Uutinen

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy

Kunta-alalta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 4 934 työntekijää vuonna 2019. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella mielenterveyden häiriöt olivat lähes yhtä yleinen syy julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Fysioterapeutti hoitaa asiakkaan selkäkipua. Kuva: Helge Birke / Pixabay.

Kevan julkista sektoria koskevien tilastojen mukaan vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 35 prosenttia tule-sairauksien ja 32 prosenttia mielenterveyssyiden perusteella. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden ensisijaisista sairausperusteista on viime vuosina vähentynyt ja mielenterveyden häiriöiden osuus vastaavasti kasvanut.

Muutos johtuu sekä tule-sairauksien alkavuuden vähenemisestä että mielenterveyshäiriöiden, etenkin masennuksen alkavuuden lisääntymisestä.

Koronan vaikutukset eivät näy vielä työkyvyttömyystilastoissa, eivätkä työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät ole lisääntyneet alkuvuodesta 2020 verrattuna vuoteen 2019. Koronakriisin myötä psyykkiset työkykyriskit kuitenkin kasvavat ja onkin tärkeää, että työoloja kehitetään edelleen etenkin  niillä toimialoilla ja ammateissa, joissa työkyvyttömyysriski on jo ennestään korkea.

Mielenterveyden häiriöt nuorten yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy

Julkisen alan työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,2 vuoden iässä. Yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntynyt suhteellisesti eniten.

Ikäryhmien välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyyseläkkeen pääasiallisen diagnoosin suhteen. Tule-sairauksien alkavuus kasvaa voimakkaasti iän myötä. Mielenterveyden häiriöiden ikäjakauma on sen sijaan tasaisempi, ja ne ovat nuorempien selvästi yleisin sairausryhmä.

Työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet suurimmissa ammattiryhmissä

Työkyvyttömyyseläköitymisessä on suuria eroja ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maataloustöissä työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi vuonna 2019 suhteessa vakuutettujen määrään keskimäärin nelinkertaisesti verrattuna talouden, hallinnon ja oikeustieteen erityisasiantuntijoihin.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on viime vuosina suhteellisesti yleistynyt erityisesti sosiaalialan ja sivistysalan ammateissa, vaikka kasvua viiden viime vuoden aikana on ollut lähes kaikissa suurimmissa ammattiryhmissä.

Suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa esimerkiksi maatalouslomittajien, siivoojien, kiinteistöhuollon työntekijöiden, avustavien keittiötyöntekijöiden ja sosiaalialan hoitajien ammattiryhmissä.

Joissakin ammattiryhmissä voimakas alkavuuden kasvu yhdistyy vakuutettujen määrän vähentymiseen ja keski-iän voimakkaaseen kasvuun, kuten kotipalvelutyöntekijöiden maatalouslomittajien ja siivoojien kohdalla.

Lastentarhanopettajat, terveydenhoitajat ja luokanopettajat kuuluvat puolestaan ammattiryhmiin, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on perinteisesti ollut varsin vähän, mutta ne ovat yleistyneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Muualla verkossa