KT-lehti 2/2022 ilmestynyt: Yhdessä kehittäen lisää työhyvinvointia
Tuoreessa KT-lehdessä kerrotaan, miten unelmien työpäivän reseptiä toteutetaan Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Kun hyvällä mallilla olleessa työhyvinvoinnissa tapahtui notkahdus korona-aikana, apuun otettiin palvelumuotoilun keinot. Lehdessä kerrotaan myös, miten Lahdessa toteutetaan monipaikkatyössä yhteisiä pelisääntöjä, joita laadittiin henkilöstöä kuullen.
Kustaankartanon unelmien työpäivän resepti
Arvostava tapa puhua työntekijöistä, aito vuoropuhelu, kiittäminen sekä palkitseminen. Siinä työnantajan keinoja tehdä Kustaankartanon vanhustenkeskuksesta veto- ja pitovoimainen työpaikka. Työntekijöiden mielestä ilo, huumori ja lämpö ovat olennainen osa unelmien työpäivää.
Kustaankartanon johtajan Tarja Sainion mukaan hyvä työilmapiiri lähtee työntekijöiden arvostuksesta. Kustaankartanossa on meneillään erilaista kehittämistä monella tasolla. Korona-aikana työhyvinvointiin tuli notkahdus ja tilanteen korjaamiseksi esihenkilöille haettiin palvelumuotoilulla uusia työvälineitä johtamiseen ja henkilöstön kanssa toimiseen.
Monipaikkatyöhön tarvitaan selkeät pelisäännöt
Etätyön tekeminen sai koronapandemiassa uuden suunnan. Lahdessa monipaikkatyöhön laadittiin yhteiset ohjeet henkilöstöä kuullen. Etätöitä tehtiin jo ennen koronaa, mutta se oli tarkasti säänneltyä ja mahdollisuus oli vain harvoilla.
Korona muutti tilanteen täysin, kertoo henkilöstöpäällikkö Mira Keitaanranta. Henkilöstölle tehdyn kyselyn tulokset puhuivat kiistatta monipaikkatyön puolesta. Monipaikkatyöhön laadittiin yhteiset pelisäännöt, joiden käytännön toteutus ratkaistaan yksiköissä työn luonteen ja yksilöllisten valmiuksien mukaan. Sopivasta etä- ja lähityön suhteesta sovitaan yhteisymmärryksessä esihenkilön kanssa. Ketään ei määrätä etätyöhön, mutta etätyöhön ei myöskään ole subjektiivista oikeutta.
Hyvinvointialueet tulevat yhä enemmän todeksi
Hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat järjestäytyneet ja valinneet jäsenet eri toimielimiin. Alueiden johto on aloittanut työnsä. Hyvinvointialuejohtajien virat on perustettu ja laitettu avoimeen hakuun, ensimmäiset johtajat on jo valittukin.
Hyvinvointialuejohtajan valintaan saakka tehtäviä hoitavat määräaikaisesti alueilla nimetyt henkilöt. Muihin johtaviin valmistelutehtäviin on nimetty määräaikaisesti tai osa-aikaisesti henkilöitä. Varsinaisesti uusiin virkoihin siirrytään liikkeen luovutuksella 1. tammikuuta 2023.
Aluevaltuustoilla on käsiteltävänä merkittäviä hyvinvointialueen perustamiseen liittyviä asiakirjoja. Strategian valmistelu on myös aloitettu. Alueiden toiminnan valmistelussa tärkeintä on saada aikaan uudet rakenteet ja varmistaa palvelutoiminnan jatkuvuus sekä turvallinen siirtymä myös henkilöstölle, kirjoittaa yhteyspäällikkö Aija Tuimala.
Economicus: Sota muutti ratkaisevasti myös talouden näkymät
Vielä alkuvuodesta Suomen talouden odotettiin yltävän tänä vuonna lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus Suomen bkt-kasvuun voisi Kuntarahoituksen alustavien arvioiden perusteella olla kuluvana vuonna olla 1,0–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin jopa puolittumassa.
Talousvaikutusten lopullinen syvyys riippuu oleellisesti kriisin kestosta ja laajuudesta. Kenties haitallisinta on kuitenkin konfliktin aiheuttama perustavanlaatuinen epävarmuus, kirjoittaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala kolumnissaan Economicus-palstalla.
Lääkäripula jatkaa pahenemistaan
Pula erikoislääkäreistä on pahentunut viime vuoteen verrattuna. Lääkäreitä on yhä vaikeampaa saada myös terveyskeskuksiin, joissa ostopalveluiden käyttö lääkärien tehtävissä on lisääntynyt.
Erikoissairaanhoidossa oli viime lokakuussa täyttämättä noin 740 lääkärin tehtävää. Perusterveydenhuollossa täyttämättä oli 300 lääkärin ja 140 hammaslääkärin tehtävää, ilmenee lääkärien työvoimaselvityksistä.
Työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan olisi korkea aika ottaa toimiva keino käyttöön lääkäripulan selättämisessä, eli lääkärien peruskoulutusta tulisi lisätä tuntuvasti. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin, parantaa hoidon laatua, kohtuullistaa lääkärien työkuormaa ja selättää lääkäripula.
Kotoutumisessa tarvitaan työnantajia
Vantaan osaamiskeskuksessa työskentelevä projektipäällikkö Bahar Mozaffari kannustaa työnantajia rekrytoimaan rohkeammin maahanmuuttaneita ja edistämään näin hyvinvointiyhteiskunnan arvoja.
Mozaffari tunnetaan kestävän kotoutumisen puolestapuhujana. Kestävässä kotoutumisessa huomioidaan hyvinvointiyhteiskunnan arvot: tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Työnantajilla on tärkeä rooli kestävän kotoutumisen toteuttajina.
Aika suunnitella työterveyshuoltoa
Nyt on oikea hetki pohtia työterveyshuollon roolia sekä palvelujen järjestämistä ja niiden käyttöä, kun hyvinvointialueet aloittavat työnantajina vuoden 2023 alusta alkaen ja kunnissa henkilöstörakenne ja -määrä muuttuu. Toimiva työterveysyhteistyö lisää työhyvinvointia ja vetovoimaa, kirjoittaa projektikoordinaattori Ville Rautio.
