På svenska
Yleiskirje
6/2022
Kunnanhallituksille, kuntayhtymille ja aluehallituksille

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus 2022–2025

Huomautus: neuvotteluosapuolten 22.6.2022 hyväksymät muutokset on päivitetty allekirjoituspöytäkirjan pykäliin 3 ja 4.

1 Yleistä sopimusratkaisusta 2022–2025

KT, JAU ja JUKO ovat päässeet erillissopimukseen kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 2022–2025. Kuntien ja kuntayhtyminen lisäksi virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan sekä liikkeenluovutuksella 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin että siihen henkilöstöön, joka palkataan hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin 1.5.2022 alkaen ja jo aiemmin palvelukseen tulleeseen henkilöstöön.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamista koskevassa erillissopimuksessa (työ- ja virkaehtosopimus) osapuolet ovat sopineet, että toteutuneiden lakkopäivien osalta palkansaajille ei aiheudu lomaraha- tai lomaoikeuksien menetyksiä viimeistään 9.5.2022 päättyneiden JAU ry:n ja JUKO ry:n lakkojen osalta.

Uutta Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusta (jatkossa SOTE-sopimus) sovelletaan erillissopimuksen perusteella sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen ja niiden alajärjestöjen jäseniin (kunnallisen pääsopimuksen 17 §:n mukainen erillissopimus).

KT toteaa, että työsopimuslain 2 luvun 2 §:n ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalain 12 §:n perusteella sopimusmuutoksia noudatetaan myös muuhun henkilöstöön. Tämä koskee vain palvelussuhteen ehtoja kuten esimerkiksi 1.6.2022 tulevia sopimuskorotuksia ja työ- ja virkaehtosopimusten ns. tekstimuutoksia.

Osapuolet ohjeistavat paikallisesta sopimustoiminnasta juhannusviikolla.

SOTE-sopimuksen sopimuskausi on sama kuin kaikissa kunta-alan sopimuksissa eli 1.5.2022–30.4.2025.

Osaa uusista sopimusmääräyksistä noudatetaan takautuvasti 1.5.2022 lukien ja osa määräyksistä tulee voimaan erikseen sovittuna ajankohtana. Osa määräyksistä on määräaikaisia ja ne päättyvät sopimuskauden lopussa ellei asiasta myöhemmin muuta sovita.

Allekirjoituspöytäkirja on tämän yleiskirjeen liitteenä 1.

Muuttuneet sopimusmääräykset ovat tämän yleiskirjeen liitteenä 2.

SOTE-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden 1–2 peruspalkat 1.6.2022 lukien ovat tämän yleiskirjeen liitteenä 3.

Tämä yleiskirje on laadittu yhdessä pääsopijajärjestöjen JAU ry:n ja JUKO ry:n kanssa ja sopijaosapuolet ovat sen sisällöstä yksimielisiä.

2 Sopimuskorotukset 2022–2025

Tässä yleiskirjeessä on selostettu palkantarkistukset vuoden 2022 osalta.

Vuosien 2023 ja 2024 palkankorotukset noudattavat KVTES-sopimuksen mukaista linjaa. Niistä ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan lähempänä ko. ajankohtia erillisillä yleiskirjeillä.

2.1 Palkantarkistukset vuonna 2022

2.1.1 Yleiskorotus 1.6.2022

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.6.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 46 euroa kuitenkin vähintään 2,0 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 2,0 prosentilla.

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 2,0 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.5.2022 vähintään 2 300,00 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.5.2022 on alle 2 300,00 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 46,00 eurolla kuukaudessa.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka-/ tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Tarkistettujen palkkojen maksamisesta on määräykset allekirjoituspöytäkirjan 11 §:ssä.

2.1.2 Palkkahinnoittelu ja vähimmäispalkat

Palkkahinnoittelun korotetut peruspalkat 1.6.2022 lukien ovat tämän yleiskirjeen liitteessä 3.

Palkkausluvun 3 §:n vähimmäispalkka on 1.6.2022 lukien 1699,91 euroa.

2.1.3 Keskitetty järjestelyerä 1.10.2022

Järjestelyerän suuruus on 0,53 prosenttia. Järjestelyerästä käytetään 0,03 prosenttiyksikköä perhevapaauudistuksen kustannuksiin.

Järjestelyerän keskitetystä käytöstä neuvotellaan 30.9.2022 mennessä. Jos keskitetyn järjestelyerän käytöstä ei päästä sopimukseen, viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.10.2022 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,5 prosenttia. Palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla.

Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Ratkaisusta tiedotetaan viimeistään lokakuussa 2022.

2.2 Sopimuskorotukset 2023 ja 2024

Vuosien 2023 ja 2024 palkankorotukset noudattavat KVTES-sopimuksen mukaista linjaa.

Yleiskorotukset tulevat 1.6.2023 ja 1.6.2024. Yleiskorotuksen suuruus kumpanakin vuonna on 1,5 %.

Sopimuksessa on myös 0,4 %:n suuruiset paikalliset järjestelyerät 1.6.2023 ja 1.6.2024 lukien. Sopimuskorotuksiin voi vaikuttaa korottavasti verrokkialojen kustannusvaikutus.

Vuosien 2023 ja 2024 palkantarkistuksista ja mahdollisista muista sopimusmuutoksista tiedotetaan lähempänä ko. ajankohtia erillisillä yleiskirjeillä.

2.3 Virka- ja työehtosopimus kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta 2023–2027

Lisäksi on sovittu vuosille 2023–2027 kunta- ja hyvinvointialan palkkarakenteita ja palkkausjärjestelmää koskevasta kehittämisohjelmasta, joka sisältää palkankorotuksia. Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

3 Sopimuskauden työryhmät

Sopimuskaudella toimivat työryhmät, joita ovat palkkausryhmä ja työaikatyöryhmä.

Palkkausryhmän tehtävänä on mm. neuvotella SOTE-sopimukseen viisi palkkahinnoitteluliitettä ja uusi palkkausjärjestelmä, jolla on tarkoitus korvata tehtävien vaativuuden arviointi.

Työaikatyöryhmä jatkaa toimeksiannon mukaiseksi työaikajärjestelmien ja -määräyksien kehittämistä. Lisäksi se selvittää ja neuvottelee matkustamiseen, uusien työntekotapojen aiheuttamia muutostarpeita määräyksiin sekä neuvottelee aika ajoin tehtävän työn sopimusmääräysten kehittämisestä.

Katso työryhmien toimeksiannot tarkemmin allekirjoituspöytäkirjan 10 pykälästä.

4 Tekstimuutokset

Sopimuksessa on tehty muutamia termipäivityksiä, jotka eivät muuta sopimuksen sisältöä. Näitä ovat mm. termit sairauspoissaolo, kunta- ja hyvinvointialan pääsopimus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä teksteissä mainittujen lakien nimien päivitykset.

4.1 Yleinen osa

Yleisestä osasta (1 § 1 mom.) on poistettu 1.9.2021 SOTE-sopimukseen siirtymistä koskeva pöytäkirjamerkintä ja samalla soveltamisohjeeseen on lisätty viittaus yleiskirjeeseen 7/2021.

Paikallista sopimista koskevassa pykälässä (4 §) on huomioitu perhevapaa uudistuksesta johtuvat muutokset. 1 a ja 1 b momentteja noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 ja sen liitteet 4 ja 5.

Paikallisen sopimisen laajennus

Sopimukseen on otettu uusi 4 § 2 momentti, jonka mukaan paikallisesti on mahdollista sopia työntekijän/viranhaltijan eduksi. Ensimmäisestä momentista poiketen paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi yhdestä yhtenäisestä korvausprosentista, joka poikkeaa työntekijän/viranhaltijan eduksi sairauspoissaolo- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyksistä työaikalisien osalta ja sen käyttämisestä lisäprosenttina poissaoloajoilta em. poissaoloajoilta maksettaviin palkkoihin. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi sovittaessa paikallisti ensihoidon työaikajärjestelyistä ja maksettavista korvauksista.

Myös 2 momentti on jaettu 2a ja 2b momenttiin, joita noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 ja sen liitteet 4 ja 5.

4.2 Palkkausluku

Tehtäväkohtaisen palkan pykälän (9 § 1 mom.) soveltamisohjeen kohtaan 3.2. on lisätty teksti koskien työpaikkaohjaajia. Työpaikkaohjaajilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä/harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä.

Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelua vuonna 2021 koskeva pöytäkirjamerkintä on poistettu (11 § 7 mom.).

Työkokemuslisän laskentaa koskien on otettu määräaikainen pöytäkirjamerkintä koskien työkokemuslisän laskentaa siirryttäessä 2022–2023 vaihteessa kunta-alalta hyvinvointialueille. Pöytäkirjamerkinnän mukaan palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023 välisenä aikana.

Tulospalkkiota koskevassa pykälässä (13 §) on huomioitu perhevapaa uudistuksesta johtuvat muutokset. 2 a ja 2 b momentteja noudatetaan sen mukaisesti, miten perhevapaauudistuksen mukaista lainsäädäntöä noudatetaan. Asiasta on maininta soveltamisohjeessa. Ks. perhevapaauudistuksesta KVTES:n yleiskirje 5/2022 ja sen liitteet 4 ja 5.

5 Työaikaluku

Työaikaluvun muutokset koskevat jaksotyöaikamääräyksiä.

Ensinnäkin on sovittu 9 §:n 5 momentin vuorokausilepoa jaksotyössä koskevien määräysten ja 9 §:n 6 momentin vapaapäivien sijoittelua jaksotyössä koskevien määräysten voimassaolon jatkamisesta. Määräysten sisältö on sama kuin mitä oli sovittu määräaikaisina määräyksinä SOTE-sopimuksessa 2021. Niiden sisältöä on selostettu yleiskirjeessä 7/2021.

Lisäksi työaikaluvun 15 §:n 2 momentissa on sovittu uudesta ylityörajasta osa-aikatyössä keskeytyneellä työaikajaksolla, kun kyseessä on jakso, jossa on sekä ennalta suunniteltu, että muu keskeytys.

Työaikaluvussa on sovittu myös määräaikaisista määräyksistä, jotka ovat voimassa sopimuskauden. Ne koskevat arkipyhän antamista kokonaisina vapaapäivinä riippumatta työaikajakson pituudesta ja mahdollisuutta käyttää jaksotyössä kuuden viikon työaikajaksoa. Kuuden viikon työaikajakson käyttämiseen liittyy joukko määräaikaisia pöytäkirjamerkintöjä asianomaisten sopimusmääräysten yhteydessä.

Huomioitavaa on, että työaikaluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohje kolmea viikkoa pidemmän työaikajakson käytöstä ja neljän viikon työaikajaksosta ja arkipyhän antamisesta vapaana on voimassa 4.9.2022 saakka. Sen jälkeen ovat voimassa edellä selostetut määräaikaiset pöytäkirjamerkinnät sopimuskauden loppuun.

5.1 Jaksotyöaikaa koskevat määräaikaiset muutokset 5.9.2022 lukien

Työaikaluvussa on sovittu sopimuskauden voimassa olevista määräaikaisista muutoksista. Tähän kokonaisuuteen liittyvät pöytäkirjamerkinnät 9 §:n 1 momentin, 9 §:n 3 momentin, 15 §:n 1 momentin, 16 §:n 1 momentin ja 23 §:n 5 momentin yhteydessä. Määräykset tulevat voimaan 5.9.2022 lukien.

Työaikaluvun 9 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkinnän mukaan 5.9.2022 lukien työaikajakson pituus voi olla 2–4 viikon lisäksi myös 6 viikkoa, jolloin säännöllinen täysi työaika on enintään 229 tuntia 30 minuuttia. Työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella valita, minkä pituista työaikajaksoa käyttää.

Työnantaja voi myös muuttaa työaikajakson pituutta. Tällöin on noudatettava mitä työaikaluvun 27 §:n 2 ja 3 momenteissa määrätään työajan tasoittamissuunnitelman muuttamisesta.  

Kuuden viikon työaikajakson käyttämiseen liittyvät myös pöytäkirjamerkinnät 16 §:n 1 momentissa ylityökorvauksesta vastaavasti kuin 4 viikon työaikajaksossa ja 23 §:n 5 momentissa työaikakorvausten maksamisesta rahakorvauksena vastaavasti kuin 3 viikon työaikajaksossa.

Työaikaluvun 9 §:n 1 momentin toinen määräaikainen pöytäkirjamerkintä koskee arkipyhien antamista kokonaisina vapaapäivinä, kun työaikajaksoon sisältyy yksi tai useampi arkipyhä, annetaan arkipyhälyhennyksenä yhtä monta keskimääräisen työpäivän pituista vapaapäivää kyseisen tasoittumisjaksona aikana kuin on arkipyhiä ko. työaikajaksolla.

Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon työaikajaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä.

Määräyksen tarkoituksena on, että arkipyhävapaat tulisi antaa työaikajakson pituudesta riippumatta sillä työaikajaksolla, jossa arkipyhät sijaitsevat. Jos tätä ei pystytä noudattamaan esimerkiksi työvoimapulan tai muiden syiden vuoksi, voidaan arkipyhävapaita siirtää seuraavalle työaikajaksolle kuutta viikkoa lyhyemmissä työaikajaksoissa. Tällöinkin tulee antaa vähintään yksi arkipyhävapaa kokonaisena vapaapäivänä, sillä työaikajaksolla, jolla arkipyhät sijaitsevat. Siirtomahdollisuudella on siis merkitystä sellaisilla työaikajaksoilla, joilla on yhtä useampi arkipyhä.  Jos työnantaja käyttää kuuden viikon työaikajaksoa arkipyhiä sisältävällä työaikajaksolla, työnantaja ei voi siirtää vapaita seuraavalle työaikajaksolle pidettäväksi arkipyhien lukumäärästä riippumatta. Arkipyhävapaa tulee aina merkitä työvuoroluetteloon.  

Pääsopimuksen 13 §:n mukaisesta paikallisesta sopimisesta on oma pöytäkirjamerkintä. Pääsopimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella voidaan sopia esimerkiksi siitä, että arkipyhävapaa annetaan kokonaisena vapaapäivänä myöhemmin kuin seuraavalla työaikajaksolla. Työaikaluvun 3 §:n nojalla voidaan myös sopia, että arkipyhälyhennys voidaan huomioida myös muulla tavoin työaikasuunnittelussa kuin kokonaisena vapaapäivänä.

Siirretty arkipyhävapaa ja työaikajakson säännöllinen työaika

Työaikaluvun 9 §:n 3 momentissa on määräaikainen pöytäkirjamerkintä siirretystä arkipyhävapaasta ja työaikajakson säännöllisestä työajasta/ylityörajasta. Pöytäkirjamerkinnän mukaan sen työaikajakson, jonka aikana siirretty arkipyhävapaa annetaan, säännöllinen työaika alenee 7 tunnin 39 minuutin verran jokaista 1 momentin pöytäkirjamerkinnän mukaisesti siirrettyä arkipyhävapaata kohden. Osa-aikaisella työaikajakson työaika alenee vastaavasti samassa suhteessa kuin hänen työaikaprosenttinsa on 7 tunnista 39 minuutista. Toisin sanoen siirretyn arkipyhän vaikutus työaikajakson säännölliseen työaikaa ja ylityörajaan siirtyy noudatettavaksi työaikajaksolle, jolla vapaa annetaan. Arkipyhä alentaa säännöllistä työaikaa vain yhdellä työaikajaksolla.

Määräaikaisilla pöytäkirjamerkinnöillä ei ole muutettu vuosilomaa tai työaikaa koskevia määräyksiä. Siirretyn arkipyhävapaan vaikutusten hahmottamisen helpottamiseksi alla olevaan tekstiin on kuitenkin koottu erilaisia esimerkkejä ja määräysten soveltamistilanteita silloin, kun arkipyhävapaa on siirretty seuraavalle työaikajaksolle.

Jos arkipyhävapaa siirtyy annettavaksi työaikajaksolle, jolla on ennalta suunniteltu keskeytys, noudatetaan myös tällöin 15 §:n 1 momentin soveltamisohjetta.  Toisin sanoen esimerkiksi vuosilomapäivä/päivät eivät kulu siltä osin tilanteessa, jossa siirretyt arkipyhävapaat on suunniteltu vuosiloma-ajalle. Jos taas arkipyhävapaat annetaan ennalta suunnitellun vuosiloman ulkopuolella, arkipyhävapaa tulee annetuksi ja säännöllinen työaika alenee.  

Huomioitavaa on, että jos taas on etukäteen tiedossa, että työntekijä on suunnitellusti poissa (esim. perhevapaa, opintovapaa tai mikä tahansa työ- ja virkavapaa) koko arkipyhäjaksoa seuraavan työaikajakson, arkipyhävapaata ei voi siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson kuluessa.

Jos seuraavalle työaikajaksolle, jonne arkipyhävapaa on siirretty, tulee muu keskeytys, noudatetaan mitä 15 §:n 2 momentissa on määrätty. Toisin sanoen, jos seuraavalla työaikajaksolla on yllättävä poissaolo esim. sairauspoissaolo ja sairausloma sijoittuu arkipyhävapaan ajalle, arkipyhävapaa katsotaan annetuksi. Jos työntekijälle/viranhaltijalle myönnetään vuosilomaa, vuosilomapäivä ei kulu siltä osin, kun se osuu samalle ajalle kuin arkipyhävapaa.

Arkipyhän antaminen kokonaisena vapaapäivänä koskee nimenomaan työvuoroluettelon suunnittelua. Vapaan antaminen tulee siis huomioida, kun työnantaja suunnittelee työvuoroluetteloa. Työvuoroluettelon muuttamista koskevista määräyksistä voi seurata, että kokonainen arkipyhävapaa jää saamatta. Näin voi tapahtua myös, kun työnantaja siirtää arkipyhävapaan seuraavalle työaikajaksolle. Jos tällainen siirretty vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, työvuoroa käsitellään kuten mitä tahansa kyseiselle päivälle ja ajankohdalle osuvaa työvuoroa ja maksetaan sen mukaiset työaikakorvaukset, jos työaikaluvussa määrätyt maksamisen edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos kyseessä on sunnuntai, maksetaan sunnuntaityökorvaus.  

Rahakorvaus siirretystä arkipyhävapaasta voi tulla maksettavaksi ainoastaan silloin kun työnantaja on suunnitellut arkipyhävapaan annettavaksi seuraavalla työaikajaksolla, mutta palvelussuhde päättyy ennen kyseisen työaikajakson alkamista. Tällöin työvuoroluetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla, jotta säännöllinen työaika alenee siirrettyä arkipyhää vastaavasti. Jos tämä ei ole mahdollista, maksetaan siirretystä mutta saamatta jääneestä vapaapäivästä poikkeuksellisesti yksinkertainen tuntipalkka. Tällainen tilanne voi muodosta esim. koeaikapurun yhteydessä. Jos taas työsuhteen päättyminen on tiedossa jo työvuoroluettelon suunnitteluvaiheessa, otetaan siirretty arkipyhävapaa huomioon normaalisti työvuoroluettelon suunnittelussa ja se vähentää säännöllistä työaikaa.

5.2 Keskeytynyt työaikajakso osa-aikatyössä

Työaikaluvun 15 § 2 momentin 2 kohdan määräyksiä on muutettu 1.5.2022 lukien. Määräys koskee osa-aikaisen työntekijän keskeytynyttä työaikajaksoa tilanteissa, jolloin keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa suunniteltaessa (muu keskeytys) ja tilannetta, jossa samalla työaikajaksolla on ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys. Muutoksen johdosta poissaolot vaikuttavat osa-aikaisten säännölliseen työaikaan ja lisä- ja ylityörajoihin vastaavalla tavalla kuin muissa työaikamuodoissa.

Muu keskeytys

Osa-aikatyössä työaikajaksolla, johon sattuu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysi työaika) alenee muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.

Esimerkki 1:

 

I viikko

II viikko

III viikko

tunnit

S

30

30

8

8

8

6

-

-

-

90

T

30

30

8

8

s

s

s

s

s

76

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43 %)
Suunniteltaessa:
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja on 90 t.
•    Ylityöraja on 114 t 45 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 90 t - (8 t + 6 t) = 76 tuntia
•    Ylityöraja= 114 t 45 t - (8 t + 6 t) = 100 t 45 min.

Ennalta suunniteltu keskeytys ja muu keskeytys

Osa-aikatyössä työaikajaksolla, jossa on sekä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu keskeytys, että 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu keskeytys, ylityöraja (9 §:n mukainen täysi työaika) alenee lisäksi muun keskeytyksen ajalle suunniteltujen tuntien verran.

Esimerkki 2:

 

I viikko

II viikko

III viikko

tunnit

S

30

VL

8

8

8

6

-

-

-

60

T

30

VL

8

8

s

s

s

s

s

46

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43 %)

Suunniteltaessa:
•    Työntekijälle on myönnetty vuosilomaa II viikko
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 90 t - 30 t = 60 t    tai (114 t 45 min - 38 t 15 min) x 78,43 % = 60 t
•    Ylityöraja = 114 t 45 min - 38 t 15 min = 76 t 30 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 60 t - (8 t + 6 t) = 46 tuntia
•    Ylityöraja = 76 t 30 t - (8 t + 6 t) = 62 t 30 min.

Esimerkki 3:

 

I viikko

II viikko

ap

III viikko

ap

tunnit

 

S

30

VL

-

8

8

8

-

-

-

54

T

30

VL

-

8

s

s

s

s

s

38

Osa-aikainen, säännöllinen työaika 30 t/viikko (78,43 %), työaikajaksossa on 2 arkipyhää


Suunniteltaessa:
•    Työntekijälle on myönnetty vuosilomaa II viikko, jossa myös arkipyhä. Vuosiloman alle jäävä arkipyhä ei lyhennä säännöllistä työaikaa eikä alenna lisä- tai ylityörajoja.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja 90 t - 30 t - 6 t = 54 t    tai (114 t 45 min - 38 t 15 min - ap 7 t 39 min) x 78,43 % = 54 t
•    Ylityöraja = 114 t 45 min - 38 t 15 min - ap 7 t 39 min = 68 t 51 min.
Toteuma:
•    Työntekijä sairastuu III viikon keskiviikosta eteenpäin.
•    Säännöllinen työaika ja lisätyöraja = 54 t - (8 t + 8 t) = 38 tuntia
•    Ylityöraja= 68 t 51 t - (8 t + 8 t) = 52 t 51 min.

5.3    Lisä- ja viikkoylityö liukuvassa yleistyöajassa

Liukuvan työajan määräyksiä ei ole muutettu, mutta yleiskirjeellä on haluttu selventää lisä- ja ylityön laskentaa käytettäessä samalla viikolla liukumaa, jolle on annettu ylityömääräys. Lisä- ja ylitöitä laskettaessa on aina tarkasteltava koko viikkoa, vaikka määräys olisi annettu kesken viikon. Päivät, joilla ei ole ylityömääräystä katsotaan tällöin lisä- ja ylitöitä laskettaessa keskimääräisen työpäivän pituisiksi, mutta sen alle tai yli menevät tunnit ko. päivältä joko vähentävät tai lisäävät saldokertymää.

Esimerkki:
Maanantai on arkipyhä. Tiistaina ja keskiviikkona työntekijä tekee liukuvaa työaikaa. Torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina hänelle annetaan lisä- ja ylityömääräys, jolloin liukuva työaika ei ole käytössä.

 

ma ap

ti

ke

to

pe

la

su

yhteensä

tehty työaika

-

7,6

7,8

10

10

8

8

51,4

saldoon

 

- 0,05

+ 0,15

       

0,1

lisätyötä

     

0,35

0,35

6,95

 

7,65

vuorokautinen ylityö

     

2

2

   

4

Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla 30,6 (=38,25–7,65)

Saldokertymä 0,1 tuntia.
Vuorokautista ylityötä 4 tuntia.
Lisätyötä 7,65 tuntia.
51,4 - 0,1 - 4 - 7,65 - 30,6 = 9,05 viikkoylityötä
Lisäksi maksettavaksi tulee sunnuntaityökorvaus.

6    Muut määräykset

KVTES:n sovellettaviin määräyksiin (1 §) on lisätty luku IX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta, koska em. asioista on otettu määräykset KVTES:iin. Katso KVTES:n yleiskirje 5/2022.

Ensimmäisen pykälän soveltamisohjeeseen on lisätty ohjeet KVTES:n IV Vuosilomaluvun 7 §:n (Vuosiloman antaminen) ja 9 §:n (Viranhaltijoiden/Työntekijöiden kuuleminen) soveltamisesta. Soveltamisohjeella ei muuteta em. pykälien tulkintaa, vaan sen tarkoitus on muistuttaa määräysten sisällöstä ja niiden oikeasta soveltamisesta.
Soveltamisohjeessa muistutetaan siitä, että työntekijöitä/viranhaltijoita on kuultava ennen vuosiloma-ajankohdasta päättämistä ja lisäksi on varattava mahdollisuus esittää lomatoiveita myös haastaviin ajankohtiin. Katso tarkemmin em. soveltamisohje sopimuksesta.

7 Sopimusosapuolten suositus paikallisista sopimuksista hyvinvointialueilla  

Nykyisillä sotetyönantajilla (kunnat, kuntayhtymät) on voitu sopia paikallisesti toisin SOTE-sopimuksen (ja ennen 1.9.2021 KVTES:n) määräyksistä. Paikallisia virka- ja työehtosopimuksia on tehty esimerkiksi vuosiloman siirtoihin liittyen, varallaolokorvauksista, hälytysrahan tasosta, vuoronvaihdoista, pitkistä vuoroista, työaikapankeista ym.  
Hyvinvointialueet ovat kartoittaneet paikallisia sopimuksia. Samasta asiasta on voitu sopia usealla eri tavalla eri työnantajilla ja niitä noudatetaan myös hyvinvointialueella sinne siirtyneeseen henkilöstöön paikallisten sopimusten voimassaoloajan. Jatkossa hyvinvointialue on yksi työnantaja. Näin ollen paikallisen sopimuksen mukaisten palvelussuhteen ehtojen on oltava yhdenmukaisia kaikille samassa tilanteessa oleville.

SOTE-sopimuksen osapuolet suosittelevat, että hyvinvointialueelle sovittavat paikalliset sopimukset sovitaan siten, että ne korvaavat samasta asiasta sovitut kunta-alan paikalliset sopimukset. Näitä paikallisia sopimuksia ei tarvitse tämän johdosta erikseen irtisanoa päättymään 31.12.2022. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueelle siirtyvän työntekijän/viranhaltijan paikalliseen sopimukseen perustuneet palvelussuhteen ehdot voivat muuttua.

Työnantajaa edustaa neuvotteluissa hyvinvointialueen työnantajan edustaja. Työntekijöitä edustavat neuvotteluissa ne paikalliset pääsopijajärjestöjen edustajat, jotka muutenkin edustavat hyvinvointialueille siirtyviä palkansaajia. Hyvinvointialueiden paikallisista sopimuksista päätetään kunkin pääsopijajärjestön/järjestön sääntöjen määräämällä tavalla. Työnantajan osalta paikallisista sopimuksista päätetään hallintosäännön mukaan.

8 SOTE-sopimus 2022–2025 kirja ja verkkojulkaisu

SOTE-sopimus 2022–2025 julkaistaan KT:n internetsivuilla verkkojulkaisuna ja myös painetaan kirjamuotoon.

 

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas


Liitteet:
Liite 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen 2022–2025 allekirjoituspöytäkirja
Liite 2 Muuttuneet sopimusmääräykset
Liite 3 SOTE-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden 1–2 peruspalkat 1.6.2022 lukien

Virpi Taavitsainen

johtava työmarkkina-asiamies
Puhelin:
+358 9 771 2185
Matkapuhelin:
+358 50 570 3882
Sähköposti:
Virpi.Taavitsainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Henrika Nybondas-Kangas

neuvottelupäällikkö
Puhelin:
+358 9 771 2100
Matkapuhelin:
+358 50 357 4233
Sähköposti:
Henrika.Nybondas-Kangas@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Mirja-Maija Tossavainen

johtava työmarkkinalakimies
Puhelin:
+358 9 771 2117
Matkapuhelin:
+358 50 527 6019
Sähköposti:
Mirja-Maija.Tossavainen@kt.fi
Organisaatio:
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT