Blogi

Työllisyyshallinnon uudistaminen on yhä kesken

Hallitus lähti uudistamaan työllisyyshallintoa työllisyyttä tukevaksi. Työhallintoon ja kuntiin tyytymättömänä se on etsinyt ratkaisua yritystoiminnasta. Nyt on yli kaksi vuotta kuljettu ohdakkeiseksi osoittautuneella polulla.

Luvattua kattavaa ehdotusta ei ole tullut. Kokonaiskuva syntyy usean eri prosessin ja säädöshankkeen seurauksena – rinnakkaiset valmistelut ovat edenneet eri tahtiin, mutta toisistaan riippuvaisina.

Työmarkkinaosapuolilta on esimerkiksi kaivattu kantoja työttömyysturvan sanktioihin, vaikkei vielä tiedetä, millaisia tulevat työvoimapalvelut ovat ja miten ne järjestetään.

Hallitus on luonut epävarmuutta linjauksellaan lakkauttaa työ- ja elinkeinotoimistot ja sälyttää vastuu työllisyyden hoidosta maakunnille. Työvoimapalvelut on järjestettävä kasvupalveluyhtiöiden avulla.

Suuret kunnat tarjonneet apuaan

Etenkin suuret kunnat ovat tarjonneet ratkaisuksi mittavamman vastuun ottamista työllisyyden edistämisestä.

Työnantajina kunnat ja kuntayhtymät työllistävät noin viidenneksen työvoimasta. Kunnat tuottavat ja järjestävät palveluja, joiden olemassaolo on edellytys yrityssektorin menestykselle. Ne käyttävät noin 850 miljoona euroa vuodessa työllisyyden hoitoon. Kunnat myös edistävät alueensa elinkeinotoimintaa.

Työllisyyden kuntakokeilusta saatiin hyviä kokemuksia. Käynnissä olevat alueelliset työllisyyskokeilut luovat joka tapauksessa perustaa käytännön toimille maakuntien työllisyysvastuun toteuttamiseksi. On välttämätöntä, että kokeiluja jatketaan maakunta- ja sote-rakenneuudistuksen viivästymisen takia vuoteen 2020 saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelu on herättänyt kritiikkiä kunnissa, jotka katsovat, että niiden osaaminen, hyvät käytännöt ja resurssit hukataan tulevassa uudistuksessa. Vähintäänkin tulisi mahdollistaa maakunnalle sopiminen siitä, että kunta voi olla palvelun järjestäjä.

Vielä on aikaa yhdistää voimavarat ja työllistämisvastuu niin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin Tanskan mallin mukaan.

Moni laki on vielä kirjoittamatta

Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on poliittisella tasolla auki. Niin sanotut sisältölait, esitykset julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, aluekehitys- ja kasvupalvelujen rahoittamisesta ja yksityisistä työnvälityspalveluista, ovat edelleen virkamiesvalmistelussa.

Useat yksityiskohdat kaipaavat vielä tarkistamista. Sen vuoksi kunta-alan esitykset on vielä mahdollista ottaa huomioon.

Kun sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelujen järjestelmä uudistetaan täydellisesti, tulee erityistä huomiota kiinnittää myös palvelujen integraatioon ja moniammatillisen palvelun kustannustehokkaaseen varmistamiseen niille työnhakijoille, jotka tällaista palvelua tarvitsevat.

Jorma Palola

Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Jorma Palola on neuvottelupäällikkö KT:n henkilöstövoimavarojen kehittämisen osaamisalueella. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen lisensiaatti. Palola on työskennellyt eri tehtävissä KT:ssa 1990-luvun alusta lukuun ottamatta työjaksoja Helsingin yliopistossa, Suomen Kuntaliiton Brysselin toimistossa ja opetusministeriössä.

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <p> <br>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
CAPTCHA Todista, että olet ihminen etkä robotti kirjoittamalla kuvan merkit laatikkoon ja painamalla Enter-painiketta. Image CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkemäsi merkit laatikkoon.