Yleiskirje
18/08
Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille

Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta

Kunta-alan henkilöstö- ja ammattiyhdistyskoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä on uudistettu syksyn 2007 neuvottelukirjauksen mukaisesti. Uudet määräykset ovat liitteessä (liite).

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) velvoittaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön kehittämisen periaatteita ja suunnitelmia, joilla tarkoitetaan esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia sekä perehdyttämistä.

Henkilöstökoulutuksen avulla voidaan tukea tehtävien vaatimaa osaamista ja urakehitystä. Ammatillisen henkilöstökoulutuksen muotoja ovat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus. Kuntatyönantajilla on eräiden ammattiryhmien täydennyskoulutuksen järjestämisestä lakisääteinen velvoite. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat säännökset ovat laki kansanterveyslain muuttamisesta (992/2003) ja laki erikoissairaanhoitolain 10 §:n muuttamisesta (993/2003) sekä laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (50/2005).

Kunnan toiminta- ja palvelustrategioiden muutoksesta seuraa myös koulutustarpeita. Henkilöstökoulutus on osa suunnitelmallista osaamisen kehittämistä, josta ohjeistetaan tarkemmin tuloksellisuuden kehittämistä koskevassa suosituksessa. Henkilöstökoulutuksen seuranta on syytä ottaa osaksi henkilöstöraportointia (Kunta-alan henkilöstöraporttisuositus, KT:n yleiskirje 10/2004). Hyvää henkilöstöpolitiikkaa osoittaa se, että laaditaan vuosittain koulutusohjelma, jonka toteuttamiseksi myös varataan määrärahaa. Tämän suosituksen mukaisissa asioissa on myös määrä- ja osa-aikaisia sekä eri työaikamuodoissa työskenteleviä kohdeltava tasa-arvoisasti.

Uusi suositus jakautuu suositukseen henkilöstön kehittämisestä sekä työ- ja virkaehtosopimukseen ammattiyhdistyskoulutuksesta. Suosituksessa henkilöstön kehittämisen menetelmistä käsitellään perehdyttämistä (yleiset periaatteet), ammatillista henkilöstökoulutusta, mentorointia sekä yhteistä koulutusta tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Perehdyttämisestä ja henkilöstökoulutuksen periaatteista kootaan myöhemmin oma opas.

Suositukseen on kirjattu maininta takaisinmaksuehdosta. Takaisinmaksuehdolla tarkoitetaan, että viranhaltija/työntekijä sitoutuu olemaan sovitun määräajan työnantajan palveluksessa koulutuksen päättymisestä. Häneltä voidaan periä kurssimaksu takaisin, mikäli hän irtisanoutuu palvelussuhteesta ennen sovittua määräaikaa. Takaisinmaksuehto tulee kysymykseen silloin, kun viranhaltija tai työntekijä on osallistunut tavanomaista kalliimpaan ja/tai pitempijaksoiseen täydennys- ja jatkokoulutukseen. Takaisinmaksuehdoista tulee aina sopia ennen koulutukseen osallistumisesta päättämistä.

Uuteen suositukseen on myös lisätty Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) järjestämiä luottamusmiesten koulutuspäiviä koskeva suositus, joka aikaisemmin oli omana erillisenä suosituksena.

Ammattiyhdistyskoulutusta koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen 2 §:ssä olevalla määräyksellä luottamusmies-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutuksen enimmäismääristä kalenterivuodessa tarkoitetaan sitä, että esim. työsuojeluvaltuutetun ay-koulutuksen enimmäismäärät ovat enintään 2 viikkoa kalenterivuodessa sekä työsuojelu- että yhteistoimintakoulutuksen osalta kummastakin erikseen.

Tämän yleiskirjeen teksti on osapuolten yhteisesti laatima. Tehy ry on osapuolten suostumuksella yhtynyt liitteenä olevaan suositukseen sekä työ- ja virkaehtosopimukseen.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                                 Markku Jalonen

Tutkimuspäällikkö                                    Margareta Heiskanen

Liite (pdf)
Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta

Yhteystiedot

Jorma Palola

Jorma Palola

Neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2588
Matkapuhelin:
+358 50 512 5300
Sähköposti:
Jorma.Palola@kt.fi
Organisaatio:
KT Kuntatyönantajat
Henkilöstövoimavarojen kehittäminen