Blogi

Kilpailukykysopimus vahvistaa ajan mittaan kuntataloutta

Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset muodostavat noin puolet bruttomenoista. Kilpailukykysopimuksella sovittiin näiden kustannusten alentamisesta leikkaamalla lomarahoja vuosina 2017–2019 ja siirtämällä työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen maksuosuuksia palkansaajille vuodesta 2017 alkaen.

​Laskennalliset yksikkötyökustannukset alenevat, kun vuosittaista työaikaa pidennetään pysyvästi ansiotasoa muuttamatta. Palkkoja ei koroteta 2017. Siten kilpailukykysopimus luo ennustettavuutta ja vakautta henkilöstömenojen kehitykseen.

On totta, että kilpailukykysopimus leikkaa kuntien tuloja ensi vuonna. Kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan lievästi kiristävä, tosin vaikutukset vaihtelevat kunnittain.

Kuntatalouden kehitykseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät. Ensi keväänä hallitus arvioi kuntatalouden tasapainottumista ja päättää tarvittaessa korjaavista toimista julkisen talouden suunnitelman tarkistuksen yhteydessä.

Kunnissa tulee katsoa taloutta vuotta pidemmälle ja luottaa siihen, että yksityisen sektorin yritysten kilpailukyvyn parantuessa maailmanmarkkinoilla myös työllisyys paranee. Se laittaa kuntien verotulot kasvuun ja työttömyydestä aiheutuvat menot laskuun.

Kilpailukykysopimuksen vaihtoehdot olisivat olleet kuntataloudelle ja kunnallisille työnantajille paljon huonommat eli hallituksen yksipuolinen esitys syksyllä 2015 pakottavasta lainsäädännöstä ja lisäleikkauksista. Niillä ei olisi saavutettu nollakorotusta palkkoihin eikä työrauhaa.

Margareta Heiskanen

Margareta Heiskanen

Margareta Heiskanen on työskennellyt KT:n tutkimuspäällikkönä.

 

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <p> <br>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.

Lisää kirjoittajalta