På svenska

Koulutusaste ja -ala

Kunta-alan henkilöstö on ammattitaitoista ja hyvin koulutettua. Suurin osa on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. KT:n ammatit ja tutkinnot -sovellus kertoo, millä tutkinnoilla kunta-alan eri ammateissa työskennellään. Kun valitset ammattinimikkeen, näet nimellä työskentelevien tutkinnot ja niiden lukumäärät.

Kunta-alan ammatit ja tutkinnot

A-Ö

Selaa ammattinimikkeellä aakkosjärjestyksessä

Etsi vastaavat koulutukset

Voit myös hakea tutkinnon nimellä ja katsoa, missä eri ammateissa tietyllä tutkinnolla työskennellään.

A-Ö

Selaa tutkinnon nimellä aakkosjärjestyksessä

Etsi vastaavat ammattinimikkeet

Koulutusaste

Koulutusaste ja tutkinnot

Suurin osa on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon, merkonomin ja lähihoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Erikoisammattitutkinto on henkilöille, jotka ovat peruskoulutuksen jälkeen kehittäneet ammattitaitoaan. Tutkinnolla  osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen edellytyksenä on vankka työkokemus alalta. 

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Koulutusala

Terveys- ja sosiaalialan koulutus on ollut kunta-alan henkilöstön yleisin koulutusala jo pitkään. Jako koulutusaloihin on tehty Tilastokeskuksen koulutusluokituksen 2016 mukaan.

 

% henkilöstöstä

Terveys- ja hyvinvointialat

46,8

Kasvatusalat

10,3

Palvelualat

8,8

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

7,2

Tekniikan alat

6,1

Humanistiset ja taidealat

6,1

Muu tai tuntemattomat koulutusalat

4,5

Yhteiskunnalliset alat

3,4

Luonnontieteet

2,1

Yleissivistävä koulutus

2,0
 Maa- ja metsätalousalat  1,6  
 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne  1,1  

Yhteensä

100,0

 

Työmarkkinatutkimus

Sähköposti:
tutkimus@kt.fi

Lisää aiheesta

Opiskelijat harjoittelevat potilaiden oikeaa nostotekniikka opettajan kanssa. Kuva: Mostphotos.
Uutinen

STM:n työryhmä uudistamaan jatkuvaa oppimista – KT puolustaa aikuiskoulutustuen tavoitteita 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut työryhmän selvittämään, miten työuran aikaista jatkuvaa oppimista voidaan kehittää. Tehtävä liittyy hallituksen suunnitelmiin lakkauttaa aikuiskoulutustuki. KT haluaa löytää tuen lakkauttamiselle vaihtoehdon. 

Koulutus

EKJ9: Hyvinvointialojen esihenkilöiden ja keskijohdon johtamisvalmennus 2024

Hyvinvointialueilla työskenteleville esihenkilöille ja keskijohdolle suunnattu valmennus käynnistyy huhtikuussa 2024. Ohjelman tavoitteena on tukea osallistujien kasvua ja kehittymistä omassa johtajuudessaan ja samalla tukea myös organisaation johtamisen kehittämistä.

Nuori nainen opiskelemassa.
Blogi

3 myyttiä aikuiskoulutustuesta: Aikuiskoulutustuki ei ole mikään luksustuote

Hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia. Esitys perustuu virheellisiin käsityksiin aikuiskoulutustuesta.

Lausunto

Aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry pitävät aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta virhearviona, jonka vaikutukset naisvaltaisille työvoimapula-aloille on arvioitava uudelleen. Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämälähtöisesti sekä yksilön että työnantajan tarpeisiin aloilla, joissa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarve on suurin ja edellyttää työn luonteen ja säädettyjen kelpoisuuksien vuoksi myös uuden tutkintopohjaisen lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkimista työuran aikana.  

Tiedote

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla. Tuen lakkauttamisella on kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Lakkauttamista on arvioitava uudelleen.

Blogi

Vuosi koulutusten parissa

On kulunut vuosi siitä, kun KT käynnisti koulutukset työnantajajäsenilleen omana palveluna. Koulutukset on otettu hyvin vastaan ja ne koetaan tärkeäksi palveluksi. Jatkamme koulutusten kehittämistä ja syksylle on jo kalenteroitu noin 50 erilaista ajankohtaista jäsenkoulutusta.

Yleiskirje

Vuoden 2023 ammattiyhdistyskoulutuksiin sovitut muutokset ja lisäykset

Uutinen

KT:n koulutuksiin ilmoittaudutaan Linja-tunnuksilla

KT:n järjestämiin koulutuksiin ilmoittautuminen muuttuu. Syksyn koulutuksiin ilmoittaudutaan jo Linja-tunnuksilla. Aiemmin koulutuksiin on voinut ilmoittautua ilman tunnuksia, mutta esitysmateriaaleja ja tallenteita ovat voineet katsoa vain Linjaan kirjautuneet käyttäjät. 

Blogi

”Johtaminen on maalaisjärjen käyttöä”

Johtamisessa ja esihenkilötyössä tarvittava osaaminen vaatii jatkuvaa oppimista ja esihenkilönä kehittymistä. Elämä ja erityisesti työelämä opettavat. Lisäksi johtamiskoulutukset, kurssit ja oma perehtyminen sekä itseanalyysi ovat tärkeitä. Ei siis välttämättä tarvita yliopistotutkintoa ollakseen hyvä johtaja tai esihenkilö. Eikä toisaalta mikään tutkinto takaa automaattisesti hyvää johtajaa tai esihenkilöä.  

aikuisopiskelijat keskustelevat
Tiedote

Suomi tarvitsee ammattiosaajia - ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde

Opetus- ja kulttuuriministeriö on virkapuheenvuorossaan 15.2. esittänyt ammatillisen koulutustarjonnan vähentämistä ja resurssien ohjaamista koulutustasoa nostavaan koulutukseen. Ehdotus koskee erityisesti aikuisväestöä ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Ammatillista koulutusta ja muita koulutusmuotoja tai niiden rahoitusta ei pidä asettaa vastakkain.

Näytä enemmän