På svenska
Blogi
Riikka Krause
Riikka Krause

Kunta-alalla naisvaltaisuus lisää määräaikaisuuksia

Naisten paiva, kuvituksessa 3 naista eri työskentelytiloissa

Julkisuudessa on vellonut keskustelu viime aikoina määräaikaisista työsuhteista ja niiden kohdistumisesta varsinkin naisiin. Viime päivinä esillä olleet työsopimuslain muutosesitykset eivät koske lainkaan kunta-alaa vaan ainoastaan alle 10 työntekijän yrityksiä. Naisten työmarkkina-asemaa koskeva tarkastelu tulisikin kohdistaa juuri pieniin yrityksiin.

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, palkkoja ja muita palvelussuhdetietoja. Tilastosta voidaan tarkastella myös esimerkiksi palvelussuhteen luonnetta, jota tässä kirjoituksessa tarkastellaan määräaikaisen henkilöstön muodossa.

Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja suhteelliset osuudet vaihtelevat paljon esimerkiksi sopimusaloittain ja ammattinimikkeittäin.

Koko kunta-alan henkilöstöstä naisten osuus on 80 prosenttia. Heistä määräaikaisia on 22 prosenttia.

Määräaikaisuuteen pitää olla aina peruste

Määräaikaiseen palvelussuhteeseen saa ottaa työntekijän tai viranhaltijan, jos siihen on laissa mainittu perusteltu syy. Syitä voivat olla esimerkiksi sijaisuus, avoimen toimen tai viran hoito tai työn projektiluontoisuus.

Kun neljä viidestä kunta-alalla työskentelevästä on naisia, on luonnollista, että henkilöstöä on myös perhevapailla suhteellisesti useammin kuin muilla sektoreilla. Tämän vuoksi sijaisten käyttö on kunta-alalla yleisempää.

Myös vuorotteluvapaalle jääminen, jota kunta-alalla käytetään muita sektoreita enemmän, lisää sijaisten määrää. Vuorotteluvapailla olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden sijaiseksi tulee palkata työtön työnhakija.

Yleisesti ottaen naiset myös opiskelevat miehiä enemmän työn ohessa. Kunta-alalla otetaan usein myös opintovapailla olevien tilalle määräaikainen sijainen.

Määräaikaisia myös ylimmässä johdossa

Yhden määräaikaisten palvelussuhteiden joukon muodostaa kuntien ja kuntayhtymien ylin johto. Monessa kuntayksikössä johtavat viranhaltijat on nykyisin valittu määräajaksi – usein viideksi tai seitsemäksi vuodeksi kerrallaan.

Toisen joukon muodostavat esimerkiksi erikoistumiskoulutuksessa olevat lääkärit, joiden opintoihin läheisesti liittyvät määräaikaiset palvelussuhteet.

Avoimen viran tai toimen hoitajat ovat aina määräaikaisia. Kunta-alalla työskentelee myös erinäinen määrä projektihenkilöstöä. Tämä johtunee siitä, että moni kehittämisprojekti viedään läpi erillisen, organisaation ulkopuolisen hankerahoituksen avulla. Rahoitusjakson pituus määrittää osaltaan projektin kestoa ja tätä kautta projektihenkilöstön palvelussuhteiden pituutta.

Riikka Krause

Riikka Krause

Riikka Krause työskentelee KT:n työmarkkinatutkijana.