Luottamus tekee hyvää

Olimme kuusi vuotta sitten pohtimassa työelämän kehittämisen seuraavia askelia Suomessa ja kirjoitimme hallituksen pyytämään työelämän kehittämisstrategiaan näin: "Luottamus, yhteistyö ja uskallus löytyvät useimpien suomalaisten menestystarinoiden taustalta, vaikka työyhteisöt eivät ole tavanneet tehdä niistä suurta numeroa. Nyt tehdään. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa eri tahoilla ja tasoilla tehtävällä yhteistyöllä on vuosikymmenien vahvat perinteet. Globaalissa ja verkostomaisessa taloudessa menestykseen tarvitaan kuitenkin vielä enemmän: syvempää yhteistyötä, monialaisuutta ja vastavuoroisuutta kumppanien, asiakkaiden ja oman henkilöstön kanssa, hyvän yhteistyön ulottamista yhä useammalle työpaikalle.”

Olimmekohan oikeassa vai väärässä? Ainakin eurooppalaisessa elämänlaatututkimuksessa 2016 (EQLS) me suomalaiset olimme edelleen kansakunta, jossa luottamus toisiin ihmisiin oli korkeinta. Tuskin jäisimme kauas mitalisijoilta maailmankaan tasolla.

Tämä ei tarkoita, että asiat olisivat hyvällä tolalla kaikilla työpaikoilla ja kaikissa työyhteisöissä. Kun luottamus ja yhteistyö ovat kunnossa, se vain tuntuu hyvältä; se tuntuu hyvältä työntekijästä, se tuntuu hyvältä esimiehestä, se tuntuu hyvältä asiakkaista. Se mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen ja uudistamisen.

Kun luottamus on hyvää, ehkä parhaiten se näkyy siinä, että työntekijät ja esimiehet toimivat luottamuksen arvoisesti. Sitä kohti kannattaa tavoitella. Kun aikanaan kysyttiin työntekijöiltä, miten luottamus työpaikoilla näkyy, yksi useimmin mainituista asioista oli, ettei tarvitse pelätä, että joku puhuu pahaa selän takana tai heittele kapuloita rattaisiin.

Kiinnostavasti vastaajat nostivat samassa Työelämä 2020 -ohjelman kansalaiskyselyssä luottamuksen ja yhteistyön työelämän kehittämisen tärkeimmäksi ulottuvuudeksi, ohitse esimerkiksi työhyvinvoinnin, osaamisen ja tuottavuuden. Kunta-alan oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on eräs tapa, jolla KT ja pääsopijajärjestöt yhdessä pyrkivät edistämään niitä kaikkia.

Oma kokemukseni on, että luottamus asettaa rajat sille, mitä on mahdollista saavuttaa yhdessä. Erityisesti tämä näkyy silloin, kun ollaan kehittämässä jotain uutta, mutta myös yksinkertaisissa asioissa: Kuunnellaanko minua, ja kuunnellaanko minua, vaikka olisin työyhteisön tuorein jäsen? Onko lupa kokeilla vai tarvitseeko pelätä virheiden tekemistä? Organisaatioiden muutostilanteet ovat luottamuksen testi, jolloin vuorovaikutusta ja avointa tiedonkulkua tarvitaan vielä enemmän.

Luottamus tuntuu hyvältä. Entä jos sitä ei ole riittävästi?

On harvoja työasioita, jotka tuntuvat niin raskailta kuin luottamuksen ja arvostuksen puuttuminen. Siihen liittyvä epäoikeudenmukainen kohtelu jää vaivaamaan mieltä vielä kotiin saakka.  Luottamus on sitä, ettei tarvitse pelätä selkään puukottamista ja ettei tarvitse varoa sanomisiaan työpaikalla sen vuoksi, että pelkää jonkun käyttävän sitä hyväkseen.

Kansallisessa Työelämä 2020 -hankkeessa käydään tänä vuonna keskustelua luottamuksesta. Hankkeen mukaan luottamus on työelämän tärkeintä pääomaa ja vain luottamuksen varaan voi rakentaa menestyvää organisaatiokulttuuria. Saattaa pitää paikkansa.