Kehittyvä teknologia kuntatyön mahdollisuutena ja haasteena

Työelämän muutoksesta – jopa murroksesta – on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Viime aikoina keskustelu on saanut välillä synkkiä sävyjä. Villeimmissä visioissa on jopa esitetty, että tekoäly ja robotit tekevät ihmisen pian tarpeettomaksi hyvinkin suuressa osassa työtehtäviä.

Näin synkkä visio on nykyhetkisen tietämyksen mukaan kuitenkin epärealistinen. Tutkimukset osoittavat, että vaikka kehittyvän teknologian avulla voidaankin jatkossa automatisoida monenlaisia työtoimintoja, voidaan vain verraten harva työtehtävä automatisoida kokonaan.

Olennaisin kehittyvään teknologiaan liittyvä kysymys ei ole, paljonko työtehtäviä katoaa, vaan kuinka työ teknologian seurauksena ylipäätään muuttuu. Yhdistelläänkö ihmisen tekemiksi jääviä työtoimintoja vaativimmiksi ja monipuolisiksi kokonaisuuksiksi vai onko suuntana työn sisältöjen sirpaleistuminen ja köyhtyminen?

Johtamisen ihmiskäsitys määrittää työntekijän ja teknologian suhdetta

Vastaus tähän kysymykseen ei löydy teknologiasta, vaan johtamisesta ja johtamisen taustalla olevasta ihmiskäsityksestä. Kyse on pohjimmiltaan siitä, nähdäänkö työntekijä korvattavissa olevana koneen osana vai ainutlaatuisena ja aktiivisena toimijana muutoksessa.

Tutkijoiden käsitykset siitä, kumpi on todennäköisesti kehityskulku, poikkeavat toisistaan.

Teknologiaoptimistit ajattelevat, että houkuttelevin ja kestävin ratkaisu on pyrkiä luomaan ihmisen ja koneen parhaita ominaisuuksia yhdisteleviä uudenlaisia kombinaatioita. Tämä tarkoittaisi sitä, että ihmiselle jäisivät työtehtävät, joissa edellytetään erityisesti luovaa ja sosiaalista älykkyyttä. Tällainen tulevaisuuden visio vaatisi panostusta ihmisten osaamiseen ja johtaisi toteutuessaan laadultaan parempaa työelämään.

Pessimistisemmissä näkemyksissä katsotaan, että tällainen kehityskulku voisi koskea lähinnä vain korkeimman ammattiosaamisen työntekijöitä. Monien muiden osaksi jäisi työn köyhtyminen ja lisääntyvä epävarmuus jatkuvasti kehittyvän teknologian uhan varjossa. Tämä tarkoittaisi työn entistä selvempää polarisoitumista laadultaan ”hyviin” ja ”huonoihin” töihin, mikä näkyisi toteutuessaan myös lisääntyvänä yhteiskunnallisena epätasa-arvona.

Työpaikoille tarvitaan kokeilevaa kulttuuria

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu korkean osaamisen ja tämän mahdollistaman korkean työn tuottavuuden varaan. Suomessa ja suomalaisissa työorganisaatioissa tarvitaan tästä syystä fiksuja tapoja toimia meneillään olevassa teknologisessa murroksessa.

Kuntapalvelujen tuotannossa ja kuntatyössä on ymmärrettävä, millaisia valintoja ja mahdollisuuksia teknologiseen muutokseen sisältyy. On myös oltava kykyä toteuttaa tämän pohjalta tarvittavia muutoksia palveluissa ja tavoissa tuottaa niitä.

Työntekijöiden rooli muutoksissa on tärkeä. Työntekijät tuntevat parhaiten omat tehtävänsä. Fiksuja tapoja tarttua kehittyvien teknologioiden luomiin mahdollisuuksia on vaikea toteuttaa kertarysäyksillä. Entistä tärkeämmiksi tulevat nopeat, ketterät kokeilut, joiden kautta saadaan parhaiten realistista tietoa siitä, ”mikä toimii ja mikä ei”.

Osallistavan kokeilukulttuurin luominen on uusi haaste myös kuntaorganisaatioille nykyisessä teknologisessa muutoksessa. Taipuuko organisaatiosi tähän?

KT:n HR-verkosto järjesti 12.6.2018 työn murroksesta seminaarin, jonka yksi puhujista oli Tuomo Alasoini. Voit lukea seminaaria käsittelevän uutisen sivuiltamme.>