Yksityisellä sektorilla näytön paikka

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen kolumni KT:n uutiskirjeessä 21.6.2016 

​Kilpailukykysopimusta voi monella tapaa luonnehtia työmarkkinoilla historialliseksi ja poikkeukselliseksi. Ensimmäisen kerran Suomessa kyettiin toteuttamaan sisäinen devalvaatio. Tähän tarvittiin erityistä joustavuutta ja ymmärrystä kaikilta työmarkkinaosapuolilta.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä. Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat, että sopimus luo noin 40 000 uutta työpaikkaa.  Näiden toimenpiteiden vaikutuksesta myös julkisen sektorin taloustilanne paranee. On syytä uskoa, että kilpailukykysopimus vahvistaa orastavaa käännettä parempaan Suomen taloudessa ja työllisyydessä.

Kesärannassa 14. kesäkuuta allekirjoitettu kilpailukykysopimus on laaja kokonaisuus, joka yhdistää yksikkötyökustannusten alentamisen ja keskitetyn palkkaratkaisun. Kun kilpailijamaissa palkankorotukset alkavat vähintään kakkosella, Suomessa seuraava sopimusvuosi mennään ilman sopimuskorotuksia. Palvelussuhteen ehtojen heikennykset koskevat eniten julkista sektoria. On poikkeuksellista, että julkiselle sektorille kertyvillä henkilöstömenosäästöillä rahoitetaan yksityisen sektorin kilpailukykyä. Yksityisellä sektorilla onkin nyt näytön paikka luoda uusia työpaikkoja suomalaisille.

Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan yhdenmukaisin perustein. Työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa KT:n tavoitteena oli, että myös kunnallisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alennetaan, ei vain yksityisten yritysten. Tämän periaatteen toteutuminen oli KT:lle tärkeää, jotta kilpailuneutraliteetti eri työmarkkinasektoreiden välillä toteutuu. Hallituksen yksipuolinen esitys olisi alentanut vain yksityisen työnantajan sotu-maksuja.

KT edellytti, että hallitusohjelman mukaisesti kunnille kompensoidaan kilpailukykysopimukseen liittyvät verotulomenetykset. Kilpailukykysopimuksessa sovitut toimenpiteet tai virka- ja työehtosopimusmuutokset eivät välittömästi vahvista kuntataloutta, koska valtio leikkaa kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla.