Blogi
Terttu Pakarinen
Terttu Pakarinen

Henkilöstöjohtajat ihmisen ja työnantajan kilpailukyvyn puolella

– Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen on aloitettava jo nyt osallistamalla henkilöstö innovointiin, totesivat kokeneet henkilöstöjohtajat KT:n HR-verkoston tapaamisessa helmikuussa.

Verkostotapaamisessa oli esillä sekä tutkimustietoa että vankkaa käytännön kokemusta siitä, miten muutoksissa onnistutaan.

Ideapaja-työskentelyssä henkilöstöammattilaiset saivat valita henkilöstökäytännön, jota he kehittivät yhdessä alustusten siivittämänä.

Valitut käytännöt painottuivat ihmiseen muutoksessa sekä muutoksen johtamiseen.

Osallistavan innovoinnin lisäksi verkostolaiset tunnistivat onnistumisen edellytykseksi sen, että arjen vuorovaikutusta johdetaan. Ihmisten on myös saatava toimia oman muutoksensa tekijöinä. Esimiesten on puolestaan omaksuttava uudenlainen rooli. Myös yhteistoiminnan ja oikeiden henkilövalintojen merkitystä pohdittiin muutosten toteuttamisessa.

Mistä tunnistaa onnistuneen muutoksen?

Hyvän henkilöstöjohtamisen tulokset näkyvät henkilöstöammattilaisten mielestä työpaikan toimintakulttuurin ja -tapojen uudistumisena, asiakaspalvelun parantumisena, toiminnan kustannustehokkuutena, joustavuutena ja työn sujuvuutena.

On myös tärkeää säilyttää mielessä iso kuva muutoksesta ja siitä, mitä sillä tavoitellaan. Samalla saadaan ihmiset voimaantumaan ja kehittämään osaamistaan.

Hyvä yhteistoiminta rauhoittaa henkilöstöä. Kun henkilöstö saa osallistua muutoksen tekemiseen, vähentää se heidän epävarmuuttaan ja lisää luottamusta.

Uudistuva esimiesrooli vaatii taas tuekseen sekä johdon että henkilöstöjohtamisen keinoja ja sitoutumista.

Rekrytointi ja henkilövalinnat on tehtävä läpinäkyvästi ja niin, että ne tuntuvat oikeudenmukaisilta.

Muutoksessa piilee kehittymisen mahdollisuus

Muutoksessa onnistutaan, jos pystytään vastaamaan ihmisten kysymyksiin tai ainakin kuuntelemaan heidän huoliaan, kertoi tutkija Anu Hakonen Vaasan yliopistosta. Tässä tehtävässä tärkein rooli on lähiesimiehillä.

Professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ihmetteli sitä, että kunta-alan esimiehillä on vastuullaan todella paljon henkilöstöä verrattuna yksityiseen sektoriin. Vastuut ja valtuudet eivät myöskään ole tasapainossa, jos esimiehet eivät voi esimerkiksi valita henkilöstöään. Lisäksi henkilöstöjohtamisen professoria mietityttivät henkilöstöjohtamisen niukat resurssit ja se, kuinka hyvin strategisen henkilöstöjohtamisen merkitys ymmärretään kuntaorganisaatioissa. Ne ovat kuitenkin johtamisjärjestelmän tärkeitä piirteitä erityisesti muutosjohtamisessa.

Muutos tarjoaa aina sekä henkilöstölle että koko organisaatioille mahdollisuuden kehittyä. Uudistuksissa on esimerkiksi mahdollista pohtia työn merkitystä ja tuunata sen sisältöä.

Muutoksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä uudistusta ja olemassa olevia palveluja täytyy hoitaa samanaikaisesti. Näin ainakin, jos henkilöstön halutaan osallistuvan aktiivisesti muutoksen tekemiseen.

Organisaatioiden toimintatavat ja henkilöstöjohtaminen osana johtamisjärjestelmää luovat edellytykset ihmisten omalle muutokselle.

Uudistuksissa piileekin mahdollisuus rakentaa organisaatioita, joissa käytetään kompleksiseen maailmaan soveltuvia älykkäitä toimintatapoja ja rakenteita.

Mutta muuttuko mikään, jos johtajuus, osallistumisen ja työnteon tavat eivät muutu työpaikoilla?

Tietoa KT:n HR-verkostosta

KT:n HR-verkostossa on mukana 325 eri tehtävissä toimivia henkilöstöammattilaisia ja se on avoin kaikille työnantajan edustajille. Verkoston teemat ja toimintatavat muokkautuvat jäsenten toiveiden mukaan. Nyt vuoden verran aiheena on ollut henkilöstövoimavarojen ja muutoksen johtaminen.

Terttu Pakarinen

Terttu Pakarinen

Terttu Pakarinen on työskennellyt KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkönä.

Lisää kirjoittajalta