Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi
Yleistä
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvan yhdistelmävakuutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
Hallituksen esityksellä tultaisiin säätämään työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksesta, jolla parannettaisiin yhtäaikaisesti sekä yrittäjinä että palkansaajina toimivien mahdollisuutta saada työttömyysturvan ansiopäivärahaa sekä nostettaisiin myös etuuden tasoa. Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
Esityksellä uudistettaisiin työttömyysvakuutusta siten, että ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto voisi kertyä sekä palkkatyöstä että yrittäjyydestä. Vakuutuksen ottajan olisi mahdollista työskennellä joko vuoroin tai rinnakkain palkansaajana, yrittäjänä tai omassa työssään työllistymällä ja vakuuttaa näin kaikki nämä tulolähteet työttömyyden varalta. Nykytilassa palkansaajan työssäoloehto täyttäneen ansiopäiväraha perustuu vain palkkatuloon ja yrittäjällä yrittäjän vakuutustuloon. Näin jatkossa yhdistelmävakuutuksen ottanut ja ansiopäivärahaan oikeutettu voisi saada nykyistä suurempaa ansiopäivärahaa.
Käytännössä tämän seurauksena uudistuksella tultaisiin myös purkamaan työttömyyskassalaissa säädetty jako, jonka mukaan kassa voi vakuuttaa vain joko palkansaajia tai yrittäjiä. Työttömyyskassat voisivat jatkossa ratkaista säännöissään, tarjoavatko ne vakuutusta palkansaajille, yrittäjille, yhdistelmävakuutusta monimuotoisesti työskenteleville vai kaikille näille ryhmille.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:llä on ollut mahdollisuus kommentoida nyt lausunnoilla olevaa esitysluonnosta sen valmistelun aikana.
Yhdistelmävakuutuksen toteuttamistapa
Yhä useamman henkilön työura perustuu samanaikaisesti sekä yrittäjänä että palkansaajana työskentelyyn. Kohderyhmä on tällä hetkellä väliinputoajan asemassa, koska työttömyysturvan työssäoloehtoa on tarkasteltu vain joko yritystoiminnasta tai työsuhteisesta työstä saadun ansiotulon perusteella, vaikka henkilö olisikin vakuuttanut itsensä kummassakin järjestelmässä. Ottamalla yhdistelmävakuutuksen henkilön ansiotuloja katsottaisiin esityksen mukaan yhtäaikaisesti sekä työssäoloehtoa että työttömyysturvan tasoa laskettaessa. Työttömyysturvan yhdistelmävakuutus vastaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n näkemyksen mukaan nykyisen työelämän ja monimuotoisesti työllistyvien henkilöiden tarpeeseen.
Yhdistelmävakuutuksen kohderyhmä ja arvio yhdistelmävakuutuksen henkilöpiiristä
Esitysluonnoksessa esitetään uuden yhdistelmävakuutuksen kohderyhmäksi monimuotoisesti työllistyviä, eli joko vuorotellen tai samanaikaisesti työntekijöinä ja yrittäjinä toimivia. Yritystoiminnan osalta ei ole merkitystä, missä oikeudellisessa muodossa yritystoimintaa harjoitetaan. Esitysluonnoksessa arvioidaan, että yhdistelmävakuutuksen ottaminen olisi mahdollista noin 110 000 monimuotoisesti työllistyvälle. Kuitenkin enintään 14 000 henkilölle syntyisi yhdistelmävakuutuksen myötä mahdollisuus täyttää työssäoloehto ja siirtyä näin perusturvalta ansioturvan piiriin. Lopuille yhdistelmävakuutus tarjoaisi mahdollisuuden vakuuttaa nykyistä suurempi osa tuloistaan ja näin kannustaa työttömyyskassassa vakuuttamiseen. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ymmärtää työttömyysturvan kehittämisen vaatimukset vastaamaan monimuotoistuvan työnteon lisääntymistä työmarkkinoilla. KT on kuitenkin samalla huolissaan mahdollisesta uudistukseen liittyvästä moraalikadosta, eli vakuutus kannustaisi vakuutustapahtuman laukaisemiseen tai pitkittymiseen. Pahimmillaan työnteon kannusteiden vähentyminen voi heikentää työvoimaviranomaisten mahdollisuuksista edistää työttömäksi jääneiden yhdistelmävakuutettujen työllistymistä nykyisessä vaikeassa työmarkkinatilanteessa.
Yhdistelmävakuutuksen vapaaehtoisuus vakuutetulle
Ansioperusteisen työttömyysvakuutuksen edellytyksenä on työttömyyskassaan kuuluminen. Esitysluonnoksessa esitetään, että työttömyyskassan jäsenyys olisi vapaaehtoista ja yhdistelmävakuutusta tulee itse hakea, joko kassaan liityttäessä tai jäsenyyden aikana. Esitysluonnoksessa esitetään, että vapaaehtoisuus tulisi koskemaan myös sitä, vakuuttaako henkilö kaikki monimuotoisen työllistymisensä tulot vai vain osan niistä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää esitettyä vapaaehtoisuutta asianmukaisena.
Yhdistelmävakuutuksen työssäoloehto
Esitetyssä yhdistelmävakuutuksessa laskettaisiin yhteen työntekijänä saadut palkkatulot sekä yritystoiminnan vakuutustulot arvioitaessa työssäoloehdon täyttymistä. Työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö on 28 kuukauden tarkastelujakson aikana kerryttänyt näistä tulonlähteistä yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehtokuukaudeksi laskettaisiin kuukausi, jolloin vakuutettu olisi ansainnut eri tulomuotoja yhteensä vähintään 930 euroa vuoden 2025 tasossa. Työssäoloehdossa huomioitaisiin myös työskentelyapurahat ja perhepäivähoitajan hoitopalkkio. Jälkimmäisen ryhmän osalta yhdistelmävakuutuksena voisi vakuuttaa hoitopalkkiot myös ainoana tulomuotona. Mikäli yhdistelmävakuutus toteutetaan, pitää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT esitettyä työssäoloehdon kerryttämisen muotoa ainoana toteuttamiskelpoisena mallina.
Vaikutukset omaishoitajiin
Esitysluonnoksessa on päädytty jättämään perhehoitajan hoitopalkkio tulomuotona yhdistelmävakuutuksen ulkopuolelle. Mikäli hoitopalkkiot olisivat yhdistelmävakuutuksen piirissä, arvioidaan esitysluonnoksessa tällaisen heikentävän omaishoitajien tilannetta. Tällöin omaishoitoa ei voitaisi enää pitää hyväksyttävänä syynä työssäoloehdon tarkastelujakson pidentämiselle ja hoitopalkkio huomioitaisiin myös työttömyysetuuden sovittelussa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa tältä osin esitystä.
Ansiopäivärahan rahoitus
Suomessa työttömyysturvan ansio-osan rahoitus on tähän asti nojautunut vakuutusperusteisuuteen. Sen rahoitus on järjestetty lakisääteisin vakuutuksin eli varat on kerätty vakuutusmaksuilla vakuutetuilta itseltään ja työnantajilta. Etuuden saajalle työttömyysturva on vastikkeellista eli edellyttää aktiivista työnhakua ja koulutukseen hakeutumista. Työnantajien rahoitusvastuu työntekijöiden työttömyysturvan rahoituksessa perustuu myös olennaisilta osiltaan vakuutusperusteisuuteen. Osallistumalla työttömyysturvan rahoitukseen turvataan työttömäksi jääneiden taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa työllistymisedellytyksiään. Työnantajalle olennaista on, että työttömäksi jäänyt palaa mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään ja vastaa näin työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työnantajat näkökulmasta työttömyysturvan rakentuminen, ansioturvan taso ja työttömältä edellytettävien toimet muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään työvoiman tarjontaa työmarkkinoilla.
Esitysluonnoksen mukaan palkkatulon osalta ansio-osan rahoittaisivat osaltaan myös palkansaajat ja työnantajat työttömyysvakuutusmaksuilla. Käytännössä esitetyllä mallilla, jossa työssäoloehto karttuu sekä palkka- että yrittäjätulosta, tulee vakuutusmaksuilla rahoitettavaksi myös uusia sellaisia ansio-osia, jotka nykytilanteessa eivät olisi kartuttaneet työssäoloehtoa. Näin rahoitusperuste laukeaa osin yrittäjätulon seurauksena. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n katsoo, että ehdotetussa muodossa yhdistelmävakuutus ei noudata vakuutusperusteisuuden periaatetta. Yhdistelmävakuutuksen ansio-osan rahoitus tulisi perustua vakuutuksen ottajien vakuutusmaksuihin.
Taloudelliset vaikutukset
Yhdistelmävakuutetun työssäoloehtoa laskettaessa otettaisiin huomioon vakiintuneen vakuutuksenalaisen palkan lisäksi myös yrittäjätulo, tulo omasta työstä, sekä apurahasta ja työkorvauksesta saadut tulot. Ansiopäivärahan ansio-osaa voitaisiin näin maksaa myös sellaisesta työsuhteisesta työstä saadusta ansiosta, joka nykytilassa ei kerryttäisi etuusmenoa työssäoloehdon jäädessä täyttymättä.
Työttömyysturvan tasolla on väistämättä työttömyysjaksoja pidentävä vaikutus työttömyyden ollessa yksilölle pienempi taloudellinen uhka suuremmalla etuustasolla. Uudistus loisi siis uhan työttömyysturvan kustannusten kasvusta nykytilaan verrattuna. Pahimmillaan tämä asettaisi korotuspaineita sekä työnantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuun. Esitysluonnoksessa tuodaan esille, että muutos nostaisi maksettujen työttömyysetuuksien määrää noin 5,5 miljoonalla eurolla, josta 1,9 miljoonaa euroa kohdistuisi Työllisyysrahaston maksettavaksi.
Uudistuksen myötä työnantajat rahoittaisivat käytännössä yrittäjien ja muiden itsensä työllistävien työttömyysturvaa. Euromääräisesti työnantajien kustannusten lisääntyminen olisi vähäinen. Tässä mielessä muutos nykytilaan olisi enemmän periaatteellinen. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ei kannata mallia, joka lisäisi työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja ja käytännössä ulottaisi maksuvelvollisuuden koskemaan myös yrittäjinä toimivien ansioturvan rahoitusta.
Vaikutukset kuntiin
Yhdistelmävakuutuksesta johtuva ansiopäivärahan kustannusten nousu ei kasvata merkittävästi kuntien kustannuksia. Työttömyysturvan tason nousu kuitenkin tulee pidentämään työttömyysjaksojen kestoa. Myös nämä vaikutukset olisivat esitysluonnoksen perusteella vähäiset. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT esittää, että työttömyysturvan tason nousun vaikutuksia työttömyysjaksojen pituuteen ja työttömän palveluihin osallistumiseen tultaisiin jatkossa seuraamaan.
Muuta lausuttavaa esityksestä
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää tärkeänä, että työttömyysturvaa kehitetään siten, että siinä voitaisiin nykyistä paremmin huomioida myös monimuotoisesti työllistyvien tilanteet ja vakuuttamisen tarpeet. KT ei kuitenkaan kannata valittua rahoitusratkaisua, joka käytännössä tuo osittain työnantajien vastuulle myös yritystoiminnan riskinkannon. Vaikka taloudellisesti uudistus ei todennäköisesti tule merkittävästi lisäämään työnantajien kustannuksia, on muutos kuitenkin periaatteellinen.
