Sääntelyä pitää purkaa, koska kuntien pitää saada itse tehdä harkintaa palveluidensa järjestämisessä

Valtiovarainministeriö keräsi helmikuun puoliväliin asti ideoita siitä, missä palveluissa kunnille voitaisiin antaa nykyistä enemmän omaa harkintavaltaa keventämällä yksityiskohtaista sääntelyä. 

KT toi esille valtionvarainministeriön norminpurkua koskevassa kyselyssä, että se kannattaa sääntelyn vähentämistä esimerkiksi työvoimapalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. 

KT ehdottaakin, että työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia väljennettäisiin merkittävästi. Laki on nykyisellään johtanut siihen, että kaikkia työnhakijoita on palveltava työttömyyden alussa samalla tavalla riippumatta heidän tarpeistaan. TE-palvelut siirtyvät kuntiin vuoden 2025 alussa.

– Kuntien pitää saada itse valita tarpeen mukaan, kenelle työnhakijoista ne tarjoavat mitäkin palvelua eli esimerkiksi pitävät alkuhaastatteluja ja työnhakukeskusteluja, KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman toteaa. 

Kasvatus ja koulutuskin vaativat norminpurkua

Varhaiskasvatuksessa ylimääräistä säätelyä on KT:n mukaan erityisesti päiväkotien henkilöstöä koskevissa vaatimuksissa. Varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusehtoja olisi laajennettava niin, että sosionomit voisivat edelleen toimia opettajana. Heillä tulisi säilyttää myös kelpoisuus toimia päiväkodin johtajina.  

Varhaiskasvatuksen vuonna 2030 voimaantulevaa henkilöstömitoitusta tulisi muuttaa siten, että puolet tehtävistä voitaisiin täyttää lastenhoitajilla ja toinen puoli opettajilla ja sosionomeilla. Lisäksi raportointi- ja kirjausvelvollisuutta tulisi vähentää sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. 

KT kannattaa myös perusopetuksen ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentämistä siten, että nykyistä useampi virka saataisiin täytettyä. Kelpoisuus määritellään osittain liian tiukasti opetettavan aineen mukaan. 

Esimerkiksi matemaattisten aineiden eli matematiikan, fysiikan ja kemian opettajalle voisi löytyä riittävästi tunteja päätoimisuuteen, mutta ei opettajaa, jolla olisi kaikkien kyseisten aineiden kelpoisuus. 

–  Lopputuloksena on usein täysin epäpätevän opettajan palkkaaminen määräaikaisena, KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund toteaa.

Tämä johtuu siitä, että lyhyeen määräaikaisuuteen valittavan opettajan ei tarvitse olla pätevä. 

Lue norminpurkukyselyn tuloksia valtionvarainministeriön sivuilta>