Työmarkkinatoiminnassa kokemuksesta on hyötyä

Jään eläkkeelle KT:n tutkimuspäällikön tehtävistä 1. maaliskuuta. Takana on yli 30 vuoden työura KT:n palveluksessa. Moni voi ajatella, että 30 vuotta samassa työpaikassa on mahtanut olla tylsää. Päinvastoin. Toimintaympäristö, työn sisältö ja työn tekemisen tavat muuttuivat melkoisesti vuosien mittaan. Myös oma osaaminen kehittyi ja laaja-alaistui. Jokainen neuvottelukierros ja sopimuskausi olivat erilaiset. Työmarkkinatoiminnassa kokemuksesta on etua

Kun aloitin työni tutkijana Kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa vuonna 1985, työmarkkinajohtajana oli Paavo J. Paavola. 1990-luvun loppupuolella silloinen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri valitsi minut KT:n tutkimuspäälliköksi. Viimeiset kymmenen vuotta olen työskennellyt työmarkkinajohtaja Markku Jalosen alaisuudessa.

Olen KT:n historian kolmas tutkimuspäällikkö. Tutkimuspäällikön tehtävät voi tiivistää lyhyeen: tukea työmarkkinajohtajaa neuvottelutoiminnassa sekä toimia neuvottelupäälliköiden ja viestintäpäällikön rinnalla työmarkkinatutkimuksesta vastaavana. Työnkuvaan kuuluu osallistua työmarkkinaneuvotteluihin sekä huolehtia neuvotteluissa ja muussa edunvalvonnassa tarvittavasta tietoperustasta ja kustannuslaskennan toimivuudesta ja niiden kehittämisestä. Tärkeä osa työtä on edunvalvonnallinen yhteydenpito sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin.

Vuosikymmenten aikana tietotekniikka on kehittynyt huimasti. Työmarkkinatoiminnassa tarvittava tilastotieto on ajantasaisempaa, tietosisältö kattavampaa ja kustannusten laskenta tarkempaa kuin mitä se oli urani alkuvuosina 1980-luvulla. Tuolloin esimerkiksi Y-palkkataulukon korotusvaihtoehtoja I ja II kalleusluokissa ja markoissa laskettiin vielä pöytälaskimella. Palkkataulukoista luovuttiin sittemmin, mutta aina välillä kuuli palautetta, että palkkataulukot pitäisi palauttaa.

Työmarkkinatoiminnassa asiat eivät ole vain omissa käsissä

Työuraani mahtuu kymmeniä kampanjoita, projekteja ja tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kunnallisia sopimusmääräyksiä on muutettu monta kertaa. Olin mm. laskemassa tulopoliittisessa sopimuksessa 1980-luvun loppupuolella sovittuja työajan asteittaisen lyhentämisen kustannusvaikutuksia, kunta-alan toimistotyöajan lyhyemmän kesätyöajan poistamisen kompensaatiota 1990-luvun puolessa välissä, ja viime vuonna osallistuin neuvotteluihin kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksestä. Tupon työajan lyhennys ei vaikuttanut ansiotasoon kuten ei vaikuta kilpailukykysopimuksen työajan pidennyskään.

Työmarkkinatoimintaan liittyy toisinaan myös työtaistelun uhkaa ja työtaisteluita. Näissä tilanteissa työmarkkinatutkimus kokoaa tausta-aineistoa päättäjille ja laskee työriidan ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Erityisen työllistävinä muistan kevään 1995 ja syksyn 2007 konfliktit.

1990-luvulla osallistuin Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry:n, nykyisen Avaintyönantajat Avainta ry:n toiminnan käynnistämiseen. Tutkijana olin mukana keräämässä ensimmäisiä tilastotietoja jäsenyhteisöjen henkilöstöstä.

Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen aikana KT:n asema työmarkkinakeskusjärjestönä on vahvistunut. Edunvalvonta on laajentunut eläke- ja sosiaaliturvakysymyksiin. Välilliset työvoimakustannukset vaikuttavat sektorin kilpailukykyyn. Kunta-alan kilpailukykyiset työehdot tarkoittavat sopijaosapuolille osittain myös eri asioita.

Yksi KT:n kestotavoitteista on ollut virka-ja työehtosopimusmääräysten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen. Sen toteutus etenee vaihtelevalla menestyksellä, koska asia ei ole vain KT:n omissa käsissä.

Työmarkkinatutkimus pyrkii toimimaan objektiivisesti ja luottamuksen arvoisesti

Tutkimuspäällikkö toimii KT:n ja kunta-alan palkansaajajärjestöjen edustajista koostuvan tilastoryhmän puheenjohtajana. Tilastoryhmän vahvuuksia ovat toiminnan avoimuus ja yhteinen tietopohja. Työnantaja vastaa kustannuslaskennasta, mutta laskentaperusteet on tehty yhdessä. Tilastoryhmä käy säännöllistä vuoropuhelua myös Tilastokeskuksen asiantuntijoiden kanssa palkka- ja työvoimakustannustilastoista, niiden hyödyntämisestä ja kehittämisestä.

Tilastoryhmällä on ollut ja on vahva rooli Rauman, sittemmin Tampereen työmarkkinaseminaarien ohjelmien suunnittelussa yhdessä seminaaria järjestävän kaupungin kanssa. Näissä ja lukuisissa muissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja työnantajaverkostoissa minulla oli mahdollisuus tavata lukuisia kunnallisia työnantajia. Vuoropuhelu kunnallisten työnantajien kanssa mahdollistaa KT:n asiakaslähtöisen toiminnan ja tuen.

Neuvottelijat vaihtuvat mutta teemat pysyvät

Viime aikoina eri työmarkkinasektoreilla ja toimialoilla on käyty keskusteluja ns. Suomen mallista eli millä perusteilla tulevien liittokohtaisten sopimusten kustannustason tulisi määräytyä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta kehitti jo vuonna 1995 ns. palkkanormin palkankorotusvaran määrittelyyn. Silloin 20 vuotta sitten esillä olivat pääsääntöisesti samat kriteerit kuin tänä päivänä. Tosin julkisen talouden kestävyys on noussut työmarkkinaneuvotteluihin aikaisempaa selvemmin.  Neuvottelijat vaihtuvat, mutta samat teemat pysyvät ja toistuvat työmarkkinatoiminnassa.

Kunta-ala ja sopimustoiminta ovat jälleen muutoksessa. Tämä on sopiva hetki jättää työ seuraajalleni Mika Juutiselle.

Tulopoliittisten sopimusten aikaan työ- ja virkaehtosopimuksista neuvoteltiin pääsääntöisesti vuodenvaihteen molemmin puolin. Tällä vuosikymmenellä sopimusneuvotteluja on käyty myös touko-kesäkuussa. Pitkistä illoista ja viikonlopuista neuvotteluissa oli haittaa vapaa-ajan siirtolapuutarhaharrastukselle; parhaimpaan kylvöaikaan ei ehtinyt puutarhaan. Tästä lähtien kalenteri on työkiireistä vapaa.