Lausunto mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

3.9 Onko työnohjausta koskevan pykälän (terveydenhuoltolaki 78 c §) sisältö tarkoituksenmukainen?

Kyllä pääosin

Työnohjaus voi osaltaan tukee ammattitaitoa, työhyvinvointia ja voi auttaa löytämään hyviä toimintatapoja.  Toisaalta työnohjaukseen voi liittyä myös ylimitoitettuja odotuksia ja aina käytettyihin menetelmiin ei olla oltu tyytyväisiä. Huomioitavaa on, että sopivia työnohjaajia voi löytyä myös työnantajan omasta palveluksesta ja tämä mahdollisuus entistä todennäköisempi uusilla hyvinvointialueilla. Työnantajan palveluksessa olevien työnohjaajien käyttö voi olla koordinoidumpaa ja suunnitelmallisempaa kuin ostopalvelut, vaikka niitäkin voidaan toki käyttää. 

Ovatko arviot muista vaikutuksista mielestänne realistiset?

Ei

Vastaus koskee erityisesti kohtaa 4.2.3.7 vaikutukset työllisyyteen ja työelämään.
Esityksen mukaan työvoiman kysyntä kasvaisi joissakin keskeisissä ammattiryhmissä. Etsivän työn on arvioitu luovan tarpeen 44 sosionomin henkilötyövuodelle, työnohjaajan 1,6 henkilötyövuodelle, monimuotoinen hoito tuo lisätarpeen 67 sairaanhoitajan henkilötyövuodelle ja 1,5 lähihoitajan henkilötyövuodelle. Hoidon ja palveluiden jatkuvuuden on arvioitu luovan tarpeen noin 14 sairaanhoitajan henkilötyövuoden lisäykselle.

Lakipaketti on sinällään hyvin tärkeä. Mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden saatavuudessa on suuria ongelmia. Palveluiden parantaminen vaatii muun ohella resurssien lisäämistä. KT ei pidä esityksen arvioita tarvittavista henkilöstötyövuosista realistisena tietopohjan puutteiden vuoksi, mitkä puutteet esityksessä itsessäänkin myönnetään useissa kohdin avoimesti. Esitykseen on kirjattu palvelumuotoja kuten monimuotoinen hoito, joka vaatii paljon resursseja. Lisäksi esitys luo uusia palveluita ryhmille, jotka eivät välttämättä käytä tällä hetkellä lainkaan palveluita, mikä vaikeuttaa palvelutarpeen määrän ja käytön arviointia.

Henkilöstön saatavuus ammateissa, joihin esitys toisi lisätarpeita, on jo ennestään huono. Lähitulevaisuudessa tulevaisuudessa tulee voimaan myös hoitajamitoituksen tiukennukset ja perusterveydenhuollon hoitotakuu, jotka lisäävät työvoiman tarvetta jo olemassa olevaan edellä mainittujen ammattien henkilöstöpulaan. Se että palvelut vievät toinen toisiltaan ammattihenkilöitä on ongelma, ja johtaa siihen, että joku palvelu on aina aliresursoitu ja palvelu jää antamatta.

KT pitää ongelmallisena, että mielenterveys- ja päihdepalveluja lähdetään esityksessä ”paperilla” uudistamaan ilman, että uusia palveluja varten olisi osoitettavissa mitenkään realistisesti ammattilaisia niitä toteuttamaan. Myös esityksessä itsessään todetaan, että työvoiman saatavuus voi muodostua pullonkaulaksi palveluiden saatavuudessa. 

KT pitää esityksessä myönteisenä, että sosionomit nähdään kelpoisena palveluita toteuttavana ammattiryhmänä.  Lainsäädännöllä ei pidä luoda esteitä toimivaan työnjakoon ja osaamiseen käyttöön palveluiden toteuttamisessa.

16.1 Mahdolliset muut kommentit liittyen hallituksen esitysluonnokseen

KT näkee esityksen tavoin, että toimivilla mielenterveys- ja päihdepalveluilla on iso merkitys työelämän kannalta. Toimivat palvelut edistävät ihmisten hyvinvointia ja myös sitä, että työikäinen väestö on laajasti myös työmarkkinoiden käytettävissä. Huomioitavaa on myös, että monen työelämässä aktiivisesti olevan lähipiirissä on mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä läheisiä.  

Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät kysymykset nousevat esiin myös työterveyshuollossa ja nuorten ja opiskelijoiden puolella myös YTHS:n ja opiskelijaterveydenhuollon puolella. Nämä jäävät sinänsä laajassa lainvalmisteluaineistossa kokonaan huomiotta, jolloin herää kysymys olisiko näiden tarkastelu voinut kuitenkin tuoda kokonaisuuteen uusia tarkastelukulmia. 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Mirja-Maija Tossavainen, johtava työmarkkinalakimies