Kunnille vastuu kotouttamisesta työllisyyden hyväksi
KT Kuntatyönantajien valtuuskunta on asettanut hallitusohjelmatavoitteet kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. KT:n kantavana tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella työllisyysaste täytyy nostaa ainakin 75 prosenttiin, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva voidaan rahoittaa.
Työllisyysasteen nostamisen välttämättömyydestä näyttää vallitsevan varsin laaja yksimielisyys. Jatkotyö ei tule olemaan kuitenkaan missään nimessä helppoa. Kuten jo kuluvalla hallituskaudella on nähty, esimerkiksi työlainsäädännön ja työttömyysturvan uudistaminen sekä kilpailukykysopimus ovat syntyneet vasta kriisien jälkeen.
KT on valmistellut yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita myös muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa. KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisissä tavoitteissa vaaditaan ensinnäkin vakaata ja ennustettavaa kunta- ja maakuntataloutta. Toinen yhteinen tavoite korostaa vaikuttavaa, jatkuvasti kehittyvää ja tehokasta julkista sektoria Suomen kilpailutekijänä.
KT:n, EK:n, SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisellä Ääni työlle -kiertueella tarkastellaan laajasti Suomen menestymisen, työllisyyden ja työelämän kannalta keskeisiä aiheita. Kiertueen aloitustilaisuus Helsingissä käsitteli työperäistä maahanmuuttoa, joka kaikkien keskusjärjestöjen mielestä pitäisi nostaa yhdeksi kärkiteemaksi seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen on syntyvyyden laskun vuoksi entistä tärkeämpää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus kyetään turvaamaan. Myös kuntatyönantajat tarvitsevat lisää maahanmuuttajia moninaisten työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi.
Avainasemassa on maahanmuuttajien taustasta riippumatta heidän koulutuksensa ja kotouttamisensa tehostaminen. Riittävän kielitaidon oppiminen on iso haaste.
Kunnille pitää antaa kokonaisvastuu kotouttamisesta ja siihen riittävät resurssit. Tätä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää.
Markku Jalonen
Markku Jalonen on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja.
Kommentit
Olen samaa mieltä siitä, että kotouttaminen voisi olla kuntien hoidossa ja meillä on jo pääosin kunnallinen verkosto valmiina, joka voisi hoitaa asian koko maan tasolla eli kansalaisopistot. En silti puhuisi vain työperäisestä maahanmuutosta, vaan pitäisin myös turvapaikanhakijoita potentiaalisena työvoimana. Meillä harjoitetaan Suomessa nyt kaksinaismoraalia - työperäiset maahanmuuttajat hyväksytään, mutta turvapaikanhakijoita ei. Kotouttaminen ja suomen kielen opetus voitaisiin aloittaa heti, kun maahanmuuttaja tulee maahan, onpa hänen statuksensa mikä tahansa. Nyt turvapaikanhakijat sysätään suorastaan heitteille vastaanottokeskuksiin ilman, että heillä on mahdollisuutta tehdä työtä tai harrastaakaan juuri mitään. Lähes kaikki turvapaikanhakijoiden viriketoiminta on vapaaehtoisten varassa. Vapaan sivistystytön verkosto voisi hoitaa asian kattavasti ja edullisesti.
Parhain terveisin
Matti Laitsaari
Rehtori, Mikkelin kansalaisopisto
Vastaan, vaikka ei kysytä: maahanmuuttajat tulevat itse ns vapaaehtoisina, kuten sinä tai minä lähdemme vaikkapa maalle, ja tai merelle, ei sentään vaan tietenkin hakemaan töitä, ja rakkaamme perässä uuteen ns kotimaahan. Sen sijaan taas pakolaisstatuksella meidän n. kotimaahamme saapuva on jo kärsinyt omassa maassaan, ja tai kauttakulkulautallaan paljon. Siksi suosittelen, että a) annamme heille kodin, leipää ja maitoa - sekä kerromme heille, että he ovat tervetulleita kotiimme, kouluumme ja oppimaan meiltä jotakin, mutta mekään emme osaa vielä kaikkea, eli haluamme, että he kertovat ensin meille mitä he osaavat, ovat kokeneet ja jos kielitaito on ns kynnys - kertokoot he omalla äidin kielellään meille, ranskaksi tuskin, venäjäksikään tuskin, koska niiniston sarjassa ei ole enää koiviston manun latviasta saakka tuotuja ns. viherpeippoja, kuten ns salainen nimitys näistä inkerin suomalaisista kuului. Ehdotan, että englanti on ykköskieli ns. senkin vuoksi, että meidän ns työelämämme ja lapsemme ns. opetusoppaat ovat jo englannin kielellä - ruotsinnos - no, ei sitä enää kukaan katsele, jos on ns kivat kaverit , kuten aabraham, etiopian hailess, ja unkarin jäbät koulussa jo osanneet tänne tullessaan, että "saatana, perheentupa, koska nehän ovat ensimmäiset ns kirosanat, joita on pakko oppia, että pärjää peruskoulussa"? Usein ranskaa osaavat pakolaisista he, jotka ovat jo käyneet kotimaassaan koulua, jopa maisteriksi saakka - esim. engantia puhuvia on myös, esim. intia, unkari, ukraina, perintokalleus venäjä, ei vaan tosiaan marokkolaisia eli monen maan pakolaisia, joita on asunut mm. intiassa, ugandassa, mm. entisessä kongon dem. tasavallassa, eli uruguaissa, ei vaan ugandan kaikki naapurimaat . ... swahili on hallussa, entä ranska on mm. iran, irak ja somalia puhuvat jo kevyttä ranskaa, koska se on heidän apukielensä maailmalle, entä mikä on suomen ns apukieli maailmalle - venäjä, ei tietenkään, koska sodimme vielä - ! Hävittäjähankinnat jäihin ja rahat pienten lapsiemme kotouttamiseen - ehkä - palkasaaja-, ja työnantajamme yhteinen vaaliklausseemme saattaa olla oikeaan osunut, mutta ehdottaisin entisenä SAK:n järjestöosaston aluetoiminnan vastaavana - varana tosin - että tietäisimme kenen luokse menemme asiamme kanssa a) peruskouluun opottamaan, että lue lisää, vaikka peruskoulumme on maailman paras - onko näin?