertaa tiedot myös muun kunnallisen henkilöstön osallistumisesta työnantajan järjestämään henkilöstökoulutukseen. Tiedot koskevat vuotta 2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa KT:lta koulutustoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi. KT pitää perusteltuna ohjausryhmän esitystä siitä, että koulutustoimikuntajärjestelmä korvataan 1.1.2017 alkaen osaamisen ennakointifoorumilla. Ennakointifoorumin ensisijaisena tehtävänä on oltava osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. KT Kuntatyönantajilla ei ole huomautettavaa koulutustoimikunta-järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa kuntia ja kuntayhtymiä työ- ja virkaehtosopimuksiin sekä muuhun työmarkkinatoimintaan liittyvässä edunvalvonnassa. Työmarkkinalaitos ottaa kantaa hallituksen esitykseen siltä osin kuin se liittyy suoranaisesti työmarkkinalaitoksen toimialaan

KT pitää esitystä oikeansuuntaisena ja kannattaa sitä. Esitys pyrkii lisäämään kuntien maksutuloja, jotka ovat kunnille tärkeitä. Ne ovat kuitenkin jääneet jälkeen, ja asiakasmaksukertymä on ollut hyvin pieni osa kunnan päivähoitomenoista, vain noin 14 %. KT toteaa, että säädökset eivät saisi olla liian yksityiskohtaisia, jolloin tarkoituksenmukaisten ratkaisujen tekeminen paikallisesti muodostuu vaikeaksi.

Kunnan toiminnan joustavoittaminen ja haettujen taloudellisten säästöjen vuoksi, henkilöstön kelpoisuusvaatimusten väljentäminen on välttämätöntä. Lakiluonnoksen perusteluissa mainitaan tavoitteena kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Kuitenkaan itse pykäläluonnoksiin tämä tavoite ei ole välittynyt. KT katsoo, että sosiaalityöntekijän sijaisena tulisi voida toimia soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, aivan erityisesti sosionomi.