KT antoi lausuntonsa hoivamitoitusesityksestä

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt lausunnon hoivamitoitusta koskevaan lakiesitykseen. KT on tyytyväinen, että esityksessä mitoitukseen lasketaan edelleen mukaan laaja-alaisesti eri sote-alan ammattiryhmiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti alkusyksystä ministeriövetoisen ja lähinnä työmarkkinaosapuolista koostuvan kolmikantaisen mitoitusjaoston valmistelemaan esitystä tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta.

Jaoston työ perustui Rinteen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (henkilöstömitoitus 0,7 asiakasta kohti) säädetään ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.

Työnantajia edustivat KT Kuntatyönantajat ja Hyvinvointiala Hali. Palkansaajia edustivat Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Jaostossa oli edustettuna myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Jaoston sihteeristössä oli edustus Kuntaliitosta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Osapuolilla yhteinen näkemys työvoimatarpeista ja kustannuksista

Mitoitusjaoston ohella toimi taloudellisia laskelmia tekevä arviointijaos, jossa oli ministeriön, THL:n, KT:n ja Kuntaliiton edustus. KT:n, Kuntaliiton ja muiden arviointijaoston jäsenten kesken saavutettiin yhteinen näkemys vähimmäismitoituksen toteuttamisen kustannuksista ja työvoimatarpeista.

Arviointijaoston mukaan pelkästään henkilöstömitoituksen nostamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset ovat vuosittain noin 256 miljoonaa euroa, sillä palveluihin tarvitaan sijaiset mukaan lukien 5 900 henkilöä lisää.

Yhteinen esitys kolmikannassa

Lausunnolla oleva mitoitusjaoston esitys hoivamitoituksesta on kompromissi, jossa useiden intressitahojen hyvin erilaisia tavoitteita kyettiin lopulta sovittamaan yhteen. Kompromissit kuuluvat työmarkkinatoimintaan, jos asioista halutaan päästä ratkaisuun kolmikannassa tai työmarkkinaosapuolten kesken.

KT ei ole pitänyt hallitusohjelmatavoitteissaan perusteltuna henkilöstöä koskevien mitoituksien ja kelpoisuuksien tiukentamista lainsäädännöllä. Mitoitusjaoston työn aikana teimme KT:ssa sen arvion, että Rinteen hallitusohjelmassa oleva mitoituspäätös etenee lainsäädäntövalmistelussa tavalla tai toisella. Työmarkkinarealismin nimissä pyrimme vaikuttamaan lakiesityksen sisältöön kuntatyönantajien tavoitteita ajaen. Jos kolmikantaisissa neuvotteluissa vain vastustaa esityksiä, voi helposti joutua sivuraiteelle ja vaikuttamisen mahdollisuudet heikkenevät.

Mitoitukseen luetaan mukaan laaja-alaisesti eri sote-alan ammattiryhmiä

KT:n valtuuskunta hyväksyi lausunnon hoivamitoitusesityksestä 24. lokakuuta. Hyvänä pidetään sitä, että esityksen mukaan hoivamitoitukseen voidaan lukea mukaan laaja-alaisesti sote-alan eri ammattiryhmiä. Erityisen tärkeää on, että hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset voidaan edelleen lukea henkilöstömitoitukseen.

Olennaista on, että henkilöstömitoitusta koskevien säännösten soveltaminen tukisi myös käytännössä arjen toimintaa, eikä estäisi tarkoituksenmukaista työnjakoa tai sen kehittämistä työpaikoilla.

Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä on oltava siirtymäajan jälkeen vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4.2023. KT esittää lausunnossaan, että olisi tarkoituksenmukaista asettaa esimerkiksi keväälle 2022 lain toimeenpanon tarkastelupiste. Tällöin voitaisiin arvioida muun muassa työvoiman saatavuutta, rahoituksen riittävyyttä, teknologian kehitystä ja mitoituksen toimivuutta.

Henkilöstön saatavuus turvattava ja kustannukset korvattava työnantajille

Mitoitusjaoston tehtäviin ei kuulunut rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden arviointi. KT kiinnittää lausunnossaan kuitenkin erityistä huomiota mitoituksen edellyttämän lisähenkilöstön saatavuuteen ja rahoituksen turvaamiseen.

Riittävän henkilöstön saatavuuden turvaaminen on mittava haaste ilman henkilöstömitoituksen nostamistakin. Lähi- ja sairaanhoitajien koulutuspaikkoja pitää lisätä ja hoiva-avustajien koulutus vakiinnuttaa nopeasti. Oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen tarvitaan tukea ja työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää. Lausunnolla olevassa esityksessä selkeytettiin opiskelijoiden lukemista mitoitukseen, mikä mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen käyttämisen nykyistä paremmin.

KT vaatii lausunnossaan, että mitoituksen todelliset kustannukset on korvattava kuntatyönantajille täysimääräisesti myös lain voimaantulon siirtymäaikana.

Mitoituksen vaatimia henkilöresursseja ja rahoitusta ei pidä ottaa pois iäkkäiden palveluiden muusta kehittämisestä. Olennaista on, ettei sitovan vähimmäismitoituksen käyttöönotto estä tai hidasta toimintatapojen kehittämistä ja uuden teknologian hyödyntämistä, korostimme lausunnossamme.

Lausunto

• Tutustu KT:n lasuntoon >