Uutinen

Kunnat tarvitsevat lisää taloudellista tukea

– Kuntien taloudellinen tilanne heikkenee koronan vuoksi voimakkaasti. Lomautukset ja muut työvoimakustannusten sopeutustoimet jatkuvat kuluvana ja ensi vuonnakin, arvioi työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n työmarkkinaseminaarissa 9. syyskuuta Kuntamarkkinoilla.

Työmarkkinaseminaarin juontaja Anna Sorainen, neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä neuvottelupäälliköt Anne Kiiski ja Jorma Palola.

Koronan on arvioitu heikentävän kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla, mikä on lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Kuntien velkataakka kasvaa entisestään.

– Tässä heikossa taloustilanteessa kuntien tehtäviä aiotaan kuitenkin lisätä tai kiristää ehtoja hoivamitoituksessa ja hoitotakuussa sekä laajentaa oppivelvollisuutta, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ihmettelee.

Hallituksen tulisikin Jalosen mukaan uudelleen arvioida sitä, onko nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varaa antaa kunnille uusia tehtäviä ja velvoitteita, jotka lisäävät merkittävästi kuntien pysyviä menoja

– Jos uudet tehtävät aiotaan koronakriisistä huolimatta toteuttaa, tehtävien kustannukset on arvioitava realistisesti ja kulut korvattava täysimääräisesti.

Terveisinä valtion budjettiriiheen Jalonen muistuttaa, että kunnat tarvitsevat lisää taloudellista tukea myös ensi vuonna.

– Kunnille tarvitaan mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaava tukipaketti kuin tänä vuonna. Tukea on kohdennettava ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Kilpailukykysopimuksen työajan pidennys poistuu pääsääntöisesti kunta-alalta uusien sopimusten myötä. Kuntien valtionosuuksia on nyt lisättävä samalla perusteella, kuin millä niitä kilpailukykysopimuksen mukaisesti leikattiin.

Kuntien toimintaedellytyksen turvaamiseksi on myös tärkeää, että yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatkettaisiin vuonna 2021 ja yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset jätettäisiin perimättä takaisin.

Työllisyyden hoidossa tarvitaan konkreettisia toimia

Paras lääke kuntatalouden ongelmiin on Jalosen mukaan työllisyysasteen nostaminen.

– Tarvitsemme päätöksiä konkreettisista työllisyystoimista ja uskottavaa näköalaa työllisyysasteen nostamiseksi. Ansiosidonnainen työttömyysturva pitää uudistaa ja oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin rajoittaa.

Työvoimapalvelujen tehostaminen edellyttää samanaikaisesti työnhaun velvoittavuuden lisäämistä Valtion ja kuntien yhteisvastuuta työllisyyden hoidosta pitäisi selkeyttää ja eri työnhakijaryhmien palveluja kehittää

– Palkkatuen käyttöä on tehostettava ja volyymiä kasvatettava etenkin vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi, Jalonen sanoi.

Paikallisella sopimisella voi turvata työpaikkoja

Tuottavuutta kuntapalveluissa on nostettava. Kuntapalveluja tuottavat organisaatiot tarvitsevat tukea kehittämis- ja uudistamistyöhön sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Tukea tarvitaan myös lähijohtamisen kehittämiseen kunta-alalla.

– Kunta-alan työmarkkinasopimusten mahdollistama laaja paikallinen sopimismahdollisuus pitää hyödyntää työpaikkojen turvaamisessa, Jalonen muistuttaa.

Liikkeen luovutuksista aiheutuu kuluja työnantajille

Valtuuskunta hyväksyi 7. syyskuuta KT:n lausunnon sote-uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta. KT on itse osallistunut henkilöstömääräyksiä ja työnantajaedunvalvontaa koskevaan valmisteluun.

Sote-maakuntien perustamiseen liittyvä lainsäädäntö noudattelee hyvin pitkälle viime kauden maakuntauudista koskenutta esitystä. KT kannattaa liikkeen luovutuksen periaatteiden noudattamista, sillä järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakunnille.

– Liikkeen luovutuksista aiheutuu väistämättä ns. transaktiokuluja. Erilaiset siirtymäsäännökset ovat ehdottomasti tarpeen, jotta muutokset eivät ole kohtuuttomia kunta- tai sote-maakuntatyönantajille, painotti neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kertoessaan sote-uudistelun valmistelun sisältöä KT:n työmarkkinaseminaarissa.

Perhevapaauudistusta valmistellaan työryhmissä

Perhevapaauudistusta valmistellaan sekä sosiaali- ja työministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön työryhmissä. Valmistelussa huomioidaan työsopimuslakiin tarvittavat muutokset. Eri vapaiden on täytettävä työelämän tasapainodirektiivin kriteerit. Kuntatyönantajia työryhmissä edustaa KT:n neuvottelupäällikkö Anne Kiiski.

– Uudistus lisäisi huomattavasti perhevapaista aiheutuvia kustannuksia. Mahdolliset joustot lisäisivät työjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia sekä aiheuttaisivat haasteita myös osaavan työvoiman saatavuudessa, arvioi Kiiski suunniteltujen muutosten vaikutuksia.

Työllisyysasteen nostamisessa tarvitaan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä

Neuvottelupäällikkö Jorma Palola kertoi puheenvuorossaan elokuussa annetun valtiovarainministeriön työllisyyspakettiin sisältyvistä toimenpide-ehdotuksista. Työllisyyden edistämistä pohditaan useissa ministeriryhmän alaryhmissä, joissa KT:llakin on työmarkkinakeskusjärjestönä edustus. Ryhmissä pohditaan muun muassa palkkatukea ja etuuksia, osaamista ja työmarkkinoiden kohtaantoa sekä työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamista.

–Työllisyystoimien kokoamisessa olisi hyvä nähdä välittömien ja nopeasti toteutettavien uudistusten ja pitkän aikavälin tavoitteiden ja uudistusten valmistelu. Palvelujen, etuuksien ja kannusteiden samanaikainen tarkastelu on tässäkin olennaista.