På svenska
Blogi
Henrika Nybondas-Kangas
Henrika Nybondas-Kangas

Jaksotyö on työntekijälle eduksi

Henrika Nybondas-Kangas

Eduskunnassa on käsiteltävänä työaikalakia koskeva, kolmikantaisestikin valmisteltu kokonaisuudistus. Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996 ja kaipaa uudistamista. Millä tavalla lakia pitäisi muuttaa, siitä sitten löytyykin monenlaisia käsityksiä. Yllättävästi jaksotyön soveltamisalan päivittäminen on kohdannut kritiikkiä.

Mihin jaksotyö on luotu? Kunta-alan töistä jaksotyötä käytetään ennen kaikkea ”sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa”, kuten laki nyt sanoo, sekä ympärivuorokauden auki olevissa päiväkodeissa.

Tämä kymmeniä vuosia vanha ”ritiramssu” on kuitenkin aikansa elänyt, etenkin kuin oikeusoppineet ovat määritelleet mainitut organisaatiot ”rakennuksiksi”. Vallalla olevan käsityksen mukaan työaikalain perusteella jaksotyötä ei siksi voi käyttää esimerkiksi kotihoidossa (kun se tapahtuu asiakkaan kotona) ja ensihoidossa (kun se tapahtuu kentällä ja ambulanssissa).

Terveyskioski on kysymysmerkki, samoin kaikki muu sellainen sote-työ, jossa tullaan asiakasta kohti.

On selvää, että määritelmä kaipaa muutosta. Hallituksen esityksessä jaksotyön käyttöala sotessa ja varhaiskasvatuksessa on rajattu ”varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa, yötyötä edellyttävissä muissa varhaiskasvatuspalveluissa sekä pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali-, terveys ja eläinlääkäripalveluissa”.

KT on ehdotettuun sanamuotoon varsin tyytyväinen, koska nyt mahdollisuuden jaksotyön käyttöön säätelee palvelun luonne, ei rakennus.

Ehdotettu käyttöalan muutos ei itse asiassa olet kovinkaan suuri, kun jo nyt on jaksotyön teettäminen kotihoidossa kunta-alan neuvotteluosapuolten päätöksellä tehty KVTES:n perusteella mahdolliseksi.

Vaan mitä mieltä ovatkaan nyt terveysalan järjestöt?

Tehyn mukaan ”jaksotyö on naisia syrjivä, työnantajalle halpa työaikamuoto, joka on työaikasuojelun kannalta surkea”.

Niin, on totta, että jaksotyö on ainoa työaikamuoto, missä sallitaan työn tekeminen myös viikonloppuisin ja öisin. Mutta ei kai jaksotyö ole siihen syypää, vaan se, että palvelun tarve on ympärivuorokautista, sitä tarjotaan aina.

Järjestölogiikan suunnanmuutos on aika tuore. Ei ole kauaakaan, kun kunta-ala luopui ns. muodollisesta jaksotyöstä eli päivätyön luonteisesta jaksotyöstä.

Samainen Tehy on nostanut oikeusjuttuja siitä, että henkilöstöä on siirretty pois tästä ”yhteiskuntavaarallisesta” työaikamuodosta yleistyöaikaan. No miksi? Siksi, että vain jaksotyössä työntekijä itse saa valita, syökö hän työaikana vai ei.

Yleistyöaikaan siirtäminen tarkoittaa työsidonnaisuuden lisääntymistä parilla tunnilla viikossa. Näin ollen jaksotyö itse asiassa antaa lisää sitä kuuluisaa ja kaivattua vapaa-aikaa. Järjestöstrategia siis vaihtelee riippuen tilanteesta.

KT katsoo jaksotyölle olevan tarvetta nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa – toiminnoissa, joissa palvelua annetaan kellonajasta riippumatta.

Työsuojelua on se, että työtä tauotetaan, resurssit ovat inhimilliset ja työntekijä saa muun muassa viikoittaiset vapaa-aikansa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Nämä tekijät eivät liity jaksotyön käyttöön millään tavalla.

Henrika Nybondas-Kangas

Henrika Nybondas-Kangas
Henrika Nybondas-Kangas on KT:n neuvottelupäällikkö. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kunta-alan neuvotteluista, ja hän vastaa mm. Sote-sopimuksen neuvotteluista.

Lisää kirjoittajalta