Uutinen

Väestöennuste vaikuttaa julkisiin palveluihin

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 noin 760 000 alle 15-vuotiasta, jos syntyvyys pysyy nykytasolla. Määrä uhkaa pudota 2050-luvulla alle 700 000 nuoren.

Haikarat lentävät taivaalla

Viimeksi Suomessa on ollut näin vähän alle 15-vuotiaita 1870-luvun lopulla, jolloin maamme väkiluku oli noin kolmasosa nykyisestä.

Tänä vuonna Suomessa kuolee kolmatta vuotta peräkkäin enemmän ihmisiä kuin syntyy. Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto pitää yllä väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka. Väkiluku olisi tuolloin noin 5,62 miljoonaa. Sen jälkeen luku näyttää kääntyvän kääntyisi laskuun. Ennusteen mukaan ja 2050-luvulla Suomen väkiluku on jo nykyistä pienempi.

Julkisen talouden alijäämää uhkaa raju kasvu

Kunta-alalle ennustetut kehityskulut voivat olla sekä taloudellisesti että toiminnallisesti merkittäviä. KT:n arvion mukaan etuuksia ja julkisia palveluja voidaan joutua leikkaamaan, ellei alenevan väestökehityksen suuntaa kyetä kääntämään. Työssäkäyvät rahoittavat hyvinvointipalvelut ja eläkkeet.

Esimerkiksi nuorten määrän väheneminen supistaa myös varhaiskasvatuksen ja koulutustoimen palvelujen kysyntää ja kustannuksia. Tämä pitäisi ottaa huomioon jo nyt koulutusmäärien suunnittelussa.

Työikäisiä tulisi kouluttaa uudelleen muun muassa työn murroksen vaatiman osaamistarpeen tyydyttämiseksi. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä työllisyysasteen kannalta.

Julkisen ja yksityisen hoivan yhteyttä tiivistettävä

Ikääntyvien määrän suhteellinen kasvu kasvattaa vastaavasti vanhuspalveluiden ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää ja kustannuksia.

Tällaisen kysynnän tyydyttämiseksi julkisrahoitteisesti kestävällä tavalla on julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä jatkossa oltava parempi integraatio, sillä palveluiden rahoituspohja ei kestä niukkenevaan työvoimaan kohdistuvaa palkkakilpailua.

Huoltosuhteen huonontuessa on myös mietittävä kokonaisvaltaisesti eläketurvan ja muun sosiaaliturvan uudistamista pitkän aikavälin kestävyyttä ajatellen. Tällä voi olla merkittävä vaikutus kuntien tehtäviin ja talouteen.

Muualla verkossa