Päiväkodin johtajien työaikajärjestelyt koronavirusepidemian aikana
Päiväkodin johtajat vastaavat varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin toiminnasta. Päiväkodin toiminnan turvaamiseksi päiväkodin johtajalta voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa edellyttää välttämättömien työtehtävien hoitamista suunnitellun säännöllisen työajan ulkopuolella. Työstä tulee erikseen maksaa KVTES:n mukaiset korvaukset.
Jos koronavirusepidemia vaatii kunnassa esimerkiksi tavoitettavissa olemista tai muita tavallisesta poikkeavia järjestelyitä, on kunnassa hyvä miettiä päiväkodin johtajien työaikajärjestelyjä, jotta ne ovat tarkoituksenmukaisia ja KVTES:n työaikamääräysten mukaisia.
Tartuntaketjujen jäljitys kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos varhaiskasvatuksessa todetaan koronavirustartunta, tartuntatautilääkäri antaa ohjeet jatkotoimista. Tartunnanjäljittäjät selvittävät, onko tapahtunut altistumista ja jäljittävät altistuneet ja asettavat tartuntatautilain nojalla karanteeniin.
Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen toimipisteen kanssa tartunnanjäljitystilanteessa. Jos varhaiskasvatuksessa herää epäily tartunnasta, tätä koskevat kysymykset osoitetaan paikallisille tai alueellisille tartuntatautiviranomaisille. Työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida työnantajan toimesta. Tähän saatetaan tarvita päiväkodin johtajan työpanosta.
Varallaolo on yksi tapa toteuttaa poikkeuksellisissa tilanteissa suunnitellun työajan ulkopuolella välttämättömien työtehtävien tekemistä, mikäli kyseessä ei ole ylityö. On hyvä arvioida, onko varallaoloa tarkoituksenmukaista käyttää, vai olisiko syytä miettiä muita mahdollisia keinoja.
Varallaolosta sopiminen tai määrääminen
Viranhaltijalla varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai nimenomaiseen työnantajan antamaan määräykseen ja työntekijällä sopimukseen. Jos varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, viranhaltija ei saa kieltäytyä siitä. Työnantajan tulee tarvittaessa perustella, mistä syystä varallaolomääräys on välttämätön. Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija/työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi siitä, missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava ja millainen korvaus siitä maksetaan).
Varallaoloajalla tarkoitetaan työnantajan nimenomaiseen määräykseen tai työnantajan ja työntekijän/viranhaltijan sopimukseen perustuvaa velvollisuutta olla vapaa-aikanaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan kutsua työhön.
Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, sillä viranhaltija/työntekijä ei tee varallaoloaikana työtä, eikä hän ole muutoinkaan velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä työntekopaikalla. Jos viranhaltija/työntekijä kutsutaan työhön varallaoloaikana, varsinainen työskentelyaika luetaan työaikaan. Työaikaa ovat myös varallaoloaikana käydyt työhön liittyvät puhelinkeskustelut työnantajan tai asiakkaan (TN 1456/14) taikka muiden työntekijöiden välillä.
Jatkuva varallaolo ei ole mahdollista
Sekä työaikalain että KVTES:n mukaan varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Tämä koskee sekä varallaoloajan kestoa että varallaolovuorojen toistuvuutta.
Viranhaltijalla/työntekijällä on oltava riittävästi myös sellaista vapaa-aikaa, johon ei liity varallaolovelvollisuudesta johtuvaa sidonnaisuutta työhön.
Työneuvosto on katsonut, että varallaoloon perustuva työhönsidonnaisuusaika oli muodostunut liialliseksi silloin, kun varallaolo kattoi vajaa 50 prosenttia kaikista tunneista (TN 1430-08). Työnantaja ei siis voi sopia eikä määrätä viranhaltijaa/työntekijää jatkuvaan 24/7 varallaoloon.
Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä (KVTES III luku 5 § 1 mom.).
Varallaolosta tulee maksaa KVTES:ssa sovittu korvaus
Varallaolosta tulee maksaa KVTES:n 5 §:n mukainen korvaus, tai antaa vastaava aika vapaana, ellei varallaolokorvauksesta ole paikallisesti toisin sovittu.
KVTES:n 5 §:n soveltamisohjeen mukaan varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä tai määräystä annettaessa. Varallaolon ehdoilla tarkoitetaan mm. sitä, missä ajassa varallaolosta on saavuttava työnantajan määräämälle työntekopaikalle sekä vastattava yhteydenottoon ja varallaolokorvauksen määräytymisperusteet. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset.
