Verrokkialojen vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen (SOTE-sopimus), SOTE-sopimuksen paikallisesti sovittavat erät ja yleiskorotus 1.6.2023 lukien, eräitä tulkintatarkistuksia ym.

Tässä yleiskirjeessä selostetaan verrokkialojen ns. perälaudan vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (yleiskorotus, paikallinen erä, kertapalkkio), ns. kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman sekä SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, palkkauksen kehittämistä ja palkkojen yhteensovittamista koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen kesäkuussa 2023 jaettavista eristä. Lisäksi yleiskirjeessä on selostettu SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän valtakunnallista kehittämistyötä ja tarkennetaan aikaisemmin annettuja tulkintoja (SOTE-sopimuksen palkkausluku).  

Ohjeet vuoden 2024 osalta annetaan myöhemmin.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen JAU ry:n, JUKO ry:n ja SOTE ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

1 Ns. perälaudan vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen (SOTE-sopimus)

KT:n hallinto ja kaikki pääsopijajärjestöt ovat hyväksyneet neuvottelutulokset 7.3.2023.

KT, JAU ry, JUKO ry ja SOTE ry ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjojen perälautatarkastelusta liittyen vuoden 2023 ja 2024 sopimuskorotuksiin. Allekirjoituspöytäkirjat mahdollistavat perälautatarkastelun 1.2.2023 ajankohdasta huolimatta, koska sopijaosapuolten tarkoituksena on ollut ottaa huomioon verrokkialojen työehtosopimusten kustannusvaikutusprosentti vuosien 2023–2024 sopimuskorotuksiin liittyen.

Verrokkisopimuksia ovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Kemian perusteollisuuden työehtosopimus ja Kuorma-autoalan työehtosopimus.

1.1 SOTE-sopimuksen yleiskorotusten ja paikallisten järjestelyerien prosentit muuttuvat

Allekirjoituspöytäkirjassa sovittuihin 1.6.2023 ja 1.6.2024 tuleviin yleiskorotuksiin lisätään vuonna 2023 0,70 prosenttia ja vuonna 2024 0,77 prosenttia. Allekirjoituspöytäkirjassa sovittuihin paikallisiin järjestelyeriin lisätään vuonna 2023 0,30 prosenttia ja vuonna 2024 0,33 prosenttia.

1.2 SOTE-sopimuksen kertapalkkio kesäkuussa 2023

SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan lisäksi euromääräinen kertapalkkio 467 euroa. Kertapalkkio maksetaan 30.6.2023 niille työntekijöille/viranhaltijoille, joiden yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023. Osa-aikaiselle palkkio maksetaan osa-aikaisuuden suhteessa. Osa-aikaprosenttina käytetään 31.5.2023 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia.

Esimerkki 1a: Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajan, mutta ei ole voimassa kesäkuussa

Palvelussuhde on voimassa 1.5.2023–31.5.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Henkilön työaikaprosentti on koko tarkastelujakson ajan 100 %. Kesäkuussa 2023 maksetaan 467 euron suuruinen kertapalkkio, vaikka palvelussuhde ei ole enää voimassa maksuajankohtana.

Esimerkki 1b: Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajan (kaksi jaksoa), mutta ei ole voimassa kesäkuussa

Palvelussuhde on voimassa kahdessa yhdenjaksoisessa jaksossa 2.5–8.5.2023 ja 9.5–31.5.2023. Palvelussuhde on siis voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Henkilön työaikaprosentti on koko tarkastelujakson ajan 100 %. Kesäkuussa 2023 maksetaan 467 euron suuruinen kertapalkkio, vaikka palvelussuhde ei ole enää voimassa maksuajankohtana.

Esimerkki 1c: Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajan, työaikaprosentti on 50%

Palvelussuhde on voimassa 1.5.2023–31.8.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Henkilön työaikaprosentti on koko tarkastelujakson ajan 50 %. Kertapalkkio maksetaan 31.5.2023 voimassa olevan työaikaprosentin mukaan ja on 233,50 euroa (50 % 467 eurosta) kesäkuussa 2023.

Esimerkki 2a: Työaikaprosentti muuttuu kesken tarkastelujakson (esim. 100 % => 50 %)

Palvelusuhde on alkanut 1.2.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Työaikaprosentti 100 % muuttuu 8.5.2023 kesken tarkastelujakson 50 %:ksi. Työaikaprosentti 31.5.2023 on 50 %. Kertapalkkio maksetaan 31.5.2023 voimassa olevan työaikaprosentin mukaan. Kertapalkkio on 233,50 euroa (50 % 467 eurosta).

Esimerkki 2b: Työaikaprosentti muuttuu kesken tarkastelujakson (esim. 50 % => 100 %)

Palvelussuhde on voimassa 1.5.2023–31.8.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Työaikaprosentti 50 % muuttuu kesken tarkastelujakson 100 %:ksi. Työaikaprosentti 31.5.2023 on 100 %. Kertapalkkio maksetaan 31.5.2023 voimassa olevan työaikaprosentin mukaan. Kertapalkkio on 467 euroa.

Esimerkki 3a: Palkaton työvapaa (voimassa koko tarkastelujakson)

Palvelussuhde on voimassa 1.5.2023–31.5.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Palkaton vapaa on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Palkattomasta vapaasta huolimatta kertapalkkio, 467 euroa, maksetaan kesäkuussa 2023.

Esimerkki 3b: Sairauspoissaolo, 2/3 palkkainen (HYVTES V Luku 2 § 1 mom. 2. kohta)

Palvelussuhde on alkanut 1.2.2023. Palvelussuhde on voimassa koko tarkasteluajanjakson 2.5.2023–31.5.2023. Henkilön työaikaprosentti on koko tarkastelujakson ajan 100 %. Henkilö on sairauspoissaololla 31.5.2023 ja sairauspoissaolon aikana maksetaan 2/3 varsinaisesta palkasta. Sairauspoissaolosta (2/3) huolimatta kertapalkkio maksetaan kesäkuussa 2023 hänen työaikaprosenttinsa (100 %) mukaan ja sen suuruus on 467 euroa.

Esimerkki 4: Palvelussuhde päättyy

Palvelussuhde on voimassa 1.5.2023–20.5.2023. Palvelussuhde ei ole voimassa koko tarkasteluajanjaksoa 2.5.2023–31.5.2023. Kertapalkkiota ei makseta.

2 Paikalliset järjestelyerät 1.6.2023 lukien

2.1 SOTE-sopimuksen paikallinen järjestelyerä

Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 perustuu kahteen eri SOTE-sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaiseen kohtaan:

Paikallinen järjestelyerä on yhteensä 0,7 (0,4+0,3) prosenttia Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (SOTE-sopimus) palkkasummasta.

Jos A-kohdan mukaisesta paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, jaosta päättää työnantaja.

Jos B-kohdan mukaisesta paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan paikallisena yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja. Katso kohta 3 Yleiskorotus 1.6.2023 lukien.

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

KT:n yleiskirjeessä 2/2023 on annettu ohjeita ja esimerkkejä 1.6.2023 paikallisen järjestelyerän laskemisesta.

Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen (A-kohta ja B-kohta)

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat henkilöstön saatavuuden turvaaminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esihenkilöasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti liitteiden palkkasummat huomioiden eri palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliset muodostavat tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.

Paikallista järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Tällöin hyvänä käytäntönä on käydä yhdessä läpi laskentaperiaatteet (katso tarkemmin KT:n yleiskirje 2/2023). Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen A- ja B-kohtien paikallisesta järjestelyerästä kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Selvitys järjestelyerän käytöstä

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys ilman aiheetonta viivytystä siitä, miten järjestelyerät on jaettu. Selvityksessä on erotettava toisistaan A-kohdan mukainen paikallinen järjestelyerä (0,4 %) ja B-kohdan mukainen paikallinen järjestelyerä (0,3 %).

2.2 Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmiä koskevan kehittämisohjelman 2023–2027 mukaan (1,2 %)

Kehittämisohjelmaa on selostettu KT:n yleiskirjeessä 15/2022.

SOTE-sopimuksen sopijaosapuolet ovat sopineet, että vuoden 2023 kehittämisohjelman erä on paikallinen järjestelyerä.

Kehittämisohjelman lähtökohtana on palkkauksen ja palkkausjärjestelmien kehittäminen.

Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tarkoituksena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että työssä tarvittavan osaamisen ja vastuun sekä yksilön palkitseminen hyvistä työsuorituksista toteutuvat nykyistä paremmin.

Kesäkuussa 2023 jaettavan kehittämisohjelman mukaisen paikallisen järjestelyerän suuruus on 1,2 prosenttia SOTE-sopimuksen palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää voi käyttää mm. työvoiman saatavuudesta liittyviin perusteisiin. Erää voi kohdentaa tehtäväkohtaiseen palkkaan ja/tai henkilökohtaiseen lisään.

Järjestelyerän täytäntöönpanon osalta käytössä ovat samat menettelytavat kuin yleensäkin järjestelyeristä neuvoteltaessa. Kehittämisohjelman SOTE-sopimuksen paikallisten järjestelyerien osalta erä neuvotellaan ao. pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyerän käytöstä tarkemmin kehittämisohjelmassa ilmenevin kohdennuksin ja rajoituksin.

SOTE-sopimuksen paikallista järjestelyerää koskevat edellä olevat neuvottelulausekkeet ovat voimassa myös neuvoteltaessa kehittämisohjelman paikallisesta järjestelyerästä.

2.3 Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 lukien SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, palkkauksen kehittämistä ja palkkojen yhteensovittamista koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan (1,5 %)

Asia on selostettu tarkemmin yleiskirjeessä 23/2022.

Kesäkuussa 2023 jaettavan otsikon mukaisen paikallisen järjestelyerän suuruus on 1,5 prosenttia SOTE-sopimuksen palkkasummasta. Paikallista järjestelyerää voidaan käyttää palkkojen yhteensovittamiseen, palkkauksen kehittämiseen sekä palkkausjärjestelmän käyttöönottoon valmistautumiseen.

Erä kohdennetaan paikallisesti kussakin voimassa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat erän kohdentamisesta. Hyvänä käytäntönä on käydä yhdessä läpi laskentaperiaatteet (katso tarkemmin KT:n yleiskirje 2/2023) ensimmäisessä neuvottelussa. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää erien käytöstä.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.

Työnantajan on annettava pääsopijajärjestöjen edustajille kirjallinen selvitys ilman aiheetonta viivytystä siitä, miten erä on jaettu.

3 Yleiskorotus 1.6.2023 lukien

Yleiskorotus 1.6.2023 perustuu kahteen eri SOTE-sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaiseen kohtaan:

*) Jos aiemmin kohdassa 2.1 selostetun B-kohdan mukaisesta paikallisen erän jakamisesta ei päästä yksimielisyyteen, puolet jaetaan yleiskorotuksena (0,15 %) ja toisesta puolesta (0,15 %) päättää työnantaja. Tällöin paikallisesti toteutettava yleiskorotus on 2,35 (2,2 + 0,15) prosenttia.

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2023 lukien taulukossa esitetyllä yleiskorotuksella. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan samalla prosentilla.

Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.6.2023 lukien 1 746,00 euroa.

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat palkkahinnoitteluliitteissä 1–2 1.6.2023 lukien ovat yleiskirjeen liitteessä 1.

4 Yleiskorotuksen ja järjestelyerän laskentajärjestys

Koska yleiskorotus, paikallinen järjestelyerä ja kehittämisohjelmaerä sekä SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, palkkauksen kehittämistä ja palkkojen yhteensovittamista koskeva paikallinen järjestelyerä tulevat voimaan samasta ajankohdasta 1.6.2023 lukien, on kaikki korotukset laskettava erikseen palkkoihin. Laskenta tehdään palkkasummasta, joka ei sisällä samaan aikaan tulevia korotuksia.  Katso KT:n yleiskirje 2/2023.

Alla olevissa esimerkeissä on kuvattu samaan ajankohtaan tulevien korotusten keskinäistä toteuttamisjärjestystä tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Esimerkkitaulukko: Yleiskorotuksen (2,2 %), järjestelyerän (0,7 %) ja kehittämisohjelmaerän (1,2 %) sekä SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittämistä, palkkauksen kehittämistä ja palkkojen yhteensovittamista koskevan erä (1,5 %) kohdentaminen tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Tehtäväkohtainen palkka ennen korotuksia 2 550 €/kk.

*) jos 0,3 % järjestelyerästä on yksimielisyys. Katso kohta 3 Yleiskorotus 1.6.2023 lukien.

6 Eräitä tulkintatarkistuksia

SOTE-sopimuksen palkkausluvun eräitä tulkintoja on tarkistettu 1.1.2023 tapahtuneen liikkeen luovutuksen (henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään) johdosta.

Vähimmäispalkka (3 §)

Kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään liikkeen luovutuksella 1.1.2023 siirtyneen harjoittelijan tai tähän rinnastettavassa asemassa olevan henkilön palvelussuhteen kesto ko. tehtävässä kunnassa/kuntayhtymässä huomioidaan tätä määräystä sovellettaessa.

Esimerkiksi jos harjoittelijan palvelussuhde luovuttavaan kuntaan on alkanut 1.11.2022, häneen sovelletaan vähimmäispalkkamääräystä 1.2.2023 alkaen hyvinvointialueella.

Määrävuosilisä (5 §)

Mikäli henkilö siirtyy liikkeen luovutuksella kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään, em. määrävuosilisää maksetaan samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä ao. hyvinvointialueeseen/hyvinvointiyhtymään.

7 SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen – valtakunnallinen työ käynnissä

SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen ja palkkausjärjestelmän käyttöönotto vaatii sekä valtakunnallisen neuvottelutuloksen ja ohjeistuksen että järjestelmän paikalliset tarkentavat neuvottelut.

Allekirjoituspöytäkirjan 10 §:ssä on todettu, että uudesta palkkausjärjestelmästä pyritään neuvottelutulokseen 1.2.2024 mennessä. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ajoittunee näin ollen 2024 vuoden toiseen puoliskoon. Tarkemmat neuvottelut SOTE-sopimuksen hinnoitteluliitteistä, tasopalkkajärjestelmästä ja palkkausjärjestelmän muista osista ovat käynnissä.

Hinnoittelu: Valtakunnallisesti tehtävistä vähintään maksettavat palkat (nykyisin peruspalkat) neuvotellaan viiteen ns. palkkahinnoitteluliitteeseen (nykyisin 2 liitettä.

Tarkoitus on nykyistä paremmin huomioida mm. eri ammattiryhmien ja mm. lisäkoulutuksen/perehtyneisyyden merkitys tehtävästä vähintään maksettavaan palkkaan. Järjestelmässä on tarkoitus huomioida vaativimmat tehtäväkokonaisuudet nykyistä paremmin. Esimerkiksi sairaanhoitajien hinnoittelukohta (nykyisin Liite 1, 01HOI030) voidaan jatkossa jakaa useampaan palkkahinnoitteluliitteeseen ja hinnoittelukohtaan (esimerkiksi asiantuntijatehtävät, vaativat asiantuntijatehtävät ja erityisasiantuntijatehtävät). Myös vammais- ja vanhuspalveluissa ja sosiaalihuollossa on tunnistettavissa eri asiantuntijatason tehtäviä.

Tasopalkkajärjestelmässä jokainen tehtävä asetettaisiin oikeaan hinnoittelukohtaan ja sen sisällä oikeaan osaamisen ja vastuun mukaiseen tasoon (OSVA-taso). Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että asiantuntijatehtävä jakautuisi vielä kolmeen tasoon (normaali/vaativa /erittäin vaativa).

Neuvotteluosapuolet tiedottavat asiasta tarkemmin neuvotteluiden edetessä.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Liite 1 Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat palkkahinnoitteluliitteissä 1–2 1.6.2023 lukien