Uutinen

Kilpailukykysopimuksen työajan pidennys nosti työllisyyttä

Kolme vuotta sitten solmittu kilpailukykysopimus paransi Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä ja nosti työllisyyttä maassa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore tutkimus.

Nuori urheilijaa tutkii ranteessaan olevaa sykemittaria. Kuva: Pixhill

Sopimuksen työllisyyttä parantavasta vaikutuksesta noin 40 prosenttia oli työajan pidennyksen ansiota. Muut työllisyysvaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Etlan tutkimus keskittyi vientiteollisuuden kilpailukykysopimuksesta saadun hyödyn arviointiin. Vaikutuksia julkiseen sektoriin ei erikseen selvitetty. Etlan soveltamaa laskentamallia käyttäen tuottavuuden voi kuitenkin olettaa kasvaneen myös esimerkiksi kunta-alalla.

Työllisyys voi kohentua jopa 16 000 hengellä

Tutkimuksen tehneiden Antti Kauhasen ja Markku Lehmuksen mukaan kilpailukykysopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä. Jos kilpailukykysopimuksen mukaista työajan pidennystä jatketaan, vuoteen 2022 mennessä työllisyys voi Etlan mukaan kohentua 8 000–16 000 hengellä.

Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Etlan mukaan tähän pääseminen edellyttäisi ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on sen oman suhdanne-ennusteen mukaan muutenkin syntymässä.

Suomessa tehdään lyhyttä työviikkoa

Etlan tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös Suomessa tehtävien työtuntien määrään. Euroopan komission alaisena toimivan tilastoyksikön Eurostatin mukaan Suomessa sekä naiset että miehet tekevät eurooppalaisittain lyhyttä työviikkoa.

Kaikkien työllisten säännöllisten viikkotyötuntien määrä on Suomessa tunnin vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Erotus säännöllisten ja tehtyjen viikkotyötuntien kesken on Suomessa EU:n korkeimpia, mikä johtuu muun muassa pitkistä lomista ja pyhävapaista.

Vientiyrityksille monenlaista hyötyä lisätunneista

Samaan aikaan Etlan tutkimuksen kanssa julkaistiin vientialojen työnantajaliittojen selvitys siitä, miten kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen toteutettiin.
Kilpailukykysopimuksen mukaan vuotuista työaikaa kasvatettiin 24 tunnilla. Lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Henkilöstö on saanut työturvallisuus- ja ympäristökoulutusta.

Selvityksen teki Teknologiateollisuuden entinen varatoimitusjohtaja Risto Alanko. Se perustuu 19:ään teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden edustajan haastatteluun.

Muualla verkossa