Yleiskirje
22/06

Osa-aikainen sairauspoissaolo, osa-aikatyö ja osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha ja siihen liittyvä mahdollisuus osa-aikaiseen sairaus­poissaoloon eli osa-aikatyöhön työkyvyttömyysaikana ovat käytettävissä vapaaehtoisina työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvana järjestelynä ensi vuoden alusta lukien. Perusteena ovat seuraavat lainmuutokset: laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (459/2006), laki työsopimuslain 2 luvun muuttamisesta (460/2006) ja laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta (461/2006), jotka tulevat voimaan 1.1.2007. 

Lainmuutosten lisäksi olisi ollut tarkoituksenmukaista saada sovituksi eräitä tarkistuksia voimassa olevien kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sairausajan palkkausta koskeviin määräyksiin, mutta neuvotteluissa pääsopijajärjestöjen kanssa ei saavutettu yksimielisyyttä. Näin ollen osa-aikainen sairauspoissaolo tulee toteuttavaksi lainmuutosten ja voimassaolevien sopimusmääräysten pohjalta.

Lainmuutosten tarkoitus

Tarkoituksena on tukea pitkähkön ajan sairauden vuoksi poissa olleen työntekijän ja viranhaltijan oma-aloitteista työhön paluuta. Kannustimena viranhaltijalle ja työntekijälle työhön paluuseen on, että hänellä on mahdollisuus kokeilla työhön palaamista ennen työkyvyttömyysajan päättymistä työskentelemällä osa-aikaisesti ja saada samalla osa-aikapalkan lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamaa osasairauspäivärahaa. Osa-aikaisen sairauspoissaolon eli siis osa-aikaisen työskentelyn toivotaan alentavan työntekijän kynnystä palata työelämään.

Oikeus osasairauspäivärahaan

Ilman lain muutoksiakin on toki ollut aiemmin mahdollista työnantajan ja työntekijän välillä sopia työsopimuksen väliaikaisesta muutoksesta siten, että työntekijä työskentelee osa-aikaisesti esimerkiksi terveydellisistä syitä johtuen. Samoin on ollut mahdollista myöntää viranhaltijalle osittaista virkavapaata samoin perustein. Lain muutosten mahdollistama osa-aikainen sairauspoissaolo sen sijaan kytkeytyy olennaisesti työntekijän/viranhaltijan mahdollisuuteen saada osasairauspäivärahaa, josta säädetään sairausvakuutuslaissa

Osasairauspäivärahan edellytyksenä on: 

- Vakuutetun työaika on ollut ennen sairauspäivärahakautta kokoaikatyön mukainen. Ts. oikeus osapäivärahaan koskee vain täyttä työaikaa tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä. 

- Kyseessä oleva henkilö on ollut oikeutettu sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivän ajan yhdenjaksoisesti välittömästi ennen osapäivärahakauden alkamista. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetun kuntoutustarve on selvitettävä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäivien lukumäärä ylittää 60 päivää.

- Lääketieteellisen selvityksen so. lääkärintodistuksen mukaan henkilö on edelleen sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön ja tulee olemaan työkyvytön koko osasairauspäivärahakauden. 

- Viranhaltijasta tai työntekijästä saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan hän kuitenkin pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan tehtävistään. Tässä tarkoitetun lääkärintodistuksen tulee olla työterveyslääkärin tai muun viranhaltijan/työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkärin antama.

- Samoin edellytetään, että hän on sopinut työnantajansa kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika ja palkka ovat enintään 60 % ja vähintään 40 % täydestä. 

- Sopimuksen osa-aikatyöstä pitää olla tehty vähintään 12 arkipäivän ajaksi ja sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osapäivärahakauden.

Osasairauspäivärahan maksaminen

Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä joko yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta. Osapäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahat kahden edeltäneen vuoden ajalta.

Poikkeuksellisesti osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta, jos vakuutettu siirtyy kesken osasairauspäivärahakauden

- sairauspäivärahalle,

- vanhempainpäivärahalle tai

- työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaiselle työttömyysetuudelle.

Osapäivärahan maksamisen edellytyksenä on tällöin, että viranhaltija/­ työntekijä esittää tarpeellisen ja luotettavan selvityksen, jolla hän osoittaa olevansa aiemmasta lääketieteellisestä selvityksestä huolimatta terveydentilansa vuoksi kykenemätön myös osa-aikatyöhön tai muun vastaavan luotettavan selvityksen osapäivärahaoikeuden päättymisen syystä.

Viranhaltija tai työntekijä siirtyy täydelle sv-päivärahalle, vanhempainpäivärahalle tai työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaiselle työttömyysetuudelle kesken osapäivärahakauden. Osapäivärahan maksamisen edellytyksenä alle 12 päivän ajalta on, että vakuutettu esittää tarpeellisen ja luotettavan selvityksen, jolla hän osoittaa olevansa terveydentilansa vuoksi kykenemätön myös osa-aikatyöhön tai muun vastaavan tarpeellisen ja luotettavan selvityksen osapäivärahaoikeuden päättymisen syystä.

Osasairauspäiväraha on erillinen etuus ja sen maksaminen ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan. Työnantajan on myös syytä tiedostaa, että osasairauspäiväraha maksetaan aina vain viranhaltijalle/työntekijälle itselleen, sitä ei makseta työnantajalle. Osapäivärahan määrä on puolet sitä edeltäneeltä ajalta maksetusta täydestä sairauspäivärahasta.

Osa-aikainen sairauspoissaolo

Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa (TSL 2:11 a §) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (KVhL 26 § 2 mom.) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:ssä. Kuten edellä on selostettu, osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija sopivat edellä tarkoitetuin tavoin osa-aikatyön tekemisestä tilanteessa, jossa sairaudesta johtunut työstä poissaolo on jatkunut suhteellisen pitkään ja joissa työntekijän työkyky on kuitenkin kokoaikaisen sairausloman aikana palautunut siinä määrin, että hän kykenee osa-aikaiseen työhön.

Osa-aikainen työhön paluu kokoaikaiselta sairauslomalta perustuu aina viranhaltijan/työntekijän suostumukseen. Lain perusteluissa todetaan olevan tavanomaista, että aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulee työntekijältä. Jos viranhaltija/työntekijä pitkäaikaisen sairausloman aikana käy työterveyshuollossa, käyntien yhteydessä voidaan arvioida hänen työkykyään ja mahdollisuuttaan palata osa-aikaisesti työhön ja siten madaltaa kynnystä palata kokoaikatyöhön. Myös työnantaja voi ottaa viranhaltijan/työnteki­jän kanssa esille kysymyksen viranhaltijan/työntekijän osittaisesta työhön paluusta. 

Kaikissa tapauksissa kuitenkin osasairauspäivärahan saaminen ja siis osa-aikaisen sairauspoissaolon käyttö edellyttää aina lääketieteellistä selvitystä työn tekemisen edellytyksistä. Työhön palaamisen työkyvyttömyyden edelleen jatkuessa tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu viranhaltijalle tai työntekijälle terveydellistä haittaa. Keskeinen lähtökohta on, että viranhaltijan tai työntekijän työkykyä arvioitaessa hankitaan riittävät tiedot paitsi hänen työkykyynsä vaikuttavista sairauksista ja niiden toimintakyvylle aiheutumista rajoitteista ja myös olennaiset tiedot työstä, jota hän tekee ja työolosuhteista, joissa hän työskentelee. Työntekijällä ja viranhaltijalla on aina oikeus sairauslomansa aikana päätyä siihen, että hän ei palaa kesken sairausloman osa-aikaisestikaan työhön.

Työnantajan on harkittava, onko työntekijä tai viranhaltija sellaisessa kunnossa, että hän kykenee suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille työntekijöille tai työpaikalla oleville muille henkilöille. Työnantajan on siis huolehdittava työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksiensa täyttämisestä.

Sairausvakuutuslaissa eikä myöskään työsopimuslaissa tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetä työajan lyhennystapaa. Näin ollen lyhennystapa on työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan välillä sovittavissa.

Viranhaltijan kohdalta on huomattava, että kysymyksessä on osittainen virkavapaa. Näin ollen osittaisen virkavapaan eli osa-aikaisen sairausloman toteuttaminen edellyttää, että 1) työnantaja ja viranhaltija ovat sopineet osa-aikaisesta työskentelystä, 2) viranhaltija tähän sopimukseen perustuen hakee osittaista virkavapaata ja 3) työnantaja tekee hakemuksen johdosta myönteisen päätöksen, jolla viranhaltijalle myönnetään oikeus osa-aikaiseen sairauspoissaoloon määräajaksi (so. osittaista virkavapaata siksi ajaksi jolta viranhaltijalla on oikeus osasairauspäivärahaan) ja samalla kokoaikainen sairausloma keskeytetään siksi ajaksi, jonka osa-aikainen sairauspoissaolo kestää. Samassa yhteydessä on perusteltua myös ratkaista työajan lyhentämistapa ja työnantajan on syytä varata itselleen mahdollisuus tarvittaessa tarkistaa työajan lyhentämistapaa lyhennyksen määrää muuttamatta. 

Työtehtävät osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana

Lähtökohtana on, että työntekijä tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviään, mutta normaalia lyhyemmän ajan tai vain osan normaaleista tehtävistään. Jos hän ei kykene tekemään tavanomaisia tehtäviään, osa-aikaisen sairausloman aikaisista tehtävistä voidaan erikseen sopia. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.

Myös viranhaltija tekee osa-aikaisen sairauspoissaolonsa aikana t virkaansa kuuluvia tehtäviä tai osan virkaansa kuuluvista tehtävistä. Jos viranhaltija ei kykene tekemään virkaansa kuuluvia tehtäviä osa-aikaisen sairauslomansa aikana, myös hänen tehtäviään voidaan määräaikaisesti tarkistaa hänen suostumuksellaan tarvittaessa virantoimitusvelvollisuutta muuttaen (KVhL 23 §). Osittaisen virkavapaan päätyttyä, myös viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat täyttä työaikaa tekevänä.

Sopimuksen muuttaminen

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Muutoksesta on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle. Määräaikainen sopimus kuitenkin päättyy kesken sopimuskauden, jos työntekijä tai viranhaltija ei sairautensa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään. Tällöin työntekijä tai viranhaltija palaa takaisin sairauspäivärahalle ja kokoaikaiselle sairauslomalle.

Tilapäinen sairastuminen osa-aikaisen sairausloman aikana

Jos työntekijä tai viranhaltija osa-aikaisen sairausloman aikana sairastuu tilapäisesti esim. tavanomaiseen nuhakuumeeseen, jonka johdosta hän on työkyvytön siten, ettei hän pysty osa-aikatyötäänkään tekemään, hänen mahdollinen oikeutensa sairausajan palkkaan määräytyy häntä koskevan kunnallisen virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Sairausajan palkka määräytyy tällöin osa-aikatyötä vastaavan palkan perusteella. Lisäksi työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus edelleen osasairauspäivärahaan. Sen sijaan työnantajalla ei ole oikeutta tässä tapauksessa saada mitään korvausta Kansaneläkelaitokselta. 

Lain perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty, milloin sairastuminen katsotaan kestoltaan tilapäiseksi. Perusteluissa ainoastaan todetaan, että tilapäinen sairastuminen ei oikeuta päättämään määräaikaista osa-aikasopimusta ilman osapuolten välistä sopimusta. Kuitenkin perusteluissa lisäksi todetaan, että mikäli sairaudesta johtuva tilapäinen työkyvyttömyys venyisi osa-aikatyösopimuksen kestoaika huomioon ottaen sellaiseksi, ettei osa-aikaisen työhön paluun tarkoitus enää toteutuisi, määräaikainen osa-aikatyösopimus on keskeytettävissä ennen määräajan päättymistä.

Sen sijaan, jos työntekijä tai viranhaltija ei sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään, määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden. Tällöin työntekijä tai viranhaltija siirtyy takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle (ks. TSL 2:11a ja KVhL 26 § 2 mom. sekä sairausvakuutuslaki 8:11).

Eräitä huomioon otettavia seikkoja harkittaessa osa-aikaista sairauspoissaoloa koskevia järjestelyjä

Jos viranhaltijan tai työntekijän sairausloman ajaksi on palkattu sijainen, se rajoittaa työnantajan mahdollisuutta ottaa viranhaltija/työntekijä työhön kesken hänelle myönnettyä "täyttä" sairauslomaa. Työnantajalla ei näet ole oikeutta yksipuolisesti osa-aikaistaa määräaikaiseen työsuhteeseen kokoaikaiseksi otettua sijaista. Myös virkasuhteisen määräaikaisen sijaisen osa-aikaistamismahdollisuus on lähinnä teoreettinen huomioon ottaen osa-aikaistamisen perusteet ja osa-aikaistamiseen liittyvät menettelyt ja niihin kuluva aika.

Myös osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana tehty osa-aikatyö kerryttää KVTES:n 5 luvun 2 §:n 5 momentissa tarkoitettua vähintään 30 kalenteripäivän pituista yhdenjaksoista virantoimituksessa-/työssäoloaikaa. Näin ollen vaikka työntekijän tai viranhaltijan sairauslomaetuudet olisivat jo katkenneet sen johdosta, että sairauslomaa on myönnetty hänelle jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi, sairauslomaetuudet voivat taas alkaa, mikäli osa-aikainen työskentely jatkuu keskeytymättä osasairauspoissaolon aikana vähintään 30 kalenteripäivää. Tällöin osa-aikainen sairausloma saattaa toimia vastoin tarkoitustaan eli sitä, etteivät sairauslomat pitkittyisi vaan viranhaltijoiden/työntekijöiden työhön paluu nopeutuisi. 

Tilapäinen sairastuminen ei pääsääntöisesti oikeuta päättämään sovittua osa-aikajärjestelyä, elleivät osapuolet toisin sovi. Vaikka työnantajalla olisi velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa tältä ajalta, työnantajalla ei ole oikeutta osasairauspäivärahaan.

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Työmarkkinajohtaja                                  Jouni Ekuri

Neuvottelupäällikkö                                 Heikki Saipio

LIITTEET (www.finlex.fi)
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (459/2006)
Laki työsopimuslain 2 luvun muuttamisesta (460/2006)
Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 26 §:n muuttamisesta (461/2006)

Osa-aikainen sairauspoissaolo ja osasairauspäiväraha 
(Kuntatyönantaja 5/2006) (pdf)