Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia, työttömyysturvalakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia.

Esityksen mukaan työ- ja elinkeinoviranomaisten lisäksi myös muut palvelun tuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Osa viranomaisten tuottamasta palvelusta voitaisiin näin siirtää ulkopuoliselle yhtiölle, yksityiselle palvelun tuottajalle. Esitystä perustellaan valmistautumisella maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen.

Esityksen ajankohta ei ole perusteltu

Hallituksen esityksen myötä voimassa olevaan lainsäädäntöön tehtäisiin jo tänä vuonna muutoksia, jotka edellyttäisivät maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvän säädöskokonaisuuden hyväksymistä. Esityksen myötä tuotaisiin palvelujärjestelmään sellaisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden arviointi liittyy maakunta- ja sote-lainsäädännön valmisteluun ja siihen kytkeytyvään kasvupalvelu-uudistukseen.

KT ei pidä tarkoituksenmukaisena esitetyn kaltaisen väliaikaisen sääntelyn voimaan saattamista.

• uudistus edellyttäisi uuden toimintamallin omaksumista vähäksi aikaa organisaatioihin/yksiköihin, jotka lakkautetaan maakuntien perustamisen myötä.
• tilapäinen järjestely tekee tyhjäksi menossa olevien työllisyyden alueellisten kokeilujen kokemusten hyödyntämisen.

Uudistuksen valmistelukiire, perustelut ja vaikutusarviointi

Hallituksen esitys merkitsee pysyvän järjestelyn voimaan saattamista ilman, että sen toimivuutta olisi pystytty ennalta riittävästi toentamaan ja vaikutuksia arvioimaan.

• Asiakaslähtöisyyden parantaminen on sinänsä tärkeä tavoite, mutta se ei edellytä esitetyn kaltaista palveluiden siirtoa markkinoille. Vähintäänkin toimivallan siirtoa tulisi huolellisesti arvioida.

Asiakokonaisuutta tarpeen arvioida myös perustuslain näkökulmasta on tarpeen. Uudistus korostaa välivaiheessa – ennen maakuntien toiminnan käynnistymistä – valtiovallan vastuuta (perustuslain 18 §) työllisyyden edistämisessä. Samalla häivytetään kuntien panos työllisyyden hoidossa ja heikennetään julkisen vallan ohjausta palvelujärjestelmään.

• Hallituksen esitystä ja sen perusteluja tulisi täydentää, mm. kuntien asemaa koskevan tarkastelun, arvioinnin osalta.
•     Pääkaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että kunnat rinnastettaisiin palveluntuottajiin ja mainittaisiin selkeästi erikseen.

Lisäksi tilapäisten muutosten toimeenpano aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, jotka eivät välittömästi alenna maakuntien perustamiseen ja mahdolliseen kasvupalvelu-uudistukseen liittyvien investointien kustannusta. 

Toiminnallisten uudistusten vaikutusta palvelujen saatavuuteen ja kustannuksiin. Aiemmistakaan tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta työvoimapalvelujen hankinnoissa ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi järjestelyn kustannustehokkaaksi. Hallituksen esityksessä todetaankin, että on epävarmaa, pystyvätkö palveluntuottajat tuottamaan haastatteluja kustannustehokkaasti.

Esitetty malli pirstoo palvelutuotannon, edellyttää koordinaation organisoimista ja aiheuttaa viranomaiselle palvelujen hankintaan oman sopimusjuridiikan ja ohjauksen osaamisvaateensa ja niihin liittyvät lisäkustannukset.

Käytännössä vuonna 2018 ja 2019 tehtävät hankintasopimukset sitoisivat myös tulevien maakuntien valintoja palvelujen järjestämisessä. 

• Käytettävissä olevan tiedon valossa olisikin perusteltua, että palvelujen hankintaa ja kustannustehokkuutta sekä tilapäisjärjestelyjen kustannuksia selvitetään ennen mittavan rakenteellisen uudistuksen jatkovalmistelua ja toimeenpanoa.

Työmarkkinajohtaja                                                               Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö                                                                 Jorma Palola