Kunta-alan henkilöstön koulutus

Lähde: Tilastokeskus, Paikallishallinnon palkat 2023.

Kunta-alan henkilöstön koulutusaste ja tutkinnot

Suurin osa on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot, kuten lähihoitajan tai merkonomin tutkinto.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällainen koulutus on esimerkiksi opistoasteinen teknikon tutkinto tai opistoasteinen merkonomin tutkinto.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Erikoisammattitutkinto on henkilöille, jotka ovat peruskoulutuksen jälkeen kehittäneet ammattitaitoaan. Tutkinnolla  osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen edellytyksenä on vankka työkokemus alalta. 

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Kunta-alan henkilöstön koulutusalat

Suurella osalla kuntien henkilöstöstä on terveys- ja hyvinvointialan tai kasvatusalan koulutus. Yleisimpiä terveys- ja hyvinvointialan tutkintoja ovat muun muassa lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan lähihoitajat, sosionomit ja koulunkäyntiavustajat. 

Kasvatusalan tutkintoja ovat luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnot. Koulutusalat luokitellaan 

Tilastokeskuksen kansallisen koulutusluokituksen mukaan, joka on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien.