Tiedote

KT odottaa kehysriihestä tukea julkiselle taloudelle ja työllisyydelle

KT:n valtuuskunta esittää hallitukselle kevään 2018 kehysriiheen useita julkista taloutta, työllisyyttä, sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa sekä osaamista tukevia toimia. Valtuuskunta hyväksyi esitykset kokouksessaan 22.3.2018.

KT:n valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen

Tärkeimpänä KT pitää kuntien taloudellisista toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta vakaudesta huolehtimista. Tällä luodaan edellytyksiä kuntien pitkäjänteiselle johtamiselle, vastuulliselle henkilöstöpolitiikalle ja palvelujen kehittämiselle niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Kuntien valtionosuutta ei pidä leikata toiseen kertaan

Vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus alensi kuntien työvoimakustannuksia. Lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö kuitenkin leikattiin kunnilta valtionosuuksina. Koska leikkausta ei tehty laskennallisten kustannusten kautta, vuodelle 2019 tehtävässä tarkistuksessa on vaarana, että kuntien valtionosuutta vähennetään osittain kahteen kertaan. Kehyskaudella tehtävissä valtion ja kuntien välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kiky-leikkausten ja valtionosuuden välisen yhteyden oikeaan toteutustapaan.

Julkiselle sektorille tulee ohjata varoja tulevaisuutta palvelevien kokeilujen käynnistämiseen ja lupaavien kokeilujen jatkamiseen. Myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon on varmistettava riittävät resurssit, eikä maakuntavalmistelun rahoitusta saa leikata kunnilta.

Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan voimavaroja

KT:n valtuuskunta pitää tärkeänä työllisyyden hoitoa. Kannatettava keino on alueellisten työllisyys- ja yrityspalvelukokeilujen jatkaminen 2019 loppuun asti. Sen jälkeen toimintamallit on vakinaistettava osaksi kasvupalveluiden allianssimallia. KT ei pidä viisaana säätää maakuntauudistuksen ohessa erillistä väliaikaislakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä.

Työllisyysasteen nostamiseksi voimavaroja pitää ohjata työvoima- ja kasvupalveluihin. Samalla on varmistettava monialaisten palvelujen tarjonta ja saatavuus vaikeimmin työllistyville työnhakijoille. Palkkatukea on kohdennettava maahanmuuttajiin ja vaikeimmin työllistettäviin ja työvoiman liikkuvuutta helpotettava. Työolosuhteiden järjestelytuen saatavuus pitää turvata.

Koulutuspolitiikasta kannattaa siirtyä osaamispolitiikkaan

Koulutuspolitiikasta tulee KT:n valtuuskunnan mielestä siirtyä kohti osaamispolitiikkaa. Työn murrokseen liittyvä osaamistarpeiden uudistuminen edellyttää, että koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja uudistuvaa osaamista vahvistetaan muun muassa käynnistämällä aikuiskoulutuksen reformi ja helpottamalla opintopolulle pääsemistä oppisopimusten ja tutkinnon osien suorittamisen kautta.
Lisäksi on kehitettävä toimintamalleja, joiden avulla edistetään työntekijän siirtymistä työstä työhön ilman työttömyysjaksoa. Muunto- ja täydennyskoulutusta kannattaa lisätä. Koulutuspaikkojen riittävyydestä pitää huolehtia alueellisten tarpeiden mukaisesti.

Erityisesti KT haluaa vauhdittaa nuorten tutkinnon suorittaneiden pääsyä työuralle. Se käy sallimalla määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman muuta erityisperustetta tutkinnon suorittaneelle enintään 29-vuotiaalle kahden vuoden ajan tutkinnon suorittamisen jälkeen.

KT pitää Terveet Tilat -toimintaohjelman käynnistämistä myönteisenä avauksena ja pitää tärkeänä, että ohjelman toimenpiteisiin ja niiden koordinointiin on käytettävissä riittävät voimavarat.


Lisätiedot

KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, puh. 040 570 5593  
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710