Usein kysyttyä

Lomaraha lasketaan palkkausluvun 4 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla.

Esimerkki praktikkolääkärin lomarahan laskemisesta

Eläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 € ja työkokemuslisä 8 % 297,74 € (laskettu 4 § 1 mom. mukaan). Hänen varsinainen palkkansa on 3 997,74 €.

Eläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 € ja työkokemuslisä 8 % 297,74 € (laskettu 4 § 1 mom. mukaan). Lisäksi hänelle maksetaan harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää 100 €. Hänen varsinainen palkkansa on 4 097,74 €.

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 378,52 €, josta vähennetään 15 %. Laskennassa käytettävä alennettu peruspalkka on 3 721,75 € ja siitä laskettu työkokemuslisä 8 % 297,74 €, yhteensä 4 019,49 €.

Eläinlääkäri A:n lomaraha lasketaan ns. takuupalkkamääräyksen mukaan eli 15 %:lla alennetusta hygieenikon peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä. Eläinlääkäri B:n lomaraha lasketaan hänen omasta varsinaisesta palkastaan, koska se ylittää ns. takuupalkan 78,25 €:lla (4 097,74 € – 4 019,49 €).

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä päivitetty 9.8.2021.

Lomakorvaus lasketaan samasta palkasta kuin vuosilomapalkka (LS:n palkkausluku 5 § 3 mom.).

Jos eläinlääkärin oma varsinainen palkka (ks. määritelmä KVTES II luvun 5 §) muodostuisi suuremmaksi kuin mitä se 5 §:n 3 momentin perusteella laskettuna olisi (esimerkiksi tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettaisiin henkilökohtaista lisää), laskettaisiin lomakorvaus kuitenkin eläinlääkärin omasta varsinaisesta palkasta.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2021.

Eläinlääkäriopiskelijalle maksetaan vuosiloman ajalta liitteen 5 1 §:n 1 kohdan mukaisen kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka alennettuna 15 %:lla ja tästä laskettu mahdollinen työkokemuslisä. Myös lomakorvaus lasketaan em. palkasta.
 
Eläinlääkäriopiskelijan lomaraha lasketaan kuitenkin hänen omasta varsinaisesta palkastaan. Ts. opiskelijalla ei ole takuumääräystä lomarahan osalta.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sen on asiatarkastettu 6.8.2021.

Praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella (liite 5 1 § soveltamisohje kohta 5.1).

Kun tällaisia tehtäviä sisällytetään praktikkoeläinlääkärin virkatehtäviin, on selvitettävä niiden ajallinen osuus (tuntimäärä keskimäärin viikossa). Mikäli tehtävien määrä ylittää keskimäärin 3 tuntia, määritetään praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka uudelleen liitteen 5 1 §:n 2 kohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että valvontatehtäviä tekevän praktikkoeläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka määritetään terveysvalvonnan johtajana tai vastaavana eläinlääkärinä toimivan praktikkoeläinlääkärin mukaisesti.

Tehtäväkohtainen palkka määritetään kaksijakoisesti laskemalla erikseen valvonta- ja tarkastustehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta ympäristöterveydenhuollon ym. tehtävien peruspalkasta ja praktiikkatehtävien suhteellinen osuus 1 §:n 2 kohdan mukaisesta praktiikkatehtävien peruspalkasta ja laskelmalla nämä yhteen (ks. liite 5 1 § soveltamisohje kohta 4).

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja se on asiatarkastettu 6.8.2021

Tartuntatautilain (1227/2016) 60 §:n 1 momentin mukaan jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteenista enintään yhden kuukauden ajaksi. Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäillään altistuneen yleisvaaralliselle tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillylle tartuntataudille.

Työntekijän ja/tai viranhaltijan on ilmoitettava karanteenista työnantajalleen. Hän ei saa mennä työpaikalle viranomaisen määräämän karanteenin aikana.

Jos henkilön työtehtävät soveltuvat etätöissä tehtäviksi, työnantaja voi sopia etätyöstä työntekijän ja/tai viranhaltijan kanssa karanteenin ajaksi. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle ja/tai viranhaltijalle palkan.

Jos etätöiden tekeminen ei ole karanteeniaikana mahdollista, kyseessä on työntekijän ja/tai viranhaltijan luvallinen poissaolo, jonka ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos henkilö on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä hän työskentele karanteenin aikana, hänellä on oikeus hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa (ks. tartuntatautilain 82 §).

Vastaus on julkaistu 21.8.2020 ja sitä on päivitetty 4.8.2021.

Lääkärisopimuksen (LS) III luvun 2 §:n 5 momentissa määrätään säännöllisen työajan sijoittelusta sopimuskaudella 1.4.2020–28.2.2020. Sen mukaan työnantaja päättää säännöllisen työajan tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta arkipäiville maanantaista torstaihin klo 7.30–20.00 ja perjantaina klo 7.30–18.00, siten kuin palvelujen saatavuus, resurssien parempi hyödyntäminen yms. syy tätä edellyttää.

Mikäli lääkärin tai hammaslääkärin säännöllisen työajan työvuoroja sijoittuu maanantaista torstaihin klo 17.00–20.00 tai perjantaisin klo 17.00–18.00, maksetaan LS:n II luvun 7 §:n mukaan laajennetun toiminnan korvausta määräyksessä todetulla tavalla.

Työaikajärjestelyjen lähtökohtana on, että ne suunnitellaan toiminnan tarpeista vastaamaan kulloistakin palvelutarvetta. Työaikajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden ytimessä toiminnan järjestämiseksi.

Työnantaja voi kuitenkin suostua tai sopia yksilöllisistä työaikajärjestelyistä lääkärin tai hammaslääkärin kanssa henkilön omien työaikatoiveiden mukaisesti, esimerkiksi työajan tekemisestä tiivistetysti. Tyypillistä tällaisille järjestelyille on, että työaikajärjestelyä ei olisi olemassa ilman lääkärin tai hammaslääkärin omaa toivetta ja järjestelyn yksilöllisyyttä. Tällöin ei lähtökohtaisesti usein enää ole kysymys siitä, että työajan sijoittelusta tulisi maksaa laajennetun toiminnan korvausta.

Jos työnantaja ottaa käyttöön säännöllisen työajan aikaisempaa laajemman työajan sijoittelun sopimuskaudella, tilanne muodostua todennäköisesti sellaiseksi, että myös tällaisen yksilöllisen työaikajärjestelyn piirissä olevalle lääkärille on maksettava laajennetun toiminnan korvausta. Joka tapauksessa työnantajan on tällöin arvioitava yksilöllisiä järjestelyjä ja laajennetun toiminnan korvauksen maksamista myös tästä näkökulmasta.

Se, milloin laajennetun toiminnan korvauksen maksamiselle ei ole edellytyksiä, perustuu viime kädessä aina tapauskohtaiseen harkintaan. Työaikajärjestelyjä ei saa tehdä korvauksen maksamisen kiertämisen tarkoituksessa.

Eläinlääkärin työkokemuslisä lasketaan palkkausluvun yleisen osan 4 §:n 1 momentin mukaisesta palkasta, mikäli laillistetun eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla.

Määräykset ovat takuupalkkatyyppinen. Jos eläinlääkärin oma tehtäväkohtainen palkka olisi suurempi kuin kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka (liite 5 1 § 1 kohta) vähennettynä 15 %:lla, lasketaan työkokemuslisä eläinlääkärin omasta tehtäväkohtaisesta palkasta. Ks. 8 §:n soveltamisohje.

Esimerkki praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisän laskemisesta

Kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkka on 4 378,25 €, josta vähennetään 15 %. Laskennassa käytettävä alennettu peruspalkka on 3 721,75 €. Siitä laskettu työkokemuslisä 3 % on 111,65 € ja 8 % on 297,74 €.

Eläinlääkäri A:n tehtäväkohtainen palkka on 3 700 €, joka on pienempi kuin 4 §:n 1 mom. mukaan laskettu takuupalkka, joten hänen työkokemuslisänsä lasketaan 15 %:lla vähennetystä kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta (liite 5 1 § 1 kohta).

Eläinlääkäri B:n tehtäväkohtainen palkka on 3 800 €, joka on suurempi kuin 4 §:n 1 mom. mukaan laskettu takuupalkka. Hänen työkokemuslisänsä lasketaan hänen omasta tehtäväkohtaisesta palkastaan eli 3 800 €:sta.

Vastaus on julkaistu 20.3.2017 ja sitä on päivitetty 9.8.2020.

Jos lomautus ja sairausloma sattuvat samaan aikaan, työntekijän työnteon esteen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä. Tällöin ratkaiseva merkitys annetaan lomautusilmoituksen tiedoksi antamisen ajankohdalle. 

Lisätietoa lomauttamisesta, aikaprioriteetista, määräajoista ja sairausajan palkasta

• Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas (2021)
   
• Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas (2021)
   
•  Määräajat ja saatavat työsuhteessa, s. 76 (Paanetoja, Jaana, Kärkkäinen, Mika ,Lohi, Markus, Alma Talent 2019) 
   
• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >

Jos työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen tiedoksiantoa, lomautus alkaa vasta sairausloman päätyttyä.

Jos lomautusilmoitus on jo ehditty antaa ennen sairausloman alkamista, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin poissaolon perusteeksi vaihtuu lomautus.  

Oikeuskäytäntöä lomauttamisesta ja sairauslomista

• Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1997:121 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta >
   
• Työtuomioistuimen ratkaisu TT:1994-61 aikaprioriteettiperiaatteesta ja sairausajan palkasta >

Esimerkki 1 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Työntekijä on lääkärin todistuksen mukaan työkyvytön 1.6.–31.7. Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta annetaan 12.6. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 31.7. saakka, jonka jälkeen lomautus alkaa. 

Esimerkki 2 lomauttamisesta ja sairausajan palkasta

Lomautusilmoitus 15.7. alkavasta ja 15.8. päättyvästä lomautuksesta on annettu 27.5. Työntekijän työnantajalle toimittaman lääkärintodistuksen mukaan hän on työkyvytön 1.6.–31.7. Sairausajan palkkaa ei makseta ajalta 15.7.–15.8. Lomautus toteutetaan annetun ilmoituksen mukaisesti.

Mikäli on kyse tilanteesta, jossa työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista ja sairausloma jatkuu yhdenjaksoisesti lomautuksen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan sairauden päättymiseen saakka tai kunnes KVTES:n mukainen maksujakso päättyy (ks. KVTES V luku 2 §). Jos lomautusaikaa on jäljellä sairausloman päättyessä, lomautus alkaa sairausloman päättymistä seuraavasta päivästä. 

Oikeuskäytännössä esimerkiksi tapauksessa TT:2004-124 on arvioitu seuraavasti:

"Lääkäri oli määrännyt työntekijän sairauslomalle kolmeksi peräkkäiseksi ajanjaksoksi samalla taudinmäärityksellä. Työnantaja ilmoitti ensimmäisen sairauslomajakson aikana työntekijän lomauttamisesta jakson päättymisestä lukien. Työntekijän koko työkyvyttömyysaikaa oli kuitenkin tarkasteltava yhtenäisenä sairauslomana. Työntekijän poissaolon katsottiin siten johtuneen sairaudesta myös ilmoitetun lomautuksen aikana. Työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan.”

Jos lomautukseen sisältyy arkipyhä tai arkipyhiä, kyseiset päivät ovat palkattomia kuten muutkin lomautuspäivät.

Ei ole.

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää, että viranhaltija ja/tai työntekijä on tosiasiallisesti aloittanut työnteon.

 KVTES I luku 6 §

KVTES II luku 1 §

Tuntipalkan laskemista varten täytyy tietää työntekijän työaikamuoto (KVTES III luku 6–10 § ja liite 18) ja varsinainen palkka (KVTES II luku 5 §).

Tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

• luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n (toimistotyöaika) mukaan
• luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 (yleistyöaika) tai 9 §:n (jaksotyöaika) tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 (keskeytyvä kolmivuorotyö) mukaan
• luvulla 162, mikäli työaika määräytyy liitteen 18 (työaika 37 tuntia 45 minuuttia) mukaan
• luvulla 158, mikäli työaika määräytyy teknisten sopimuksen liitteen 5 (keskeytymätön kolmivuorotyö) mukaan

jollei työaikalain 39 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai tehdyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaikalain alaisen viranhaltijan ja/tai työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.

Esimerkki

Yleistyöajassa olevan työntekijän varsinainen palkka on 2 366,76 euroa. Tuntipalkanjakaja on yleistyöajassa 163, joten työntekijän tuntipalkka on 14,52 euroa (2 366,76 euroa/163 = 14,52 euroa).

KVTES III luku 23 §

Vastaus on julkaistu 6.6.2017 ja sitä on päivitetty 15.4.2021.

Päiväpalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä. Eli päiväpalkka on eri suuruinen eri kuukausina riippuen siitä, kuinka monta kalenteripäivää kuukaudessa on.

Esimerkki

Työntekijän varsinainen palkka on 3 000 euroa, joten huhtikuussa, jossa on 30 kalenteripäivää, päiväpalkka on 100 euroa (3 000 euroa /30=100 euroa).

 KVTES II luku 19 §

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy aina tehtävän vaativuuden mukaan. Sijaisen tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä arvioidaan sijaisen tehtävän vaativuus itsenäisesti.

Mikäli sijaisen ja sijaistettavan tehtävät ovat samoja tai vaativuudeltaan saman tasoisia, määräytyy tehtäväkohtainen palkka lähtökohtaisesti samoin perustein.

KVTES luku II, 9 §

Jos harjoittelu on suoritettu työ- tai virkasuhteessa, se otetaan huomioon samoin edellytyksin kuin muu palvelu työ- tai virkasuhteessa.

Palvelusaikaan hyväksytään aina oman työnantajan palvelu sekä muun työnantajan palvelu, jos siitä on olennaista hyötyä.

Jos harjoittelua ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, sitä ei oteta huomioon työkokemuslisää laskettaessa.

KVTES luku II, 12 §

Lomarahaa ei makseta, jos viranhaltija tai työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen ilman tärkeää syytä. Työnantaja ei maksa lomarahaa, koska uusi palvelussuhde ei ole peruste palvelussuhteen purkamiseen.

KVTES IV luku 18 § 3 mom.